Suomessa on viime viikot keskusteltu kiivaasti 27 EU-maan hallitusten sopimasta elvytyspaketista. Unioni ottaa yhteistä velkaa ja avustusrahaa jaetaan satoja miljardeja, eniten Etelä-Eurooppaan.
Joidenkin mielestä Suomen pitäisi miettiä koko suhde EU:hun uusiksi, kun perustavaa laatua olevia sääntöjä muutetaan "tosta vaan". Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit haluavat estää Suomen osallistumisen koko elpymispakettiin, koska niiden mielestä EU-sopimukset eivät salli yhteistä velanottoa.
Onko sellaisessa unionissa mitään mieltä, jossa jäsenmaat – mukaanlukien muuten myös Suomi – ovat kautta aikojen rikkoneet yhdessä sovittuja sääntöjä?
EU-kriittisyys on voimissaan, mutta mitä hyötyä jäsenyydestä on suomalaisille? Kysyimme 12:lta erilaiselta kansalaisia ja yrityksiä edustavalta taholta.
Suomen nettomaksu EU:lle on ollut runsaat sata euroa per kansalainen viime vuosina.
Kuluttajaa EU-jäsenyys auttaa siksi, että sekä valikoimat että saatavuus ovat paremmat kuin unionin ulkopuolella.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen on seurannut Britannian eroprosessia juuri kuluttajien vinkkelistä. Brexitin opetukset pätevät myös Suomeen.
– [Jos Suomi olisi EU:n ulkopuolella,] ainakin lääkkeissä ja ruuassa saatavuusongelmat voisivat näkyä nopeasti. Esimerkiksi elektroniikassa saatavuus ei luultavasti muuttuisi, Timonen sanoo.
Ruuan ja muun tuoteturvallisuuden valvominen olisi Timosen mukaan "todella vaikeaa ja kallista".
– Valikoimien sattumanvaraisuus lisääntyisi. Koko EU:n idea on sisäiset markkinat, ja niiden hävitessä suomalaiset kuluttajat häviäisivät.
Myös tullit rajoittaisivat tarjontaa, hidastaisivat markkinoilletuloa – ja nostaisivat hintoja.
– Jo nyt EU:n sisämarkkinat eivät tarjoa suomalaisten mielestä yhtä hyvää valikoimaa kuin manner-Euroopan kuluttajat kokevat, Timonen huomauttaa.
Joidenkin mielestä Suomen pitäisi miettiä koko suhde EU:hun uusiksi, kun perustavaa laatua olevia sääntöjä muutetaan "tosta vaan". Perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit haluavat estää Suomen osallistumisen koko elpymispakettiin, koska niiden mielestä EU-sopimukset eivät salli yhteistä velanottoa.
Onko sellaisessa unionissa mitään mieltä, jossa jäsenmaat – mukaanlukien muuten myös Suomi – ovat kautta aikojen rikkoneet yhdessä sovittuja sääntöjä?
EU-kriittisyys on voimissaan, mutta mitä hyötyä jäsenyydestä on suomalaisille? Kysyimme 12:lta erilaiselta kansalaisia ja yrityksiä edustavalta taholta.
Suomen nettomaksu EU:lle on ollut runsaat sata euroa per kansalainen viime vuosina.
Kuluttajaa EU-jäsenyys auttaa siksi, että sekä valikoimat että saatavuus ovat paremmat kuin unionin ulkopuolella.
Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Päivi Timonen on seurannut Britannian eroprosessia juuri kuluttajien vinkkelistä. Brexitin opetukset pätevät myös Suomeen.
– [Jos Suomi olisi EU:n ulkopuolella,] ainakin lääkkeissä ja ruuassa saatavuusongelmat voisivat näkyä nopeasti. Esimerkiksi elektroniikassa saatavuus ei luultavasti muuttuisi, Timonen sanoo.
Ruuan ja muun tuoteturvallisuuden valvominen olisi Timosen mukaan "todella vaikeaa ja kallista".
– Valikoimien sattumanvaraisuus lisääntyisi. Koko EU:n idea on sisäiset markkinat, ja niiden hävitessä suomalaiset kuluttajat häviäisivät.
Myös tullit rajoittaisivat tarjontaa, hidastaisivat markkinoilletuloa – ja nostaisivat hintoja.
– Jo nyt EU:n sisämarkkinat eivät tarjoa suomalaisten mielestä yhtä hyvää valikoimaa kuin manner-Euroopan kuluttajat kokevat, Timonen huomauttaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
> EU-kriittisyys on voimissaan
Ei ole. EU:hun suhtaudutaan paljon myönteisemmin kuin silloin, kun asiasta viimeksi äänestettiin. Tietysti, koska ihmiset ovat huomanneet EU:n edut viimeisten 25 vuoden aikana.
Mutta kun ei ole eu-etuja. Suomen vassarit eli sdp ja muut vassarit on halunnut rangaistusverottaa suomalaisia vaikka piti vapautua moni asia.
Ei ole ollut mitään hyötyä EU:sta. Sen sijaan olemme hirvittävissä veloissa EU:n takia kun on pitänyt leikkiä suurempaa kun kyvyt riittävät.
Tyhmien politikkojen tyhmää elämää. Ketä kiinnostaa?
Suomalaiset ei halua EU:ta enää yhtään. Se oli ja meni. Omat k-päät kusivat muroihin.
> Mutta kun ei ole eu-etuja.
Turvallisuus, vakaus, talouden kehitys, investoinnit Suomeen, vapaa liikkkuminen, globaalilla pelikentällä toimiminen, mahdollsuus vaikuttaa koko EU:n alueella, byrokratian vähentyminen, elintason nousu, ...
Ja nuo ovat niitä selkeimpiä ja yleisiä etuja. Yksittäisillä henkilöillä ja yrityksillä on toki paljon enemmänkin kerrottavaa eduistaan, mutta ne ovat yleensä vähän spesifisempiä.
Yhdeksi suurimmaksi EU-jäsenyyden tuomaksi hyödyksi lasketaan vakaa ja kehittyvä talous.
Esimerkiksi Akava Works -ajatuspaja tilasi Oxford Economicsilta analyysin EU:n makrotaloudellisista vaikutuksista Suomen taloudelle viime vuonna. Sen mukaan Suomi on hyötynyt pääsystä satojen miljoonien eurooppalaisten kuluttajien sisämarkkinoille.
Kaupan ja investointien esteiden poistuminen on kasvattanut bruttokansantuotetta.
Suomen Yrittäjien mukaan EU-jäsenyydessä on kaksi "täysin korvaamatonta" hyötyä pk-yrityksille.
– Ensinnäkin vakaa ja tasapuolinen liiketoimintaympäristö on kaiken menestyksekkään liiketoiminnan kivijalka, järjestön neuvonantaja Mira-Maria Kontkanen arvioi Brysselistä.
Toiseksi olennaista yrityksille ovat sisämarkkinoiden tarjoamat kasvumahdollisuudet. Niitä suomalaisilla yrityksillä ei ilman EU:n kaltaista yhteisöä olisi.
– Yrittäjien on voitava luottaa siihen, että niiden tekemät investoinnit ovat turvassa esimerkiksi poliittiselta ja sotilaalliselta turbulenssilta ja että niiden liiketoiminnalla on jatkuvuutta pitkälle tulevaisuuteen, Kontkanen sanoo.
EU:n kilpailu- ja valtiontukisäännöstö takaa, että yritykset pelaavat samoilla säännöillä. Samoista syistä jäsenyyttä kiitellään Elinkeinoelämän keskusliitossa (EK).
– EU:n arvokkain asia on se, että kotimarkkinamme on laajentunut noin 30 maan kokoiseksi sisämarkkinaksi. Yhteinen sääntely poistaa kaupanesteitä, joka helpottavat erityisesti pk-yritysten vientiä ja tuontia, EK:n johtava EU-asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.
Hän muistuttaa myös, että EU helpottaa kaupankäyntiä muuallakin maailmassa. Vapaakauppasopimuksia on jo 70 maan tai talousalueen kanssa.
– Maailman suurimpana talousalueena EU pystyy neuvottelemaan enemmän ja parempia sopimuksia kuin mihin Suomi yksin pystyisi, Ylikarjula sanoo.
"Esimerkiksi Akava Works -ajatuspaja tilasi Oxford Economicsilta analyysin EU:n makrotaloudellisista vaikutuksista Suomen taloudelle viime vuonna. Sen mukaan Suomi on hyötynyt pääsystä satojen miljoonien eurooppalaisten kuluttajien sisämarkkinoille."
Nyt tosin ajatuspaja unohtanee edelleenkin sen että sisämarkkina-alue tosin on suurempi, mutta samalla kilpailua on enemmän ja Suomenkin vientialat ovat lopuksi varsin kapeat ja jalostusarvo ei ole aina korkea.
Laajempi markkina-alue on vientiyritysten kannalta tietenkin hyödyksi, sen vuoksi se kannattaa elvytystä ja sen rahoitusta EU lainoituksilla.
Tuskinpa markkina-alue sinänsä on ETA-sopimuksen jälkeen suuresti muuttunut, joka edelsi EU:n olemassaoloa, eikä EU jäsenyyden kasvavia jäsenmaksuja, jotka ovat todellisuutta tulevaisuudessa mikäli elvytyspaketti hyväksytään.
Ne ovat kansallista tulonsiirtoa EU:n tukitoimiiin.
Aivan omia mittavia teollisuushaaroja kuten esim. autoteollisuutta ei ole, pääosin sekin on ulkoistettua valmistusta, mutta niitä pääomia vaativia pitkän teollisen historian aloja on suhteellisen vähän, puunjalostusta ja sen perustaa unohtamatta.
Metalliteollisuus on eräissä Keski-Euroopan maissa vahva ja sillä on pitkät perinteet, mutta vastaavien syntyä ei voine odottaa, sekin on murroksessa ja lähinnä valmistusta.
Tuskinpa sisämarkkina-alue sinänsä on suurikaan etu, kilpailua on enemmän joka myös vaikuttaa, tuotekehityksen laatu tosin voi olla etu erottua kilpailijoista.
Teollisen toiminnan siirtymät maan ulkopuolelle ei edistä kilpailussa selviämistä ja välttämättä verotulojen säilymistä kansallisena hyötynä.
Yksipuolisesti EU ei sinänsä kehitä oleellisia kansallisia selviytymisen luontaisia lähtökohtia tai niitä kykene niitä muuttamaan, jotka ovat maantieteellisiä ja historiallisia tai ne ovat paikallisiin oloihin ja mahdollisuuksiin sopeutuneet.
Ei ole erityisen uskottavaa että erilaiset EU elvytykset, avustukset tai tukitoimet näitä erilaisia lähtökohtia voivat pysyvästi muuttaa.
Niiden elvytysten maksamisen ongelmat siirtyvät tulevaisuuteen, mutta vastaavasti kasvavat lainakulut koskevat väestöä tulevaisuudessa tuntemattomalla tavalla.
Epäilyksiä on ovatko ne elvytykset kansallisesti eduksi nyt tai tulevaisuudessakaan.
EU:n asenne omiin säädöksiinsä on rikkoutumassa, joka ei ole luottamusta herättävää.
EU on Suomelle "ensiarvoisen tärkeä" sekä perinteisiä että uudempia turvallisuuspoliittisia uhkakuvia ajatellen, Euroopan hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen painottaa.
– Turvallisuutta horjuttavat tahot käyttävät hyväkseen läntisten yhteiskuntien perusarvoja kuten yhteiskuntien avoimuutta., Tiilikainen sanoo.
EU-rajojen madaltumisella ja vapaalla liikkumisella on varjopuolensa. Rikollisuus ja "uhat" siirtyvät myös helpommin rajojen yli.
Hybridiuhilla tarkoitetaan keinoja, joilla eri tahot pyrkivät vahingollisesti vaikuttamaan kilpailijoidensa ja vastustajiensa toimintaan. Keinot vaihtelevat terrorismista kaupankäynnin hankaloittamiseen tai yleisen turvallisuudentunteen vähentämiseen.
– Näiden uhkien torjumiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä demokratioiden kesken niin talouden kuin politiikankin saralla. EU on Suomen keskeisin viitekehys tässä yhteydessä.
Kannattaa muistaa,että EU-maiden enemmistö (21) on Naton jäseniä ja lisäksi puolenkymmentä on rauhankumppaneita.
Peruskirjassa on velvoite auttaa toistajäsen maata sotilaallisesti sen pyytäessä.
Peruskirjan mukaan EU sotatilanteessa turvautuu Naton rakenteisiin eli Nato suojelee EU:a.
Unioni on ilman muuta ollut hyväksi koko Euroopalle ja Suomelle. Kannatan jyrkästi
yhteisiä markkinoita ja oikeusvaltiomallia.
Juuri jäsenyyden eduthan panevat EU-vihaajat sitä vastustamaan.