IHS Markit -tutkimusyhtiön tänään julkistamien alustavien tietojen mukaan euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi on syyskuussa noussut 53,7 pisteeseen viime kuun 51,7 pisteestä. Nousu oli odotettua voimakkaampaa, sillä uutistoimisto Bloombergin kokoamassa ennusteessa ekonomistit olivat povanneet tälle kuulle 51,9 pisteen lukemaa.
Ostopäällikköindekseissä yli 50 pisteen lukeman tulkitaan kertovan tuotannon olevan kasvussa. Alle 50 pisteen lukema taasen kertoo tuotannon supistuvan.
Palvelualojen ostopäällikköindeksi sen sijaan laski 47,6 pisteeseen elokuun 50,5 pisteestä, kun odotuksissa oli 50,6 pisteen lukema.
Euroalueen palvelualat ja teollisuuden yhteen nivova yhdistelmäindeksi heikkeni 501 pisteeseen 51,9 pisteestä, missä sen oli odotettu pysyvänkin.
Samansuuntaisia tietoja saatiin aiemmin tänään suurimmista euromaista Saksasta ja Ranskasta. Kummassakin palvelualojen tuotanto näyttää yllättäen vaipuneen laskuun, kun taas teollisuuden kasvu on kiihtynyt jonkin verran odotettua voimakkaammin.
Ostopäällikköindekseissä yli 50 pisteen lukeman tulkitaan kertovan tuotannon olevan kasvussa. Alle 50 pisteen lukema taasen kertoo tuotannon supistuvan.
Palvelualojen ostopäällikköindeksi sen sijaan laski 47,6 pisteeseen elokuun 50,5 pisteestä, kun odotuksissa oli 50,6 pisteen lukema.
Euroalueen palvelualat ja teollisuuden yhteen nivova yhdistelmäindeksi heikkeni 501 pisteeseen 51,9 pisteestä, missä sen oli odotettu pysyvänkin.
Samansuuntaisia tietoja saatiin aiemmin tänään suurimmista euromaista Saksasta ja Ranskasta. Kummassakin palvelualojen tuotanto näyttää yllättäen vaipuneen laskuun, kun taas teollisuuden kasvu on kiihtynyt jonkin verran odotettua voimakkaammin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jaa, vai niin.
Mitähän merkitystä tällä olikaan arkiasioissa tai valtion velan jatkuvassa
kasvussa ja talletuskorkojen nollatasolla ?
Missähän ne reaaliset kiertotalouden , jalostusarvoon perustuvien liiketulosten ja liikevoittojen hyödyt ovat ?
Olemme pahssa pandemia-lamassa.
Pienetkin nousun merkit halutaan tuoda esiin.
Talous on myös uskon asia.
> Mitähän merkitystä tällä olikaan arkiasioissa tai valtion
> velan jatkuvassa
> kasvussa ja talletuskorkojen nollatasolla ?
Noilla? Ei juuri mitään.
Sen sijaan valtion velan koron nollatasolla on jo jotain merkitystä, eikä vaikkapa asuntolainan negatiivinen korkokaan pahaa tee. Ne ovat kuitenkin samojen asioiden kääntöpuolia. Valtion velka kasvaa, koska uutta velkaa saadaan halvalla (ja toisaalta nyt korona-aikaan, koska rahaa tarvitaan enemmän samalla kun verotulot vähenevät).
> Missähän ne reaaliset kiertotalouden , jalostusarvoon
> perustuvien liiketulosten ja liikevoittojen hyödyt ovat ?
Ne ovat lähinnä työllisyydessä ja sitä kautta sekä tulotason nousussa että valtion kulujen laskussa. Jos raha ei kiertäisi, meillä olisi kohta massatyöttömyys tässä maassa.
Suomesta haluttiin palveluyhteiskuntaa, kun teollisuus ajettiin samalla ulkomaille. Nyt kannamme siitä hedelmää ikuisesti. Hyvästi hyvinvointiyhteiskunta.