Hankinnassa läppäri 15,6" tai 17,3", jonka suurin tarve on kuvankäsittely ja siten tilaakin tarvitaan. Mielenkiinnosta kyselen, soveltuuko pelikannettava kuvankäsittelykoneeksi? Ominaisuudet pääpointtina.
Pelikannettava kuvankäsittelyym
Anonyymi
19376
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Tärkein pointti on näytön laatu. Se pitää olla IPS tekniikalla jossa on paras väritoisto sekä katselukulmat. Myös mattapintainen niin ei tule heijastuksia. Siispä paras ratkaisu on hankkia näyttö erikseen koska läppäreiden näytöt ovat aina kompomissi näiden suhteen.
Tässä on pieni paradoksi. Mattapintaiset näytöt on yleensä parempia ulkona työskennellessä, mutta niillä on yleensä huonompi tarkkuus väreissä.
Esim. tekstinkäsittelyyn, pelaamiseen tai taulukolaskentaan kyllä suosittelen mattapintaista näyttöä, mutta en todellakaan kuvankäsittelyyn.
Nimenomaan niihin on parempia mattapintaiset.
paratoksi ja kompomissi, mutta miksi matapintanen on paempi.
Poistaa ikäviä heijastuksia jotka huonontavat näkemistä.
Mattapinnasta on lähinnä hyötyä jos satut tekemään työtä selkä ikkunaan tai kirkkaata valoa päin. Muuten kontrasti ja värien saturaatio on parempi kiiltäväpintaisissa.
Jos joku lukijoista on kiinnostunut lukemaan asiasta enemmän.
https://www.howtogeek.com/181727/glossy-vs.-matte-lcds-which-should-you-choose-when-buying-a-display/
Jos edellä mainitut vaatimukset näytölle täyttyvät ja on tarvetta erilliselle näytönohjaimelle, niin ehkäpä, jos toteutuksen muut ominaisuudet eivät vaivaa, kuten ulkonäön "lapsellisuus", laitteen usein kova melu ja laitteen suunnittelun painotuksen ollessa komponenteissa, eikä esim. mekaanisessa kestävyydessä.
Kuvankäsittelyä on monenlaista, eikä esimerkiksi kameralla otettujen valokuvien muokkauksessa niinkään tarvita sitä renderöintivoimaa kuin 3D-kuvasuunnittelussa ja 2D-kuvienkin renderöinnissä kokonaan koneella. Perus-photoshoppailu onnistuu integroidullakin näytönohjaimella aivan hyvin.
Hyvä näyttö, riittävästi prosessorivoimaa ajateltuun kuvankäsittelytarkoitukseen sekä aina enemmän kuin riittävästi käyttömuistia (RAM), niin eiköhän se siitä, ja loput budjetin mukaan.
Budjetti edellä tässäkin mennään. Kuvia voi köyhä muokata satasen käytetylläkin, eikä toisaalta tosiammattilainen pidä viiden tonnin pelkkää läppäriä mitenkään liian kalliina omaan käyttötarkoitukseensa.
Vähän lisäten Kollimaattorin vastaukseen... Melko moni ammattilainen käyttää esim. MacBook Pro:ta tai jos Windows on mieluisampi, niin esim. Razer Blade (normaali, Pro tai Studio). Razer Blade Pro 17" kannettava esim. parhaimmalla 4k näytöllä kykenee täyteen Adobe RGB-värimaailmaan ja tulee esikalibroituna tehtaalta.
Mutta mitä ominaisuuksia tarvitset laitteelta sinun työtäsi varten?
Kannettavia jotka täyttää ne kyllä löytyy niin kauan kuin pystyt maksamaan kyseisen koneen hinnan. :)
Kaikille riittää SRGB värimaailma. Adobella ei tee yhtään mitään.
Vapusella ei tee yhtään mitään.
Ensimmäiset hävittäjät otettiin käyttöön ensimmäisessä maailmansodassa. Pommikoneissa oli konekivääriampuja, mutta hävittäjä syntyi aseistamattomista tiedustelukoneista. Ohjaajat alkoivat käyttää lennoilla käsiaseita. Sitten koneisiin alettiin asentaa ylemmän siiven päälle konekivääri, joka oli sijaintinsa aiheuttaman tähtäyskulman takia vaikeakäyttöinen. Konekivääri siirrettiin runkoon siten, että se ampui potkurin läpi. Aluksi potkuri panssaroitiin, mutta sitten Fokker otti käyttöön tahdistetun konekiväärin, joka ampui lentokoneen potkurin lapojen välistä. Yhtenä sodan parhaimmista hävittäjistä pidetään englantilaista Sopwith F1 Camelia ja ranskalaista SPAD S.XIII ja parhaimpana Fokker D.VII:ää.
Lentäjien tappiot olivat raskaat. Lentokoulusta saapuneet kokemattomat lentäjät elivät rintamalle saapumisestaan alkaen vain muutaman viikon, sillä lento-opetus rajoittui tuolloin vain perusasioihin. Ranskalaiset ja saksalaiset alkoivat sisällyttää lento-opetukseen myös ilmataistelukoulutuksen 1916 lähtien, mutta britit vasta 1917, raskaiden tappioiden jälkeen. Mutta laskettiin, että jos lentäjä selvisi viidestä ensimmäisestä taistelulennostaan hengissä, hän todennäköisesti selvisi myös koko sodasta, ja jos hän sai ilmavoiton ensimmäisen kymmenen lentonsa aikana, hänestä todennäköisesti tuli hävittäjä-ässä, ranskalaiseen tapaan viisi vihollislentokonetta pudottanut lentäjä. Ensimmäinen Ranskan lehdistön hävittäjä-ässäksi, l'aceksi, nimittämä oli Adolphe Pégoud.
Joistain lentäjistä, jotka saivat jopa kymmeniä ilmavoittoja, tuli sodan suuria sankareita. Yli viisi konetta pudottanutta sanottiin Kuninkaallisissa ilmavoimissa lentäjä-ässäksi. Kuuluisimpia lentäjiä olivat muun muassa Saksan Manfred von Richthofen eli ”Punainen paroni”, Lothar von Richthofen (edellisen pikkuveli), Oswald Boelcke, Max Immelmann, Werner Voss, Hermann Göring sekä Ernst Udet. Ympärysvaltojen puolella saivat hyvin monia ilmavoittoja Kuninkaallisten ilmavoimien irlantilainen Edward Mannock, Albert Ball, Yhdysvaltain Eddie Rickenbacker sekä ranskalaiset Rene Fonck ja Georges Guynemer. Kuninkaalliset ilmavoimat kielsi laskuvarjojen käytön arvellen niiden heikentävän taistelumoraalia. Saksan lentäjät ammuttiin yleensä alas oman maa
Tämä riippuu lähinnä mitä teet kuvilla. Jos tarkoituksesi on joku päivää tulostaa tuotoksiasi, niin Adobe RGB:llä jää enemmän väridataa jäljelle.
Toisaalta jos tarkoituksesi on vain julkaista kuvia netissä ja tietokonekäyttöön, niin sitten sRGB on tarpeeksi hyvä koska esim. nettiselaimet eivät kovinkaan hyvin hallitse muita värimaailmoja joten kaikki materiaalit pitää jo etukäteen siirtää tähän.
https://fstoppers.com/pictures/adobergb-vs-srgb-3167
Pelikannettava saattaisi sopia videoeditointiin ankaran vääntökykynsä ansiosta.
Mutta halvimalla tehokkaan ja soveltuvimman koneen kuvankäsittelyyn saat kun ostat suosiolla pöytäkoneen ja laadukkaan IPS näytön.
Mikä on IPS näyttö?
Näyttö jossa on IPS-paneeli.
https://www.mikrobitti.fi/neuvot/nain-nayttojen-paneelitekniikat-eroavat-toisistaan/9d8b05d2-3e42-3cc6-9f83-2bc108a066a2
En ole kyseisen lehden tilaaja, ja etsinkin tietoa muualta. Vaikutti että IPS on LCD näyttöpaneelien valmistustekniikka.
CRT -kuvaputkinäyttö
TFT -tämän päivän yleisin näyttö
LCD -tilaa valtaava LED -näyttö, jolla on useita eri valmistustekniikoita (e-ips, ah-ips, p-ips, s-ips), joiden ansiosta jotkut ominaisuudet korostuvat muita paremmin.
Itselläni on LED-näyttö, ja värit tuntuivat haalistuneesta TFT -näytöstä siirryttäessä erittäin kirkkailta. Näytön valmistustekniikkaa en ole viitsinyt selvittää.
Minä+ainakin+haluaisin+erillisen+näytön+sisäkäytössä.+17+tuumaa+riittää+nettikuville,+mutta+jos+pikseleitä+on+kuvassa+enemmän+jää+yksityiskohdat+todella+pieniksi+pienellä+näytöllä+ja+kuvaa+joutuu+siirtelemään+reunasta+reunaan,+että+pienimmät+virheet+näkee.
Kuvat+kannattaa+kuitenkin+tarkistaa+100%+koossa,+jolloin+nykyisten+kameroiden++tuottama+kuva+ei+näy+kokonaan+edes+4K+näytöllä+ja+pienellä+4K+näytöllä+on+yksityiskohdat+hyvin+pieniä.
Riippuu+tietysti+siitä+mihin+kuvia+käyttää.+Minun+kertomani+asiat+koskee+lähinnä+myyntiin+meneviä+kuvia.+Muuten+ei+ole+väliä+millä+vempaimella+veivaa.
On muutenkin väliä jos haluaa kuvata laadukkaasti vaikkei kuvia myisikään. Ulkopuolinen näyttö on aina parempi kuin sisäänrakennettu kompromissi.
Ainoa kompromissi kannettavan sisäänrakennetussa näytössä on sen maksimikoko eli peruskannettavissa n. 17,4 tuumaa.
Alan ammattilaisilla jotka joutuvat matkustamaan on yleensä hyvänäyttöinen kannettava jolla kelpaa tehdä työtä matkallakin, mutta kotona isompi näyttö tai pari johon koneen saa kotona ollessa kiinni.