Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää

Anonyymi

Toisessa ketjussa oli tällainen viesti ja kuva.

Tieliikennelaissa lukee näin: "Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä: 1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;"

Tuo pätee vaikka siinä ei ole suojatietä tai pyörätien jatketta laisinkaan. Risteyksessä kääntyvä ajoneuvo väistää risteävää tietä ylittäviä siinä risteyksen kohdalla (risteyksen välittömässä läheisyydessä).

https://i.ibb.co/QCmqwPM/Risteys-v-ist.jpg

Onko kuvan tilanteessa todellakin aina noin?

116

490

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Kumma ettei ketään autoilijaa tai pyöräilijää kiinnosta......

      - huoh -

      • Anonyymi

        Väistämissäännöt löytyvät TLL 24 pykälässä. Ei ole rakettitiedettä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väistämissäännöt löytyvät TLL 24 pykälässä. Ei ole rakettitiedettä.

        Toisen mahdollinen virhe ei myöskään kumoa omia liikennesääntöjä, kuten väistämissääntöjä.

        Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa yli 12-vuotias pyöräilijä pyöräilee jalkakäytävältä suojatielle. Tilanteessa mahdollisesti sääntöjä vastaan etenevää pyöräilijä on tullut suojatielle, jossa kääntyvällä autoilijalla on häntä kohtaan väistämisvelvollisuus. Se miten pyöräilijä tuli kohtaan, ei vaikuta autoilijan väistämisvelvollisuuteen. Kääntyvänä autoilija väistää pyöräilijää, koska on tilanteessa väistämisvelvollinen.

        Katso alla oleva kuva, jossa edestä tuleva autoilija pitää väistää suojatiellä olevaa pyöräilijää, jos autoilija kääntyy oikealle.

        https://i.postimg.cc/s2pVh3ht/kaantyva-vaistaa-vaikka-tulee-jalkakaytavalta.jpg

        Toisen tekemä virhe ei kumoa väistämissääntöä ja autoilijan väistämisvelvollisuutta. Tästä asiasta on eri medioissa myös kirjoitettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisen mahdollinen virhe ei myöskään kumoa omia liikennesääntöjä, kuten väistämissääntöjä.

        Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa yli 12-vuotias pyöräilijä pyöräilee jalkakäytävältä suojatielle. Tilanteessa mahdollisesti sääntöjä vastaan etenevää pyöräilijä on tullut suojatielle, jossa kääntyvällä autoilijalla on häntä kohtaan väistämisvelvollisuus. Se miten pyöräilijä tuli kohtaan, ei vaikuta autoilijan väistämisvelvollisuuteen. Kääntyvänä autoilija väistää pyöräilijää, koska on tilanteessa väistämisvelvollinen.

        Katso alla oleva kuva, jossa edestä tuleva autoilija pitää väistää suojatiellä olevaa pyöräilijää, jos autoilija kääntyy oikealle.

        https://i.postimg.cc/s2pVh3ht/kaantyva-vaistaa-vaikka-tulee-jalkakaytavalta.jpg

        Toisen tekemä virhe ei kumoa väistämissääntöä ja autoilijan väistämisvelvollisuutta. Tästä asiasta on eri medioissa myös kirjoitettu.

        Väärin. Jalkakäytävältä ajoradalle ajavaa yli 12 vuotiasta ei kuulu väistää koskaan. Muutoin toki ajoneuvolla käännyttäessä väistetään risteävää tietä ylittäviä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Jalkakäytävältä ajoradalle ajavaa yli 12 vuotiasta ei kuulu väistää koskaan. Muutoin toki ajoneuvolla käännyttäessä väistetään risteävää tietä ylittäviä.

        Väärin. Kääntyvä ajoneuvo on väistämisvelvollinen, vaikka pyöräilijällä ei olisi ollut oikeutta ajaa sitä väylää pitkin, jolta hän lähti ylittämään ajorataa. Velvollisuus väistää kääntyvänä ajoneuvona sitä tietä ylittävää kevyttä liikennettä, jolle ollaan kääntymässä, ei ota kantaa siihen, millä tavoin kukakin pippeli osallinen on tilanteeseen tullut. Se on voimassa aina.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Kääntyvä ajoneuvo on väistämisvelvollinen, vaikka pyöräilijällä ei olisi ollut oikeutta ajaa sitä väylää pitkin, jolta hän lähti ylittämään ajorataa. Velvollisuus väistää kääntyvänä ajoneuvona sitä tietä ylittävää kevyttä liikennettä, jolle ollaan kääntymässä, ei ota kantaa siihen, millä tavoin kukakin pippeli osallinen on tilanteeseen tullut. Se on voimassa aina.

        Liikenteessä noudatettava luottamusperiaate tarkoittaa sitä, että tienkäyttäjällä on oikeus olettaa muiden noudattavan liikennesääntöjä. Jos kolarin aiheuttaja ei ole noudattanut liikennesääntöjä, hän on syyllinen kolariin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Jalkakäytävältä ajoradalle ajavaa yli 12 vuotiasta ei kuulu väistää koskaan. Muutoin toki ajoneuvolla käännyttäessä väistetään risteävää tietä ylittäviä.

        Mielipiteesi ei merkitse mitään. Jos pyöräilijä on kohdassa, josta häntä tulee väistää, niin väistettävä on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikenteessä noudatettava luottamusperiaate tarkoittaa sitä, että tienkäyttäjällä on oikeus olettaa muiden noudattavan liikennesääntöjä. Jos kolarin aiheuttaja ei ole noudattanut liikennesääntöjä, hän on syyllinen kolariin.

        Väärin meni. Luottamusperiaate sisältää ennakointivelvollisuuden. Luottamusperiaate väistyy sivuun, kun ennakointivelvollisuuden myötä on havaittavissa, että liikennesääntöjä ei tulla noudattamaan.

        "Liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä, paitsi jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut. Tällöin luottamusperiaate edellyttää myös ennakointivelvollisuuden noudattamista."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin. Kääntyvä ajoneuvo on väistämisvelvollinen, vaikka pyöräilijällä ei olisi ollut oikeutta ajaa sitä väylää pitkin, jolta hän lähti ylittämään ajorataa. Velvollisuus väistää kääntyvänä ajoneuvona sitä tietä ylittävää kevyttä liikennettä, jolle ollaan kääntymässä, ei ota kantaa siihen, millä tavoin kukakin pippeli osallinen on tilanteeseen tullut. Se on voimassa aina.

        Eikös tieliikennelaissa olekkin juuri maininta muusta kuin sojatietä ylittävän velvollisuus varoa muuta liikennettä?
        Miksi ilisesti sekoitetaan suojatie sääntöjä muualle kuin suojatielle?
        Mikä on se intressi että levitetään tahallaan väärää tietoa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikenteessä noudatettava luottamusperiaate tarkoittaa sitä, että tienkäyttäjällä on oikeus olettaa muiden noudattavan liikennesääntöjä. Jos kolarin aiheuttaja ei ole noudattanut liikennesääntöjä, hän on syyllinen kolariin.

        mitäpä luulet ketä maksaa kun polkupyörä ruttaa auton kylkeen


        luuletko sen menevän pyöräilijän laskuun

        kyllä se ulosmitataan auton vakuutuksesta


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös tieliikennelaissa olekkin juuri maininta muusta kuin sojatietä ylittävän velvollisuus varoa muuta liikennettä?
        Miksi ilisesti sekoitetaan suojatie sääntöjä muualle kuin suojatielle?
        Mikä on se intressi että levitetään tahallaan väärää tietoa?

        ...kysyy aito Kyselijäpösilö.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös tieliikennelaissa olekkin juuri maininta muusta kuin sojatietä ylittävän velvollisuus varoa muuta liikennettä?
        Miksi ilisesti sekoitetaan suojatie sääntöjä muualle kuin suojatielle?
        Mikä on se intressi että levitetään tahallaan väärää tietoa?

        En oikein ymmärrä, mitä yrität kysyä, mutta ei ne ainakaan aiheeseen liity. Toivottavasti joku osaa tulkita nuo kysymykset ja saat myös vastaukset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin meni. Luottamusperiaate sisältää ennakointivelvollisuuden. Luottamusperiaate väistyy sivuun, kun ennakointivelvollisuuden myötä on havaittavissa, että liikennesääntöjä ei tulla noudattamaan.

        "Liikennesääntöjä noudattavalla tienkäyttäjällä on oikeus luottaa myös toisen tienkäyttäjän noudattavan liikennesääntöjä, paitsi jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut. Tällöin luottamusperiaate edellyttää myös ennakointivelvollisuuden noudattamista."

        Niiin kuin lainaukestakin huomaat, PÄÄSÄÄNTÖ on luottamusperiaate, josta voidaan poiketa ennakointivelvollisuuden edellyttämällä tavalla, jos aihetta siihen on.

        Siispä jalkakäytävältä ajoradalle tullut pyöräilijää ei kuulu väistää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niiin kuin lainaukestakin huomaat, PÄÄSÄÄNTÖ on luottamusperiaate, josta voidaan poiketa ennakointivelvollisuuden edellyttämällä tavalla, jos aihetta siihen on.

        Siispä jalkakäytävältä ajoradalle tullut pyöräilijää ei kuulu väistää.

        Jalkakäytävältä ajoradalle tullutta pyöräilijää tulee kääntyvän ajoneuvon väistää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niiin kuin lainaukestakin huomaat, PÄÄSÄÄNTÖ on luottamusperiaate, josta voidaan poiketa ennakointivelvollisuuden edellyttämällä tavalla, jos aihetta siihen on.

        Siispä jalkakäytävältä ajoradalle tullut pyöräilijää ei kuulu väistää.

        Kuuluu väistää, koska pyöräilijä on sellaisessa kohdassa, jossa häntä liikennesääntöjen mukaan pitää väistää. Se on toissijainen asia, miten pyöräilijä siihen kohtaan päätyi.

        Jos pyöräilijä on sellaisessa kohdassa, jossa häntä on väistämissäännön mukaan väistettävä, niin sitten pitää väistää. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Jos se pyöräilijä tippui siihen suojatielle vaikka kuorma-auton lavalta, niin silti häntä pitää väistää, jos hän on kohdassa, jossa väistämisvelvollisuus häntä kohtaan on.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuuluu väistää, koska pyöräilijä on sellaisessa kohdassa, jossa häntä liikennesääntöjen mukaan pitää väistää. Se on toissijainen asia, miten pyöräilijä siihen kohtaan päätyi.

        Jos pyöräilijä on sellaisessa kohdassa, jossa häntä on väistämissäännön mukaan väistettävä, niin sitten pitää väistää. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Jos se pyöräilijä tippui siihen suojatielle vaikka kuorma-auton lavalta, niin silti häntä pitää väistää, jos hän on kohdassa, jossa väistämisvelvollisuus häntä kohtaan on.

        Jalkakäytävältä ajoradalle tuleva pyöräilijä [yli 12 vuotias] ei ole koskaan sellaisessa kohdassa, että häntä tulisi väistää.

        Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä pyöräilijää/mopoa, joka [saman] ajoradan reunaa käyttäen on ylittämässä risteävää tietä. Pyöräilijä ajaa siis oikealta kääntyvän auton ohitse.

        Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä myös pyöräilijää, joka tulee risteävälle ajoradalle pyörätieltä tai yhdistetyltä pyörätie/jalkakäytävältä. Pyörätietä käyttävän pyöräilijän osalta on huomattava myös oikea kulkusuunta. Väärään suuntaan [yksisuuntaisella pyörätiellä] ajavaa pyöräilijää kohtaan ei ajoneuvon kuljettajalla ole väistämisvelvollisuutta. Mopon osalta pitää tällöin olla lisäkilvellä oikeus ajaa pyörätietä pitkin.

        Näin on yhtä hyvin kuin yksisuuntaista katua väärään suuntaan ajavaa ajoneuvoa ei kuulu muiden väistää risteyksessä. Sillä, onko mainittu väärään suuntaan ajava ajoneuvo auto, polkupyörä, mopo tms. ei ole merkitystä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävältä ajoradalle tuleva pyöräilijä [yli 12 vuotias] ei ole koskaan sellaisessa kohdassa, että häntä tulisi väistää.

        Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä pyöräilijää/mopoa, joka [saman] ajoradan reunaa käyttäen on ylittämässä risteävää tietä. Pyöräilijä ajaa siis oikealta kääntyvän auton ohitse.

        Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä myös pyöräilijää, joka tulee risteävälle ajoradalle pyörätieltä tai yhdistetyltä pyörätie/jalkakäytävältä. Pyörätietä käyttävän pyöräilijän osalta on huomattava myös oikea kulkusuunta. Väärään suuntaan [yksisuuntaisella pyörätiellä] ajavaa pyöräilijää kohtaan ei ajoneuvon kuljettajalla ole väistämisvelvollisuutta. Mopon osalta pitää tällöin olla lisäkilvellä oikeus ajaa pyörätietä pitkin.

        Näin on yhtä hyvin kuin yksisuuntaista katua väärään suuntaan ajavaa ajoneuvoa ei kuulu muiden väistää risteyksessä. Sillä, onko mainittu väärään suuntaan ajava ajoneuvo auto, polkupyörä, mopo tms. ei ole merkitystä.

        Ällä viitsi levittää tuollaista vaarallista valhetta. Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Jos pyöräilijä on siinä ylitystä tekemässä, eli kohdassa, jossa häntä tulee väistää, niin väistettävä on.

        Yhtä lailla väärään suuntaan yksisuuntaisella pyörätiellä ajavaa pyöräilijää kohtaan on kääntyvällä ajoneuvon kuljettajalla täysin sama väistämisvelvollisuus. Tästä on ollut kirjoituksia esillä eri medioissa poliisin toimesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jalkakäytävältä ajoradalle tuleva pyöräilijä [yli 12 vuotias] ei ole koskaan sellaisessa kohdassa, että häntä tulisi väistää.

        Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä pyöräilijää/mopoa, joka [saman] ajoradan reunaa käyttäen on ylittämässä risteävää tietä. Pyöräilijä ajaa siis oikealta kääntyvän auton ohitse.

        Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä myös pyöräilijää, joka tulee risteävälle ajoradalle pyörätieltä tai yhdistetyltä pyörätie/jalkakäytävältä. Pyörätietä käyttävän pyöräilijän osalta on huomattava myös oikea kulkusuunta. Väärään suuntaan [yksisuuntaisella pyörätiellä] ajavaa pyöräilijää kohtaan ei ajoneuvon kuljettajalla ole väistämisvelvollisuutta. Mopon osalta pitää tällöin olla lisäkilvellä oikeus ajaa pyörätietä pitkin.

        Näin on yhtä hyvin kuin yksisuuntaista katua väärään suuntaan ajavaa ajoneuvoa ei kuulu muiden väistää risteyksessä. Sillä, onko mainittu väärään suuntaan ajava ajoneuvo auto, polkupyörä, mopo tms. ei ole merkitystä.

        Ainakin tämä osuus:

        "Ajoneuvolla väistetään käännyttäessä myös pyöräilijää, joka tulee risteävälle ajoradalle pyörätieltä tai yhdistetyltä pyörätie/jalkakäytävältä. Pyörätietä käyttävän pyöräilijän osalta on huomattava myös oikea kulkusuunta. Väärään suuntaan [yksisuuntaisella pyörätiellä] ajavaa pyöräilijää kohtaan ei ajoneuvon kuljettajalla ole väistämisvelvollisuutta. Mopon osalta pitää tällöin olla lisäkilvellä oikeus ajaa pyörätietä pitkin"

        ... On täysin itse keksimääsi. Et joko ymmärrä tai välitä, että tuollainen valehtelu saattaa johtaa siihen, että joku hölmö uskoo sinua ja toimii sitten valhettasi noudattaen. Pahimmassa tapauksessa joku kuolee, koska joku muu uskoi valheesi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liikenteessä noudatettava luottamusperiaate tarkoittaa sitä, että tienkäyttäjällä on oikeus olettaa muiden noudattavan liikennesääntöjä. Jos kolarin aiheuttaja ei ole noudattanut liikennesääntöjä, hän on syyllinen kolariin.

        Väärin/oikein. On myös oikeus olettaa, että jos joku on oikein tai väärin se myös varmasti on väärin tai oikein. Kuka on oikeassa kun kolahtaa niin sen päättää poliisi tai oikeuslaitos. Ei nämä tyhmät haihattelijat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väärin/oikein. On myös oikeus olettaa, että jos joku on oikein tai väärin se myös varmasti on väärin tai oikein. Kuka on oikeassa kun kolahtaa niin sen päättää poliisi tai oikeuslaitos. Ei nämä tyhmät haihattelijat.

        Luottamusperiaatteeseen sisältyy tavallaan myös ennakointivelvollisuus. Jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut, edellyttää tällöin luottamusperiaate myös ennakointivelvollisuuden noudattamista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luottamusperiaatteeseen sisältyy tavallaan myös ennakointivelvollisuus. Jos toisen tienkäyttäjän toiminnasta tai ominaisuuksista on havaittavissa, että toinen tienkäyttäjä ei tule noudattamaan liikennesääntöjä tai että toisen tienkäyttäjän kyky liikennesääntöjen noudattamiseen on alentunut, edellyttää tällöin luottamusperiaate myös ennakointivelvollisuuden noudattamista.

        Vaan kun ei ole ennalta tiedossa tai muuten havaittavissa sen toisen tienkäyttäjän kyvyttömyys noudattaa omia velvollisuuksiaan niin mitäs silloin tehdään?
        Voiko silloin nojautua siihen luottamusperiaatteeseen?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaan kun ei ole ennalta tiedossa tai muuten havaittavissa sen toisen tienkäyttäjän kyvyttömyys noudattaa omia velvollisuuksiaan niin mitäs silloin tehdään?
        Voiko silloin nojautua siihen luottamusperiaatteeseen?

        Liikennesääntöihin pitää nojata, eikä siihen, että toisten pitää ennakoida ja varoa myös mahdollista sääntöjen vastaista toimintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vaan kun ei ole ennalta tiedossa tai muuten havaittavissa sen toisen tienkäyttäjän kyvyttömyys noudattaa omia velvollisuuksiaan niin mitäs silloin tehdään?
        Voiko silloin nojautua siihen luottamusperiaatteeseen?

        Jos näyttää siltä, että toinen ei tule noudattamaan liikennesääntöjä, niin itse on silloin velvollinen reagoimaan siihen. Tämä on sitä ennakointia. Tienkäyttäjän on ennakoitava toisten tienkäyttäjien toimintaa vaaran ja vahingon välttämiseksi ja sovitettava oma toimintansa sen mukaisesti sujuvan ja turvallisen liikenteen edistämiseksi. Jos taas näyttää siltä, että kaikki menee kuten pitää, niin mitään hätää tai ongelmaa ei ole.


    • Anonyymi

      Ei, pitää siinä suojatien merkit olla.

      • Anonyymi

        Älä edes leikilläsi kirjoita tuollaista tänne. Joku ääliö ottaa vielä tosissaan.

        Kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistää ilman mitään merkintöjä kanssaan samaan suuntaan kulkevia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Tieliikennelaki 24 § 2, numeroitu kohta 1. Numerossa 4 selvennetään, että tämä muuten on voimassa myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Tuota jälkimmäistä ei olisi edes tarvittu, koska liikenneympyrä on vain sarja peräkkäin koottuja T-risteyksiä yhteisen, ympyrän muotoisen kiertotilatien varrella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä edes leikilläsi kirjoita tuollaista tänne. Joku ääliö ottaa vielä tosissaan.

        Kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistää ilman mitään merkintöjä kanssaan samaan suuntaan kulkevia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Tieliikennelaki 24 § 2, numeroitu kohta 1. Numerossa 4 selvennetään, että tämä muuten on voimassa myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Tuota jälkimmäistä ei olisi edes tarvittu, koska liikenneympyrä on vain sarja peräkkäin koottuja T-risteyksiä yhteisen, ympyrän muotoisen kiertotilatien varrella.

        Kyllä kääntyjä väistää myös vastaan tulevia jalankulkijoita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä edes leikilläsi kirjoita tuollaista tänne. Joku ääliö ottaa vielä tosissaan.

        Kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistää ilman mitään merkintöjä kanssaan samaan suuntaan kulkevia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Tieliikennelaki 24 § 2, numeroitu kohta 1. Numerossa 4 selvennetään, että tämä muuten on voimassa myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Tuota jälkimmäistä ei olisi edes tarvittu, koska liikenneympyrä on vain sarja peräkkäin koottuja T-risteyksiä yhteisen, ympyrän muotoisen kiertotilatien varrella.

        Kääntyvä ajoneuvo todellakin pitää väistää risteävää tietä ylittäviä riippumatta siitä, mikä heidän kulkusuunta on. Jos ylittävät risteävää tietä, niin kääntyvä ajoneuvo väistää. Kuvan esimerkki pitää paikkansa.

        24 §
        Väistäminen
        https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729#L3P24

        Tuolta nuo väistämissäännöt löytyvät.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä edes leikilläsi kirjoita tuollaista tänne. Joku ääliö ottaa vielä tosissaan.

        Kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistää ilman mitään merkintöjä kanssaan samaan suuntaan kulkevia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Tieliikennelaki 24 § 2, numeroitu kohta 1. Numerossa 4 selvennetään, että tämä muuten on voimassa myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Tuota jälkimmäistä ei olisi edes tarvittu, koska liikenneympyrä on vain sarja peräkkäin koottuja T-risteyksiä yhteisen, ympyrän muotoisen kiertotilatien varrella.

        Aivan, kiitos...
        Toki sitä kai käytännössä näin toimisikin


      • Anonyymi kirjoitti:

        Älä edes leikilläsi kirjoita tuollaista tänne. Joku ääliö ottaa vielä tosissaan.

        Kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistää ilman mitään merkintöjä kanssaan samaan suuntaan kulkevia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Tieliikennelaki 24 § 2, numeroitu kohta 1. Numerossa 4 selvennetään, että tämä muuten on voimassa myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Tuota jälkimmäistä ei olisi edes tarvittu, koska liikenneympyrä on vain sarja peräkkäin koottuja T-risteyksiä yhteisen, ympyrän muotoisen kiertotilatien varrella.

        No ei väistä. Esimerkiksi muualta kuin suojatien kohdalta tielle tunkeva jalankulkija on väistämisvelvollinen.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        No ei väistä. Esimerkiksi muualta kuin suojatien kohdalta tielle tunkeva jalankulkija on väistämisvelvollinen.

        16 § lukee näin: "Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä."

        On siis täysin sallittua ylittää ajorata risteyksen vierestä ja tällöin voisi kuvitella että 24 § mukaan kääntyvä ajoneuvo väistää, kuten aloituksessa on mainittu. Mikä kumoaa 24 § olevan kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuuden?


      • Anonyymi

        Lisätään tähän, että aloituksen kuvassa ei ole suojatietä kuvasuunnasta katsottuna risteyksen oikealla puolella, eli sinne minne kuvan esimerkissä käännytään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        16 § lukee näin: "Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä."

        On siis täysin sallittua ylittää ajorata risteyksen vierestä ja tällöin voisi kuvitella että 24 § mukaan kääntyvä ajoneuvo väistää, kuten aloituksessa on mainittu. Mikä kumoaa 24 § olevan kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuuden?

        Ei tuota tarvitse edes kuvitella, vaan kääntyvällä autoilijalla on väistämisvelvollisuus ihan oikeasti tuossa tilanteessa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        16 § lukee näin: "Jalankulkijan on ylitettävä ajorata suojatietä kulkien tai ali- tai ylikulkua käyttäen, jos sellainen on lähellä. Muuten ajorata on ylitettävä kohtisuoraan ja risteyksen vierestä, jos sellainen on lähellä."

        On siis täysin sallittua ylittää ajorata risteyksen vierestä ja tällöin voisi kuvitella että 24 § mukaan kääntyvä ajoneuvo väistää, kuten aloituksessa on mainittu. Mikä kumoaa 24 § olevan kääntyvän ajoneuvon väistämisvelvollisuuden?

        Katos vaan. Tästä metkittävästä muutoksesta ei olekaan ollut puhetta.


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        No ei väistä. Esimerkiksi muualta kuin suojatien kohdalta tielle tunkeva jalankulkija on väistämisvelvollinen.

        Rat, perusteletko tarkemmin tilannetta muualla kuin suojatiellä?


      • Anonyymi
        TheRat kirjoitti:

        Katos vaan. Tästä metkittävästä muutoksesta ei olekaan ollut puhetta.

        Se ei ole mikään muutos, vaan ollut tieliikennelaissa vuosikymmenet. Huoh! Takaisin autokouluun!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuota tarvitse edes kuvitella, vaan kääntyvällä autoilijalla on väistämisvelvollisuus ihan oikeasti tuossa tilanteessa.

        Kaikilla ajoneuvoilla, pyörästä lähtien, on tuo sama velvollisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikilla ajoneuvoilla, pyörästä lähtien, on tuo sama velvollisuus.

        Kun lukee koko ketjun läpi, niin nimimerkki - huoh - on eri mieltä.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Se ei ole mikään muutos, vaan ollut tieliikennelaissa vuosikymmenet. Huoh! Takaisin autokouluun!

        Näinpä näyttää olevan.

        Eipä tuotakaan autokoulussa käyty läpi. Ehkä siksi, että täällä pk-seudulla melkein kaikissa risteyksissä on suojatie joko risteyksessä tai aivan vieressä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Älä edes leikilläsi kirjoita tuollaista tänne. Joku ääliö ottaa vielä tosissaan.

        Kääntyvä ajoneuvon kuljettaja väistää ilman mitään merkintöjä kanssaan samaan suuntaan kulkevia kävelijöitä, pyöräilijöitä ja mopoilijoita. Tieliikennelaki 24 § 2, numeroitu kohta 1. Numerossa 4 selvennetään, että tämä muuten on voimassa myös liikenneympyrästä poistuttaessa. Tuota jälkimmäistä ei olisi edes tarvittu, koska liikenneympyrä on vain sarja peräkkäin koottuja T-risteyksiä yhteisen, ympyrän muotoisen kiertotilatien varrella.

        Hämeenlinnan tieliikennelaki on kokonaisuudessaan:
        1§ Se väistää kuka vastaan tulee.


    • Anonyymi

      Tuossa aloituksen kuvassa olevassa risteyksessä pitää toisaalta huomioida myös se, että:

      Ajoneuvolla on aina väistettävä:
      2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;

      • Anonyymi

        Nyt ei oikein mennyt jakeluun, miten tuo liittyy aloituksen kuvassa mainittuun väistämiseen!
        "Tuossa aloituksen kuvassa olevassa risteyksessä pitää toisaalta huomioida myös se, että:
        Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;"


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nyt ei oikein mennyt jakeluun, miten tuo liittyy aloituksen kuvassa mainittuun väistämiseen!
        "Tuossa aloituksen kuvassa olevassa risteyksessä pitää toisaalta huomioida myös se, että:
        Ajoneuvolla on aina väistettävä:
        2) muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle kiinteistön pihasta, pysäköintipaikalta, huoltoasemalta tai muulta vastaavalta tiehen liittyvältä alueelta, taikka tien ulkopuolelta;"

        No siis jos vaikka tuolta puskasta on tulossa mopolla/pyörällä tietä ylittämään vasemmanpuoleisen vihreän nuolen kohdalta, niin silloin tulee tielle tien ulkopuolelta, jolloin on väistettävä muita tienkäyttäjiä, jotka voivat tulla punaisia nuolia pitkin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis jos vaikka tuolta puskasta on tulossa mopolla/pyörällä tietä ylittämään vasemmanpuoleisen vihreän nuolen kohdalta, niin silloin tulee tielle tien ulkopuolelta, jolloin on väistettävä muita tienkäyttäjiä, jotka voivat tulla punaisia nuolia pitkin.

        Eihän puskasta tietä ylittämään tulossa oleva ole tietä ylittävä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No siis jos vaikka tuolta puskasta on tulossa mopolla/pyörällä tietä ylittämään vasemmanpuoleisen vihreän nuolen kohdalta, niin silloin tulee tielle tien ulkopuolelta, jolloin on väistettävä muita tienkäyttäjiä, jotka voivat tulla punaisia nuolia pitkin.

        Eikä autoilija välttämättä tiedä mistä se tien ylittävä on alun perin tullut tilanteeseen. Hän näkee vain kun tämä on ylittämässä tietä ja väistää siten häntä. Sitä voi vain noudattaa sääntöjä omalta kohdaltaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä autoilija välttämättä tiedä mistä se tien ylittävä on alun perin tullut tilanteeseen. Hän näkee vain kun tämä on ylittämässä tietä ja väistää siten häntä. Sitä voi vain noudattaa sääntöjä omalta kohdaltaan.

        Ei "puskasta" saa tulla ylittämään tietä niin että joku joutuisi väistämään. Eikös se juuri ole se pointti siinä että on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle tien ulkopuolelta.

        Joo, muuten olen kyllä samaakin mieltä, ja itsekin saman suuntaista ajatusta esittänyt, että pitäisi riittää kun noudattaa omia sääntöjään. Eli jos nyt kuitenkin jotenkin on päässyt käymään niin, että joku siinä on sitä tietä ylittämässä, niin on sitä väistettävä. Ei saa päällekään ajaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei "puskasta" saa tulla ylittämään tietä niin että joku joutuisi väistämään. Eikös se juuri ole se pointti siinä että on aina väistettävä muita tienkäyttäjiä tultaessa tielle tien ulkopuolelta.

        Joo, muuten olen kyllä samaakin mieltä, ja itsekin saman suuntaista ajatusta esittänyt, että pitäisi riittää kun noudattaa omia sääntöjään. Eli jos nyt kuitenkin jotenkin on päässyt käymään niin, että joku siinä on sitä tietä ylittämässä, niin on sitä väistettävä. Ei saa päällekään ajaa.

        Jos tulen "puskasta", niin kävelen pari metriä tien reunaa, niin sen jälkeen en enää ole puskista tullut vaan tien reunaa kulkeva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tulen "puskasta", niin kävelen pari metriä tien reunaa, niin sen jälkeen en enää ole puskista tullut vaan tien reunaa kulkeva.

        Kengät ei ole ajoneuvo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tulen "puskasta", niin kävelen pari metriä tien reunaa, niin sen jälkeen en enää ole puskista tullut vaan tien reunaa kulkeva.

        Niin tai ajaa puoli metriä ajoradan reunaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos tulen "puskasta", niin kävelen pari metriä tien reunaa, niin sen jälkeen en enää ole puskista tullut vaan tien reunaa kulkeva.

        Syntyykö mielestäsi tällä tavalla menetellen jalankulkijalle automaattisesti kaikissa tilanteissa ajoradan ylittämisessä etuoikeus? Perustelisitko?

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin tai ajaa puoli metriä ajoradan reunaa.

        Syntyykö mielestäsi tällä tavalla menetellen pyörälle/mopolle automaattisesti kaikissa tilanteissa ajoradan ylittämisessä etuoikeus? Perustelisitko?

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Syntyykö mielestäsi tällä tavalla menetellen jalankulkijalle automaattisesti kaikissa tilanteissa ajoradan ylittämisessä etuoikeus? Perustelisitko?

        - huoh -

        Ei tietenkään kaikissa tilanteissa mutta se poistaa ainakin sen asian, ettei enää ole "puskista" tullut.


    • Anonyymi

      Mutta kuitenkin. Saako mopolla muka ajaa suojatietä tai oletettua suojatietä pitkin?

      • Anonyymi

        Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin niin, 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan suojatien saa nykyään ylittää ajoneuvolla. 18 § lukee että: "Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin niin, 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan suojatien saa nykyään ylittää ajoneuvolla. 18 § lukee että: "Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."

        Ainahan suojatien on saanut ylittää ajoneuvolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin hölmöltä kuin se kuulostaakin niin, 1.6.2020 voimaan tulleen tieliikennelain mukaan suojatien saa nykyään ylittää ajoneuvolla. 18 § lukee että: "Ajoneuvolla suojatiellä ajorataa ylitettäessä ei saa aiheuttaa vaaraa eikä haittaa jalankulkijalle."

        MUTTA KUITENKIN. Laki sanoo, että jos AJONEUVOLLA ajaa suojatiellä, niin on velvollinen väistämään muuta liikennettä. KOSKEE MYÖS SÄHKÖPOTKULAUTOJA.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainahan suojatien on saanut ylittää ajoneuvolla.

        En olisi täysin varma tuosta, että on ennekin saanut, sillä tuo momentti on uusi. Nyt ainakin saa, joten se riittää minulle. Tuossa tilanteessa "vierailevana tähtenä" sitä kuitenkin joutuu varomaan ja väistämään tilanteessa kaikkia muita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En olisi täysin varma tuosta, että on ennekin saanut, sillä tuo momentti on uusi. Nyt ainakin saa, joten se riittää minulle. Tuossa tilanteessa "vierailevana tähtenä" sitä kuitenkin joutuu varomaan ja väistämään tilanteessa kaikkia muita.

        Joo, ei ole aikaisemmin saanut pyörällä ylittää ajorataa pelkkää suojatietä pitkin.
        Ymmärrykseni mukaan nykyisin tällainen väistää kaiken muun liikenteen.

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo, ei ole aikaisemmin saanut pyörällä ylittää ajorataa pelkkää suojatietä pitkin.
        Ymmärrykseni mukaan nykyisin tällainen väistää kaiken muun liikenteen.

        - huoh -

        Väistää muuta liikennettä joo mutta ei silloin, mikäli sillä muulla liikenteellä sattuu olemaan väistämisvelvollisuus. Kumman väistämisvelvollisuus on sitten ristiriitatilanteessa voimakkaampi?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väistää muuta liikennettä joo mutta ei silloin, mikäli sillä muulla liikenteellä sattuu olemaan väistämisvelvollisuus. Kumman väistämisvelvollisuus on sitten ristiriitatilanteessa voimakkaampi?

        Kolmio, stoppi ja liikennevalo on tietenkin vahvempi määräys kuin muu sääntö.

        Onko sillä, jolle on määrätty väistää muu liikenne tullessaan muualta kuin pyörätieltä contra kääntyvällä väistää saadaan varmistus ehkä 40 vuoden päästä KKO:sta. Sekin vaikuttaa tuleeko jo ajamalla muualla vai aloittaako ajamisen suojatien alusta.

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kolmio, stoppi ja liikennevalo on tietenkin vahvempi määräys kuin muu sääntö.

        Onko sillä, jolle on määrätty väistää muu liikenne tullessaan muualta kuin pyörätieltä contra kääntyvällä väistää saadaan varmistus ehkä 40 vuoden päästä KKO:sta. Sekin vaikuttaa tuleeko jo ajamalla muualla vai aloittaako ajamisen suojatien alusta.

        - huoh -

        Kuvassa kuvaajan oikealla puolella on kevyenliikenteen väylä, joten samaan suuntaan ajava pyöräilijä ei tule kielletyltä väylältä ylittäessään risteystä. Tiemaalausta ei risteyksessä ole ollenkaan, kuten kuvasta näkee. Löysin kohdan google mapsista. Tässä kuva vastakkaisesta suunnasta. https://goo.gl/maps/vD5nq5KEshUJC2hRA


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuvassa kuvaajan oikealla puolella on kevyenliikenteen väylä, joten samaan suuntaan ajava pyöräilijä ei tule kielletyltä väylältä ylittäessään risteystä. Tiemaalausta ei risteyksessä ole ollenkaan, kuten kuvasta näkee. Löysin kohdan google mapsista. Tässä kuva vastakkaisesta suunnasta. https://goo.gl/maps/vD5nq5KEshUJC2hRA

        Kyse ei ole siitä, miltä tilanne nyt "oikeassa elämässä" mahtaa näyttää, vaan minkälainen tilanne aloituksen kuvan kaltaisessa tilanteessa on.

        Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Mahdollisella tiemerkinnällä (suojatie/pyörätien jatke) ei ole mitään vaikutusta. Sitä tiemerkintää ei tarvitse edes olla ollenkaan, kuten aloituksen kuvan esimerkissä asia on ja silti ajoradan kääntyvä ajoneuvo väistää.


    • Anonyymi

      Kannattaa muistaa, että myös polkupyörä on ajoneuvo, ja sitä koskevat samat väistämissäännöt.

      • Anonyymi

        Polkupyörä on ajoneuvo, jonka kohdalla väistämissäännöt vesitettiin jo aikoja sitten.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polkupyörä on ajoneuvo, jonka kohdalla väistämissäännöt vesitettiin jo aikoja sitten.

        Miten ne on vesitetty?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Polkupyörä on ajoneuvo, jonka kohdalla väistämissäännöt vesitettiin jo aikoja sitten.

        Mitään väistämissääntöjä ei ole vesitetty. Se on täysin eri asia, jos on asennevammaisia ihmisiä, jotka eivät halua noudattaa liikennesääntöjä. Huomioi toki tämä, että on myös ne heikkotasoiset liikkujat, joita laki velvoittaa aina varomaan erityisen paljon.

        TLL 29 § kolmas momentti: "Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."


    • Anonyymi

      Oikealta punaista päin ajavan kanssa tulee osuma ja vasemmalta tullutta on aihetta syyttää kolarista?

      - huoh -

      • Anonyymi

        Kysyin, kun joku taisi sanoa ettei sillä ole merkitystä mistä joku tulee tai mitä tekee ennen osumaa.
        Näillä on hyvinkin suuri merkitys.
        Myöhemmin lisää.....

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kysyin, kun joku taisi sanoa ettei sillä ole merkitystä mistä joku tulee tai mitä tekee ennen osumaa.
        Näillä on hyvinkin suuri merkitys.
        Myöhemmin lisää.....

        - huoh -

        Toki näin on mutta missä menee raja? Tuolla ylempänä mainitaan se, että jos jalankulkija tulee "puskista", niin muuttaa väistämistä. Entä jos se jalankulkija tuli "puskista" jo useampi minuutti sitten ja seisoi siinä tien reunassa ja räpläsi kännykkäänsä ennen kuin lähti yli. Ei sitä kääntyvä autoilija välttämättä tiedä mistä se jalankulkija siihen tilanteeseen on tullut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki näin on mutta missä menee raja? Tuolla ylempänä mainitaan se, että jos jalankulkija tulee "puskista", niin muuttaa väistämistä. Entä jos se jalankulkija tuli "puskista" jo useampi minuutti sitten ja seisoi siinä tien reunassa ja räpläsi kännykkäänsä ennen kuin lähti yli. Ei sitä kääntyvä autoilija välttämättä tiedä mistä se jalankulkija siihen tilanteeseen on tullut.

        Jalankulkijalla on eri oikeudet kuin pyöräilijällä. Saa ylittää mistä kohdasta vain, mutta missään ei saa aiheuttaa ajoneuvolle äkkijarrutusta ( myös ) tullessaan puskista tai lähtiessään ylittämään reunasta ( poislukien tietenkin paikat missä kävely on kielletty ).
        Perusajatus on, että ajoneuvo väistää aina jalan kulkevaa.
        Oikeudessa selvitetään tapauskohtaisesti.

        Se on selitetty uudessa koskien pykälää 16 §, jossa viitataan vanhaan 44 §:ään samanlaisena pysyvän kuin ennenkin.

        Ennen sotaa jalankulkija oli maanteillä henkensä kaupalla. Jos törmäys tapahtui, niin oli syytä potkasta raato ojaan aiheuttamasta lisävahinkoa muille ja ilmoittaa poliisille korjata raato pois ennenkuin pohjavedet pilaantuu.
        Vanhoissa leffoissa näkyy, kun jalan kulkevat pysähtyivät tien reunaan kuullessaan auton lähestyvän, käänsivät rintamasuunnan autoon valmiina hyppäämään ojaan turvaan. Meni ihan lain mukaan. Auton omistava oli kunkku, "parempaa kansanosaa".

        Sitten sodassa huomattiin, että nämä köyhät, joilla ei ollut varaa taloon, tilaan, hevoseen tai polkupyörään taistelivat ihan muiden lailla, jopa usein tarmokkaammin kuin varakkaammat.
        Jo sodan aikana perustettiin komitea fixaamaan TLL, joka sitten tuli voimaan -57. Jalankulkija sai ihmisarvon ja -oikeudet.

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toki näin on mutta missä menee raja? Tuolla ylempänä mainitaan se, että jos jalankulkija tulee "puskista", niin muuttaa väistämistä. Entä jos se jalankulkija tuli "puskista" jo useampi minuutti sitten ja seisoi siinä tien reunassa ja räpläsi kännykkäänsä ennen kuin lähti yli. Ei sitä kääntyvä autoilija välttämättä tiedä mistä se jalankulkija siihen tilanteeseen on tullut.

        Eikös tuolla mainita vaan ajoneuvon "puskasta" tulemisesta. Jalankulkija ei ole ajoneuvo. Pyörä ja mopo on. Jalankulkijoillekin on omat pykälänsä tien ylitykseen. Pitäiskö nekin käydä tähän etsimässä? Tai no, käykääpä vaikka ihan itse.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikös tuolla mainita vaan ajoneuvon "puskasta" tulemisesta. Jalankulkija ei ole ajoneuvo. Pyörä ja mopo on. Jalankulkijoillekin on omat pykälänsä tien ylitykseen. Pitäiskö nekin käydä tähän etsimässä? Tai no, käykääpä vaikka ihan itse.

        Ylempänä on käsitelty jalankulkijan ja pyöräilijän tulo tien ulkopuolelta eri tavoilla ja jalankulkijan ja pyöräilijän tien ylittäminen muuten eri tavoilla.

        Sanoin muuten "( myös ) tullessaan puskista".

        En oikein saanut koppia mihin pyrit.


    • Anonyymi

      Aloituskuvassa käännyttäessä väistetään jalankulkijaa.
      Ei väistetä ylittävää pyörää eikä mopoa. Heidän sopii pysäyttää ja odottaa kääntyvän auton mennä ensin.

      Kirjoitin perusteluineen tästä pari päivää sitten, mutta se taisi olla liian pitkä kirjoitus.

      - huoh -

      • Anonyymi

        Laissa lukee että >> Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
        1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

        Sinä väität että ajoneuvolla käännyttäessä ei tarvitse polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Minä uskon tässä kohtaa lakia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laissa lukee että >> Ajoneuvolla käännyttäessä on väistettävä:
        1) risteävää tietä ylittävää jalankulkijaa, polkupyöräilijää ja mopoilijaa;

        Sinä väität että ajoneuvolla käännyttäessä ei tarvitse polkupyöräilijää ja mopoilijaa. Minä uskon tässä kohtaa lakia.

        Lyhyesti, pyörä edestä tulee tien ulkopuolelta ja pyörä samaan suuntaan ajaa laittomasti jalkakäytävällä.

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lyhyesti, pyörä edestä tulee tien ulkopuolelta ja pyörä samaan suuntaan ajaa laittomasti jalkakäytävällä.

        - huoh -

        Mistä tiedät, että pyörä tulee tien ulkopuolelta? On voinut ajaa risteävän tien ajoradan reunaa siihen risteykseen asti, josta siirtyy toiselle puolelle risteystä olevalle kevyenliikenteen väylälle. Siitä päästäänkin seuraavaan väitteeseesi, eli mistä päättelet, että samaan suuntaan ajava ajaa jalkakäytävällä? Siinä voi tosiaan olla yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, eli kevyenliikenteen väylä.


      • Anonyymi

        Kuvasta näkee, että on jokin isompi levennys tai parkkipaikka risteävän tien toisella puolella. Pyöräilijä on voinut tulla sieltä ja ajaa sitten risteykseen tarkoituksena siirtyä toisella puolella olevalle pyörätielle ajamaan. Samaten voi toisen pyöräilijän tarkoitus olla päinvastainen reitti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä tiedät, että pyörä tulee tien ulkopuolelta? On voinut ajaa risteävän tien ajoradan reunaa siihen risteykseen asti, josta siirtyy toiselle puolelle risteystä olevalle kevyenliikenteen väylälle. Siitä päästäänkin seuraavaan väitteeseesi, eli mistä päättelet, että samaan suuntaan ajava ajaa jalkakäytävällä? Siinä voi tosiaan olla yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä, eli kevyenliikenteen väylä.

        Tulkitsin aloittajan piirtämistä nuolista tarkoittavan, että pyörä tulee metsästä, polulta tai hiekkakuopalta tms.

        En näe merkin taustaa missään, jossa olisi yhdistetty väylä kuvan suuntaan. Ja nuolesta päättelin aloittajan tarkoittavan pyörän ajavan samasta suunnasta auton kanssa.

        - huoh -


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tulkitsin aloittajan piirtämistä nuolista tarkoittavan, että pyörä tulee metsästä, polulta tai hiekkakuopalta tms.

        En näe merkin taustaa missään, jossa olisi yhdistetty väylä kuvan suuntaan. Ja nuolesta päättelin aloittajan tarkoittavan pyörän ajavan samasta suunnasta auton kanssa.

        - huoh -

        Minä taas tulkitsin aloituksen kuvan vihreän nuolen alkavan tien reunasta. Sitä ei tiedä mistä se ylittäjä siihen tien reunaan on tullut (tien viertä pitkin vai maastosta). Kuvaajaa lähimmäinen nuoli sen sijaan näkyy alkavan kevyenliikenteen väylän päältä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minä taas tulkitsin aloituksen kuvan vihreän nuolen alkavan tien reunasta. Sitä ei tiedä mistä se ylittäjä siihen tien reunaan on tullut (tien viertä pitkin vai maastosta). Kuvaajaa lähimmäinen nuoli sen sijaan näkyy alkavan kevyenliikenteen väylän päältä.

        Alla 28.09.2020 13:33 voit aivan vapaasti laittaa mielipiteesi eri tilanteissa mistä tulee ja mitä menettely vaikuttaa. Pääsisit avaamaan pelin.
        Aivan varmasti kaikkia kiinnostaa.....

        - huoh -


    • Anonyymi

      Nyt vasta huomasin jonkun laittaneen linkin mapsiin
      https://goo.gl/maps/jxPTTqqz7Fwkg8vd9

      Aloittajan ottama kuva on aikaisemmalta ajalta, jolloin yhdistetyn väylän merkki on eri paikassa eikä näy kuvassa
      https://goo.gl/maps/NooXGkYsxbcVSTVg7

      Tilanne onkin eri aloituskuvan samasta suunnasta tulevan pyöräilijän suhteen, ei aja pelkällä jalkakäytävällä. Sen ei tarvitse odottaa kaikkien muiden menevän ensin vaan saa ennen kääntyvää ylittää ajoradan tuonne metsäpolulle vai mikä lie.

      Ei päästy kinastelemaan KKO 1996:n kanssa, kun uuden lain selityksistä löytyy tilanteeseen selvennys.

      ”Väistämisvelvollisuus.Pyörätieltä ajoradalle tullessaan polkupyöräilijän ja mopoilijan on väistettävä kaikkea muuta liikennettä, jollei liikennemerkki, liikennevalo tai kääntyvän ajoneuvon sääntö velvoita muuta ajoneuvoa väistämään pyöräilijää tai mopoilijaa. Sääntö on voimassa riippumatta siitä onko ajoradan ylityspaikalla merkitty suojatie tai pyörätien jatke, tai ei mitään tiemerkintää. Tämä pätee sekä pyörätieltä risteävälle ajoradalle tultaessa että myös tilanteissa, joissa polkupyöräilijä tai mopoilija tulee pyörätieltä ajoradalle muutoin kuin ylittääkseen risteävän tien.
      Vastaava sääntö on voimassa Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Norjassa pyörätieltä ajoradalle tuleva väistää myös risteyksessä kääntyvää ajoneuvoa.”

      Huomatkaa hieno Norjan malli tuossa!

      ***
      Tähän kohtaan voitais jatkaa parista tilanteesta, kun nämä nivoutuu aloituksen kanssa:

      1) Vieressä on yhdistetty väylä, joka jatkuu oikealle ja päinvastoin. Oikealta tätä väylää tulee pyörä, joka kääntyy aloituksen nuolien mukaan kulkusuunnassaan oikealle ajoradan ylitykseen metsään ja syntyy osuma oikealle kääntyvän auton kanssa.

      2) Oikealta tulee tietä pitkin pyörä ( kundi on jättänyt kuorkkinsa parkkiin ja jatkaa pyörällä kotiin ).
      - 2a) Ajaa ajoradan reunaa ja kääntyy ennen risteystä reunasta vasemmalle ylitykseen aloitusnuolen mukaan päästäkseen yhdistetylle väylälle ja sitä rataa
      - 2b) Ryhmittyy oikealta tulevan tien keskiviivan viereen ja siitä ennen risteystä kääntyy vasemmalle aloitusnuolen mukaan yhdistetylle jne.

      3) Kuorkkikundi tulee pyörällä parkista ja ajaa aukosta suoraan yli ajoradan noustakseen yhdistetylle
      https://goo.gl/maps/g2YvhcmZAdPhGYc69

      Kaikissa tapauksissa syntyy osuma kuvan suunnasta tulevan kääntyvän kanssa.
      Miten ratkaisisitte oikeudessa ( kukin tapaus erikseen )? Perustellen ( mielellään pykälä mukaan ). Käyttäkää tapaustunnuksia, niin ei tarvitse kirjoittaa ja lukea niin paljon.

      Työkalut on tässä:
      https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180729
      https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2017/20170180

      - huoh -

      • Anonyymi

        Kommenteissa vois olla kliffa, että merkitty ajatteko liikenteessä yleensä autolla, pyörällä vai molemmilla....

        - huoh -


      • Anonyymi

        Väistäjän ei aina pidä analysoida, että mistä se toinen kenties on tilanteeseen tullut. Väistäjän kuuluu noudattaa väistämissääntöjä niiden mukaisia väistämisvelvollisuuksiaan. Niitä pitää noudattaa, vaikka se toinen tekisikin väärin koska mitään "päälleajo-oikeutta" ei ole olemassa.

        Tieliikennelaki ei ole ihan kaikkea mahdollista huomioon ottava ja asioita millimetrin tarkkuudella määrittelevä, vaan sen tarkoituksena on antaa viitekehys toiminnalle liikenteessä ja myös niin, että heikompien osapuolen turvallisuus tulee huomioiduksi. Liikenteessä liikkuvien pitää ymmärtää oma vastuu turvallisuudesta.

        Liikun autolla, polkupyörällä sekä kävellen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Väistäjän ei aina pidä analysoida, että mistä se toinen kenties on tilanteeseen tullut. Väistäjän kuuluu noudattaa väistämissääntöjä niiden mukaisia väistämisvelvollisuuksiaan. Niitä pitää noudattaa, vaikka se toinen tekisikin väärin koska mitään "päälleajo-oikeutta" ei ole olemassa.

        Tieliikennelaki ei ole ihan kaikkea mahdollista huomioon ottava ja asioita millimetrin tarkkuudella määrittelevä, vaan sen tarkoituksena on antaa viitekehys toiminnalle liikenteessä ja myös niin, että heikompien osapuolen turvallisuus tulee huomioiduksi. Liikenteessä liikkuvien pitää ymmärtää oma vastuu turvallisuudesta.

        Liikun autolla, polkupyörällä sekä kävellen.

        "Niitä pitää noudattaa, vaikka se toinen tekisikin väärin koska mitään "päälleajo-oikeutta" ei ole olemassa."
        Tuo on toistunut kymmeniä kertoja. Tosielämässä on kuitenkin niin, että onnettomuuksia sattuu ja monesti käy niin, että "päälleajo-oikeudetta" päälle ajanut todetaan syyttömäksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Niitä pitää noudattaa, vaikka se toinen tekisikin väärin koska mitään "päälleajo-oikeutta" ei ole olemassa."
        Tuo on toistunut kymmeniä kertoja. Tosielämässä on kuitenkin niin, että onnettomuuksia sattuu ja monesti käy niin, että "päälleajo-oikeudetta" päälle ajanut todetaan syyttömäksi.

        Väitän että suurin syy onnettomuuksien syntymiseen on kiire ja hosuminen. Liikenteessä ei pidä hosua vaan ottaa "iisisti". Hosumisella ei tule kuin sutta ja sekundaa.


      • Anonyymi

        Hintsusti on tullut kannanottoja ylläoleviin tilanteisiin 1), 2) ja 3).

        Kyllä tuo tulo on ratkaisevaa. Jos ketjun aloituskuvasta lähdetään, niin jos kääntyvää vastaantuleva pyöräilijä tulee metsästä, polulta tms., on yksiselitteisesti 24. pykälässä AINA väistettävä muuta liikennettä.

        Muut tilanteet eivät ole aivan niin selkeitä. Reippaasti mielipiteitä esiin.....

        - huoh -


      • Anonyymi

        Tähän kannattaa vielä lisätä tämä seikka, että milloin kevyenliikenteen väylä on osa vierellä kulkevaa tietä ja milloin kevyenliikenteen väylä on oma erillinen tie, saattaa vaikutusta oleellisesti tilanteeseen.

        Korkein oikeus on päätöksessään KKO:1985-II-34 linjannut, että tapauksissa, jossa risteävän tien ja kolmion välissä kulkee pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä/pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain väylä, niin tämä väylä kuuluu siihen risteävään tiehen, eikä ole erillinen pyörätie. Tällöin risteävältä tieltä kääntyjä väistää sieltä suunnasta kääntyvän väistämisvelvollisuuden perustella ja kolmion suunnasta tuleva väistää kolmion väistämisvelvoitteen perustella suojatien/pyörätien jatkeen ylittäviä pyöräilijöitä.

        Jotkut ovat tuossa oikeuden päätöksessä takertuneet mainittuun 12 metrin matkaan. Se ei kuitenkaan ole se oleellinen tekijä, vaan se, että kevyenliikenteen väylä kulkee kolmion ja risteävän tien välissä, on se asian pihvi. Kevyenliikenteen väylä kuuluu tällöin rinnalla kulkevaan tiehen ja on sen tien erillinen osaa ja kuuluu sen myötä risteysalueeseen, eli on osa risteystä rinnalla kulkevan tien kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähän kannattaa vielä lisätä tämä seikka, että milloin kevyenliikenteen väylä on osa vierellä kulkevaa tietä ja milloin kevyenliikenteen väylä on oma erillinen tie, saattaa vaikutusta oleellisesti tilanteeseen.

        Korkein oikeus on päätöksessään KKO:1985-II-34 linjannut, että tapauksissa, jossa risteävän tien ja kolmion välissä kulkee pyörätie/yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä/pyörätie ja jalkakäytävä rinnakkain väylä, niin tämä väylä kuuluu siihen risteävään tiehen, eikä ole erillinen pyörätie. Tällöin risteävältä tieltä kääntyjä väistää sieltä suunnasta kääntyvän väistämisvelvollisuuden perustella ja kolmion suunnasta tuleva väistää kolmion väistämisvelvoitteen perustella suojatien/pyörätien jatkeen ylittäviä pyöräilijöitä.

        Jotkut ovat tuossa oikeuden päätöksessä takertuneet mainittuun 12 metrin matkaan. Se ei kuitenkaan ole se oleellinen tekijä, vaan se, että kevyenliikenteen väylä kulkee kolmion ja risteävän tien välissä, on se asian pihvi. Kevyenliikenteen väylä kuuluu tällöin rinnalla kulkevaan tiehen ja on sen tien erillinen osaa ja kuuluu sen myötä risteysalueeseen, eli on osa risteystä rinnalla kulkevan tien kanssa.

        Luepas se päätös uudestaan: https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t

        ”Tästä (1) jalkakäytävän ja pyörätien sijainnista lähellä maantietä ja sen rinnalla ja myös siitä, että (2) väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittava liikennemerkki 231 on sijoitettu Kaitilankadulle jo ennen jalkakäytävää ja pyörätietä, voidaan päätellä, että jalkakäytävä ja pyörätie kuuluvat maantiehen eivätkä muodosta erillistä kevyen liikenteen väylää. ” (numeroinnit minun)

        Tuosta saa käsityksen, että kokonaisuus ratkaisee: väylän läheisyys lähellä maantietä ja myös risteyksessä käytettävä liikennemerkin sijainti. Oikeastaan väylän läheisyys oli tärkeämpi, ja ainakin 12 metriä on varmasti vielä lähellä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luepas se päätös uudestaan: https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t

        ”Tästä (1) jalkakäytävän ja pyörätien sijainnista lähellä maantietä ja sen rinnalla ja myös siitä, että (2) väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittava liikennemerkki 231 on sijoitettu Kaitilankadulle jo ennen jalkakäytävää ja pyörätietä, voidaan päätellä, että jalkakäytävä ja pyörätie kuuluvat maantiehen eivätkä muodosta erillistä kevyen liikenteen väylää. ” (numeroinnit minun)

        Tuosta saa käsityksen, että kokonaisuus ratkaisee: väylän läheisyys lähellä maantietä ja myös risteyksessä käytettävä liikennemerkin sijainti. Oikeastaan väylän läheisyys oli tärkeämpi, ja ainakin 12 metriä on varmasti vielä lähellä.

        Toisin sanoen oikeuden päätöksestä ei löydy tukea sille tulkinnalle että jos kevyen liikenteen väylä on 20 metrin päässä ajoradasta ja sen edessä on varoituskolmio, että se ei olisi erillinen kevyen liikenteen väylä vaan samaan ajorataan kuuluva.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Luepas se päätös uudestaan: https://finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1985/19850034t

        ”Tästä (1) jalkakäytävän ja pyörätien sijainnista lähellä maantietä ja sen rinnalla ja myös siitä, että (2) väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittava liikennemerkki 231 on sijoitettu Kaitilankadulle jo ennen jalkakäytävää ja pyörätietä, voidaan päätellä, että jalkakäytävä ja pyörätie kuuluvat maantiehen eivätkä muodosta erillistä kevyen liikenteen väylää. ” (numeroinnit minun)

        Tuosta saa käsityksen, että kokonaisuus ratkaisee: väylän läheisyys lähellä maantietä ja myös risteyksessä käytettävä liikennemerkin sijainti. Oikeastaan väylän läheisyys oli tärkeämpi, ja ainakin 12 metriä on varmasti vielä lähellä.

        Korkeimman oikeuden ratkaisu: Perustelut kohdassa, eli päätöksessä lukee näin: "Korian ja Kouvolan välisen maantien rinnalla on määräysmerkeillä 421 ja 422 osoitettu jalkakäytävä ja pyörätie. Maantien sekä yhdistetyn jalkakäytävän ja pyörätien välissä on noin 12 metrin levyinen viheraluekaista. Tästä jalkakäytävän ja pyörätien sijainnista lähellä maantietä ja sen rinnalla ja myös siitä, että väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittava liikennemerkki 231 on sijoitettu Kaitilankadulle jo ennen jalkakäytävää ja pyörätietä, voidaan päätellä, että jalkakäytävä ja pyörätie kuuluvat maantiehen eivätkä muodosta erillistä kevyen liikenteen väylää. Hovioikeuden päätöksessä mainitusta syystä A ei näin ollen ole syyllistynyt siihen liikenteen vaarantamiseen, josta hänelle on vaadittu rangaistusta."

        Ydinasia on siis tämä: "Tästä jalkakäytävän ja pyörätien sijainnista lähellä maantietä ja sen rinnalla ja myös siitä, että väistämisvelvollisuutta risteyksessä osoittava liikennemerkki 231 on sijoitettu Kaitilankadulle jo ennen jalkakäytävää ja pyörätietä, voidaan päätellä, että jalkakäytävä ja pyörätie kuuluvat maantiehen eivätkä muodosta erillistä kevyen liikenteen väylää."

        13 metriä on varmasti sekin vielä lähellä, jos 12 metriä sitä on. Ehkä 17 metriä on sekin myös suhteellisen lähellä. Kolmion (edellisen lain aikana liikennemerkki 231) sijainti suhteessa risteävään tiehen sekä kevyenliikenteen väylään ja että väylä kulkee niiden välissä, on ainakin selkeästi se seikka, joka ei muutu risteyksestä toiseen, vaikka kevyenliikenteen väylän välimatka risteävään tiehen vaihtelee risteyksestä toiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Toisin sanoen oikeuden päätöksestä ei löydy tukea sille tulkinnalle että jos kevyen liikenteen väylä on 20 metrin päässä ajoradasta ja sen edessä on varoituskolmio, että se ei olisi erillinen kevyen liikenteen väylä vaan samaan ajorataan kuuluva.

        Risteysalueet ovat juuri niin suuria kuin ovat. Pitää ottaa huomioon se, mikä kaikki on risteysaluetta ja mikä kaikki kuuluu risteykseen, eli mistä risteys alkaa ja mihin se päättyy. Risteyksen alkamis- ja päättymiskohtaan vaikuttavat vahvasti kaikki liikenteenohjauslaitteet ja varmasti myös risteyksen muoto. Asiaan vaikuttaa siten myös vastaantulevien puolella olevat täysin vastaavat asiat ja seikat.

        TLL 2 §. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.

        Jos kevyenliikenteen väylä kulkee risteysalueella, niin se on osa risteystä. Tällöin kääntyvä väistää täysin selkeästi risteävää tietä ylittävää. Jos mitään kolmiota tai muuta kohdassa ole, kuten aloituksen kuvassa on, niin sitten varmasti tuo päätöksessä mainittu välimatka nousee enemmän esiin asian suhteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Risteysalueet ovat juuri niin suuria kuin ovat. Pitää ottaa huomioon se, mikä kaikki on risteysaluetta ja mikä kaikki kuuluu risteykseen, eli mistä risteys alkaa ja mihin se päättyy. Risteyksen alkamis- ja päättymiskohtaan vaikuttavat vahvasti kaikki liikenteenohjauslaitteet ja varmasti myös risteyksen muoto. Asiaan vaikuttaa siten myös vastaantulevien puolella olevat täysin vastaavat asiat ja seikat.

        TLL 2 §. Tieliikennelaissa tarkoitetaan: risteyksellä samassa tasossa olevaa teiden risteämää, liittymää tai haarautumaa mukaan luettuina tällaisten risteämien, liittymien tai haarautumien muodostamat alueet.

        Jos kevyenliikenteen väylä kulkee risteysalueella, niin se on osa risteystä. Tällöin kääntyvä väistää täysin selkeästi risteävää tietä ylittävää. Jos mitään kolmiota tai muuta kohdassa ole, kuten aloituksen kuvassa on, niin sitten varmasti tuo päätöksessä mainittu välimatka nousee enemmän esiin asian suhteen.

        Välimatka risteyksestä kevyenliikenteen väylään ei ole ratkaiseva KKO:n ennakkopäätöksessä. Eikä edes se kärkikolmion sijainti, vaikka se mainitussa päätöksessä merkittäväksi osoittautuikin.

        Ennakkopäätöksillä on prejudikaattiarvoa kaikkiin vastaavanlaisiin paikkoihin, vaikka kaikki seikat eivät olisikaan ihan samoja.

        Tästä prejudikaattien ulottuvuudesta voi sitten riidellä loputtomiin, sillä niistä on hyllykilometreittäin oikeuskirjallisuutta. Siitä vain tutustumaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Välimatka risteyksestä kevyenliikenteen väylään ei ole ratkaiseva KKO:n ennakkopäätöksessä. Eikä edes se kärkikolmion sijainti, vaikka se mainitussa päätöksessä merkittäväksi osoittautuikin.

        Ennakkopäätöksillä on prejudikaattiarvoa kaikkiin vastaavanlaisiin paikkoihin, vaikka kaikki seikat eivät olisikaan ihan samoja.

        Tästä prejudikaattien ulottuvuudesta voi sitten riidellä loputtomiin, sillä niistä on hyllykilometreittäin oikeuskirjallisuutta. Siitä vain tutustumaan!

        Kyse oli oikeuden päätöksessä siitä, että tien vieressä kulkeva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katsottiin olevan tien erillinen osa, eli kuuluvan siihen maantiehen sen erillisenä osana, eikä ollut oma erillinen tie. Sen myötä väylä muodosti myös risteyksen yhdessä tien kanssa, eikä muodostanut omaa erillistä risteystä. Risteysalue ja risteyksen kaikki osat vaikuttavat siis kääntyvän väistämisvelvollisuuteen, joka on koko keskustelun pääteema.

        Oikeus perusteli päätöstään sekä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän läheisyydellä tiehen, että kolmion sijainnilla suhteessa väylän ajoradan ylityskohtaan ja maantiehen siinä risteysalueella. Jos oikeus on tuon tulkinnan tehnyt, niin jokainen kansalainen voi varmasti saman tulkinnan asian suhteen sitten tehdä, että kolmion sijainti vaikuttaa asiassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse oli oikeuden päätöksessä siitä, että tien vieressä kulkeva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katsottiin olevan tien erillinen osa, eli kuuluvan siihen maantiehen sen erillisenä osana, eikä ollut oma erillinen tie. Sen myötä väylä muodosti myös risteyksen yhdessä tien kanssa, eikä muodostanut omaa erillistä risteystä. Risteysalue ja risteyksen kaikki osat vaikuttavat siis kääntyvän väistämisvelvollisuuteen, joka on koko keskustelun pääteema.

        Oikeus perusteli päätöstään sekä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän läheisyydellä tiehen, että kolmion sijainnilla suhteessa väylän ajoradan ylityskohtaan ja maantiehen siinä risteysalueella. Jos oikeus on tuon tulkinnan tehnyt, niin jokainen kansalainen voi varmasti saman tulkinnan asian suhteen sitten tehdä, että kolmion sijainti vaikuttaa asiassa.

        Niin kysymys on siitä, kuuluuko kevyenliikenteen väylä samaan risteykseen vai ei. ratkaisevaa ei kuitenkaan ollut kärkikolmion sijainti, vaikka sillä oli tässä yksittäistapauksessa merkitystä.

        Sinusta KKO on tehnyt tulkinnan kärkikolmion sijainnista johtuen, minusta niin ei ole. Ei muuta kuin jatketaan riitelyä ennakoopäätösen merktityksestä yleensä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niin kysymys on siitä, kuuluuko kevyenliikenteen väylä samaan risteykseen vai ei. ratkaisevaa ei kuitenkaan ollut kärkikolmion sijainti, vaikka sillä oli tässä yksittäistapauksessa merkitystä.

        Sinusta KKO on tehnyt tulkinnan kärkikolmion sijainnista johtuen, minusta niin ei ole. Ei muuta kuin jatketaan riitelyä ennakoopäätösen merktityksestä yleensä.

        Kerro sitten ihmeessä määritykset sille, mikä on risteykseen kuuluvia asioita, eli minkä perusteella voi tietää, mistä risteys alkaa ja mihin se päättyy? Miten tulkitset ja päättelet risteykseen kuuluvat osat?

        Väitän, että liikenteenohjauslaitteet, kuten liikennemerkit ja liikennevalot liittyvät vahvasti asiaan. Mitään risteys alkaa eikä risteys loppuu liikennemerkkejä kun ei ole olemassa, niin päätelmän pitää tehdä muiden seikkojen perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kerro sitten ihmeessä määritykset sille, mikä on risteykseen kuuluvia asioita, eli minkä perusteella voi tietää, mistä risteys alkaa ja mihin se päättyy? Miten tulkitset ja päättelet risteykseen kuuluvat osat?

        Väitän, että liikenteenohjauslaitteet, kuten liikennemerkit ja liikennevalot liittyvät vahvasti asiaan. Mitään risteys alkaa eikä risteys loppuu liikennemerkkejä kun ei ole olemassa, niin päätelmän pitää tehdä muiden seikkojen perusteella.

        Risteysalueeseen voi kuulua risteävät ajoradat ja niiden kanssa risteävät pyörätiet. Jalkakäytävien ja suojateiden sijoittumisella on merkitystä asiaan. Liikennemerkeilläkin on merkitystä, jopa opastusmerkeillä taajaman ulkopuolella siinä, onko risteys ns. ennalta havaittava [tämä vaikuttaa ohituskieltoon ennen risteystä].

        Hyvin suunniteltu ja toteutettu risteys ei aiheuta ongelmia tienkäyttäjille. Joskus suunnittelijat tai rakentajat tekevät "sutta" niin kuin missä tahansa hommassa.

        Liikennejärjestelyn kokonaisuus kertoo, missä risteysalue alkaa ja minne päättyy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Risteysalueeseen voi kuulua risteävät ajoradat ja niiden kanssa risteävät pyörätiet. Jalkakäytävien ja suojateiden sijoittumisella on merkitystä asiaan. Liikennemerkeilläkin on merkitystä, jopa opastusmerkeillä taajaman ulkopuolella siinä, onko risteys ns. ennalta havaittava [tämä vaikuttaa ohituskieltoon ennen risteystä].

        Hyvin suunniteltu ja toteutettu risteys ei aiheuta ongelmia tienkäyttäjille. Joskus suunnittelijat tai rakentajat tekevät "sutta" niin kuin missä tahansa hommassa.

        Liikennejärjestelyn kokonaisuus kertoo, missä risteysalue alkaa ja minne päättyy.

        Silti "suttakin" oleva risteys on risteys ja se alkaa ja se päättyy, eli silläkin on risteysalue ja kokonaisuus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Risteysalueeseen voi kuulua risteävät ajoradat ja niiden kanssa risteävät pyörätiet. Jalkakäytävien ja suojateiden sijoittumisella on merkitystä asiaan. Liikennemerkeilläkin on merkitystä, jopa opastusmerkeillä taajaman ulkopuolella siinä, onko risteys ns. ennalta havaittava [tämä vaikuttaa ohituskieltoon ennen risteystä].

        Hyvin suunniteltu ja toteutettu risteys ei aiheuta ongelmia tienkäyttäjille. Joskus suunnittelijat tai rakentajat tekevät "sutta" niin kuin missä tahansa hommassa.

        Liikennejärjestelyn kokonaisuus kertoo, missä risteysalue alkaa ja minne päättyy.

        Kolmion sijainti vaikutti kuitenkin KKO:1985-II-34 päätöksessä oikeuden mielestä kyseisessä ratkaisussa. Jos kolmiota ei olisi kohdassa ollut, niin olisiko oikeuden päätös ollut eri, niin sitä ei tarina kerro.

        Tilanteet, joissa kevyenliikenteen väylä on sivusta saapuvan tien kolmion ja risteävän tien välissä, niin kevyenliikenteen väylä voidaan mielestäni oikeuden päätöksen perustella laskea mukaan risteysalueeseen. Jos kolmiota ei ole, niin asia ei enää olekaan täysin selvä. Vaikuttaako siinä kohtaa sitten päätöksessä ollut 12 metrin etäisyys vai ei, niin sekään ei ole täysin selvä asia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyse oli oikeuden päätöksessä siitä, että tien vieressä kulkeva yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylä katsottiin olevan tien erillinen osa, eli kuuluvan siihen maantiehen sen erillisenä osana, eikä ollut oma erillinen tie. Sen myötä väylä muodosti myös risteyksen yhdessä tien kanssa, eikä muodostanut omaa erillistä risteystä. Risteysalue ja risteyksen kaikki osat vaikuttavat siis kääntyvän väistämisvelvollisuuteen, joka on koko keskustelun pääteema.

        Oikeus perusteli päätöstään sekä yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä väylän läheisyydellä tiehen, että kolmion sijainnilla suhteessa väylän ajoradan ylityskohtaan ja maantiehen siinä risteysalueella. Jos oikeus on tuon tulkinnan tehnyt, niin jokainen kansalainen voi varmasti saman tulkinnan asian suhteen sitten tehdä, että kolmion sijainti vaikuttaa asiassa.

        Kihlakunnanoikeus ja hovioikeus pitivät ainoastaan läheisyyttä perusteenaan, korkein oikeus lisäsi perusteluihin myös kolmiomerkin sijainnin. Tätä on tulkittu palstalla virheellisesti siten että kolmiomerkki olisi ollut se tärkein pointti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kolmion sijainti vaikutti kuitenkin KKO:1985-II-34 päätöksessä oikeuden mielestä kyseisessä ratkaisussa. Jos kolmiota ei olisi kohdassa ollut, niin olisiko oikeuden päätös ollut eri, niin sitä ei tarina kerro.

        Tilanteet, joissa kevyenliikenteen väylä on sivusta saapuvan tien kolmion ja risteävän tien välissä, niin kevyenliikenteen väylä voidaan mielestäni oikeuden päätöksen perustella laskea mukaan risteysalueeseen. Jos kolmiota ei ole, niin asia ei enää olekaan täysin selvä. Vaikuttaako siinä kohtaa sitten päätöksessä ollut 12 metrin etäisyys vai ei, niin sekään ei ole täysin selvä asia.

        Koska korkeimman oikeuden päätöksiä pidetään ennakkotapauksina, ne pitäisi kirjoittaa arvonsa mukaisesti niin, ettei synny lukijoiden keskuudessa turhaa spekulointia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kihlakunnanoikeus ja hovioikeus pitivät ainoastaan läheisyyttä perusteenaan, korkein oikeus lisäsi perusteluihin myös kolmiomerkin sijainnin. Tätä on tulkittu palstalla virheellisesti siten että kolmiomerkki olisi ollut se tärkein pointti.

        Kolmio on mainittu päätöksessä, eli sillä on ollut vaikutusta asiaan. Ei olisi mitenkään ollut esillä, eikä kirjoitettu päätökseen, ellei sillä olisi ollut mitään tekemistä asian kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kolmio on mainittu päätöksessä, eli sillä on ollut vaikutusta asiaan. Ei olisi mitenkään ollut esillä, eikä kirjoitettu päätökseen, ellei sillä olisi ollut mitään tekemistä asian kanssa.

        Mutta kun tällä palstalla on lausuttu, että liikennemerkki olisi se tärkein kriteeri...

        Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?

        Tai kaukana ajoradasta sijaitseva kevyenliikenteen väylä kuuluu samaan risteykseen, jos sen toisella puolella on päinvastaiseen suuntaan meneville varoituskolmio?

        Lain soveltajalle päätös on vaikea, mutta voitaneen varmasti sanoa että ainakaan 12 m:n päässä sijaitseva väylä ei ole vielä korkeimman oikeuden mukaan liian kaukana.

        Jos korkein olisi päättänyt, että väylän voidaan katsoa kuuluvan samaan risteykseen koska alle 15 metrin päässä oleva ylityspaikkaa voidaan pitää lähellä ajorataa olevana, lain soveltajat olisivat ilahtuneet selkeästä kannanotosta. Nyt jäi paljon arvailtavaa, kun se toi vielä liikennemerkinkin soppaa hämmentämään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kun tällä palstalla on lausuttu, että liikennemerkki olisi se tärkein kriteeri...

        Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?

        Tai kaukana ajoradasta sijaitseva kevyenliikenteen väylä kuuluu samaan risteykseen, jos sen toisella puolella on päinvastaiseen suuntaan meneville varoituskolmio?

        Lain soveltajalle päätös on vaikea, mutta voitaneen varmasti sanoa että ainakaan 12 m:n päässä sijaitseva väylä ei ole vielä korkeimman oikeuden mukaan liian kaukana.

        Jos korkein olisi päättänyt, että väylän voidaan katsoa kuuluvan samaan risteykseen koska alle 15 metrin päässä oleva ylityspaikkaa voidaan pitää lähellä ajorataa olevana, lain soveltajat olisivat ilahtuneet selkeästä kannanotosta. Nyt jäi paljon arvailtavaa, kun se toi vielä liikennemerkinkin soppaa hämmentämään.

        "Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?"

        Ei voida tehdä. Sellainen päätelmä olisi epälooginen. Ei ole syytä asettaa etuajo-oikeutettuja risteyksiä eri asemaan muunlaisten risteysten kanssa kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistämisvelvollisuutta arvioitaessa. Sehän olisi pähkähullua jakaa tuollaisella perusteella väistämisvelvollisuuksia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?"

        Ei voida tehdä. Sellainen päätelmä olisi epälooginen. Ei ole syytä asettaa etuajo-oikeutettuja risteyksiä eri asemaan muunlaisten risteysten kanssa kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistämisvelvollisuutta arvioitaessa. Sehän olisi pähkähullua jakaa tuollaisella perusteella väistämisvelvollisuuksia.

        Kummaa pohdintaa. Eihän varoituskolmiota ole muualla kuin auton varusteena.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?"

        Ei voida tehdä. Sellainen päätelmä olisi epälooginen. Ei ole syytä asettaa etuajo-oikeutettuja risteyksiä eri asemaan muunlaisten risteysten kanssa kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistämisvelvollisuutta arvioitaessa. Sehän olisi pähkähullua jakaa tuollaisella perusteella väistämisvelvollisuuksia.

        ""Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?"

        Ei voida tehdä. Sellainen päätelmä olisi epälooginen. Ei ole syytä asettaa etuajo-oikeutettuja risteyksiä eri asemaan muunlaisten risteysten kanssa kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistämisvelvollisuutta arvioitaessa. "

        Jo on jutut menneet malliinsa. On varoituskolmioita, etuajo-oikeutettuja risteyksiä ja muunlaisia risteyksiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ""Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?"

        Ei voida tehdä. Sellainen päätelmä olisi epälooginen. Ei ole syytä asettaa etuajo-oikeutettuja risteyksiä eri asemaan muunlaisten risteysten kanssa kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistämisvelvollisuutta arvioitaessa. "

        Jo on jutut menneet malliinsa. On varoituskolmioita, etuajo-oikeutettuja risteyksiä ja muunlaisia risteyksiä.

        Tarkoitin varoituskolmiolla väistämisvelvollisuus risteyksessä -liikennemerkkiä (B5).

        Tieliikennelaissa varoituskolmiolla tarkoitetaan tienkäyttäjän tielle asettamaa varoittavaa kolmion muotoista kylttiä.

        Eli kysymykseni kuuluivat:

        Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman väistämisvelvollisuutta osoittavaa liikennemerkkiä?

        Tai kaukana ajoradasta sijaitseva kevyenliikenteen väylä kuuluu samaan risteykseen, jos sen toisella puolella on päinvastaiseen suuntaan meneville väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mutta kun tällä palstalla on lausuttu, että liikennemerkki olisi se tärkein kriteeri...

        Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?

        Tai kaukana ajoradasta sijaitseva kevyenliikenteen väylä kuuluu samaan risteykseen, jos sen toisella puolella on päinvastaiseen suuntaan meneville varoituskolmio?

        Lain soveltajalle päätös on vaikea, mutta voitaneen varmasti sanoa että ainakaan 12 m:n päässä sijaitseva väylä ei ole vielä korkeimman oikeuden mukaan liian kaukana.

        Jos korkein olisi päättänyt, että väylän voidaan katsoa kuuluvan samaan risteykseen koska alle 15 metrin päässä oleva ylityspaikkaa voidaan pitää lähellä ajorataa olevana, lain soveltajat olisivat ilahtuneet selkeästä kannanotosta. Nyt jäi paljon arvailtavaa, kun se toi vielä liikennemerkinkin soppaa hämmentämään.

        Pikemminkin sitten niin päin, että jos kevyenliikenteen väylä kulkee suhteellisen lähellä ajorataa ja kulkee vierellä olevan ajoradan ja sivutien väistämismerkin (kolmion) välissä, niin kevyenliikenteen väylä on ainakin rinnalla kulkevan tien erillinen osa. Ilman kolmiota, niin muut risteykseen liittyvät osat antavat varmasti myös osviittaa asian suhteen, että kevyenliikenteen väylä kulkee risteysalueella.

        Liikennemerkillä osoitettu pyörätie kun voi olla ajoradasta rakenteellisesti erotettu, tai erillinen tien osa, taikka täysin oma erillinen tie. Täysin oma erillinen tie jos on, niin se kulkee jo kaukana muista risteyksistä ja muodostaa sitten täysin oman risteyksen ajoradan kanssa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Voidaanko tuosta päätöksestä tehdä sellainen johtopäätös, lähellä ajorataa sijaitseva kevyenliikenteen väylä ei voi kuulua samaan risteykseen ilman varoituskolmiota?"

        Ei voida tehdä. Sellainen päätelmä olisi epälooginen. Ei ole syytä asettaa etuajo-oikeutettuja risteyksiä eri asemaan muunlaisten risteysten kanssa kääntyvän ajoneuvon kuljettajan väistämisvelvollisuutta arvioitaessa. Sehän olisi pähkähullua jakaa tuollaisella perusteella väistämisvelvollisuuksia.

        Ei vaan, lähellä viereistä ajorataa kulkeva kevyenliikenteen väylä kulkee ainakin risteysalueella, jos se kulkee sivutien kolmion ja sen vieressä kulkevan ajoradan välissä. Kevyenliikenteen väylä on silloin sen rinnalla kulkevan tien erillinen osa. Muutoinkin kevyenliikenteen väylä voi hyvinkin kuulua risteykseen, jos se voidaan risteyksen olemuksesta ja muista liikenneohjauslaitteiden perusteella katsovan kulkevan risteysalueella. Itse kolmio tai muu väistämismerkki ei ole se tärkein tai oleellisin seikka, vaikka melko oleellinen seikka onkin asian suhteen.


    • Anonyymi

      Ihan sama kenellä on oikeus mihinkin niin paras vahinkoturva on varovaisuus ja tilanteen havainnointi oikein ! Oblivion stout...

      • Anonyymi

        Kaikki eivät välttämättä hallitse sääntöjä eikä varomistakaan.

        "29 §
        Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus

        Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

        Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

        Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki eivät välttämättä hallitse sääntöjä eikä varomistakaan.

        "29 §
        Turvallisen tilan antaminen ja varovaisuusvelvollisuus

        Ajoneuvolla ajettaessa on annettava jalankulkijalle, pyöräilijälle ja tienkäyttäjän kuljettamalle eläimelle turvallinen tila tiellä.

        Polkupyörällä ajettaessa on annettava jalankulkijalle turvallinen tila tiellä.

        Lähestyttäessä ajoneuvolla pysäytettyä koulukuljetus- tai päivähoitokuljetusautoa, linja-autoa, raitiovaunua taikka lasta, vanhusta, eri tavoin vammaista ihmistä tai muuta henkilöä, jolla on ilmeisiä vaikeuksia selviytyä turvallisesti liikenteessä, on noudatettava erityistä varovaisuutta."

        Tuo varovaisuusvelvoite koskee myös pyöräilijöitä ja skuuttaajia.
        Mitä iton merkitystä pyöräilijän väistämissäännöllä on jos tuo huolellisuussääntö koskee vain moottoriajoneuvoa, silloinhan pyöräiljä voi viisveisata väistämissäännöistä ja jopa tietoisesti ajaa moottoriajoneuvon eteen luottaen siihen että häntä väistetään oli tilanne mikä tahansa.

        Eli lain pykälä kumoaa toisen pykälän ja luo kaaosta, ei kai tuo ole ollut lainlaatijan tarkoitus?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo varovaisuusvelvoite koskee myös pyöräilijöitä ja skuuttaajia.
        Mitä iton merkitystä pyöräilijän väistämissäännöllä on jos tuo huolellisuussääntö koskee vain moottoriajoneuvoa, silloinhan pyöräiljä voi viisveisata väistämissäännöistä ja jopa tietoisesti ajaa moottoriajoneuvon eteen luottaen siihen että häntä väistetään oli tilanne mikä tahansa.

        Eli lain pykälä kumoaa toisen pykälän ja luo kaaosta, ei kai tuo ole ollut lainlaatijan tarkoitus?

        Ei tuossa aiemmin ole sellaista, että sääntö koskisi ainoastaan moottoriajoneuvoja. Älä lisäile omia tulkintojasi kirjoituksiin. Kyseinen lainausmerkkien välissä oleva ote on suoraan tieliikennelaista. Siihen ei ole lisätty mitään omaa, eikä jätetty mitään pois. Lue uudestaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuossa aiemmin ole sellaista, että sääntö koskisi ainoastaan moottoriajoneuvoja. Älä lisäile omia tulkintojasi kirjoituksiin. Kyseinen lainausmerkkien välissä oleva ote on suoraan tieliikennelaista. Siihen ei ole lisätty mitään omaa, eikä jätetty mitään pois. Lue uudestaan.

        Juu ei laki erottelekaan moottoriajoneuvoa polkupyörästä mutta pyöräilijöiden asenne ja oikeuskäytäntö tuntuu antavan singnaalin että pyöräilijää ei koske säännöt vaan jos kolahtaa niin autoilija on 100% syyllinen vaikka pyöräilijä ajaisi tahallaan alle.

        Eli kuvitteellinen tilanne, pyötäilijä tulee suojatielle suoraa ajavan auton eteen.
        Kummankin katse kohtaa ja autoilija päättelee että pyöräilijä on huomannut hänet ja tajuaa että pyöräilijä on väistämisvelvollinen.
        Kuitenkin onnettomuuden sattuessa autoilijaa rangaistaan varovaisuusvelvoitteen laiminlyönnistä ja pyöräilijää taputellaan päähän että ajele jatkossakin vain laittomasti.

        Pitäisi tehdä erittäin selväksi että jos tahallaan laiminlyö väistämisvelvollisuutta niin ei voi yksinkertaisesti siirtää vastuuta isomalle osapuolelle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu ei laki erottelekaan moottoriajoneuvoa polkupyörästä mutta pyöräilijöiden asenne ja oikeuskäytäntö tuntuu antavan singnaalin että pyöräilijää ei koske säännöt vaan jos kolahtaa niin autoilija on 100% syyllinen vaikka pyöräilijä ajaisi tahallaan alle.

        Eli kuvitteellinen tilanne, pyötäilijä tulee suojatielle suoraa ajavan auton eteen.
        Kummankin katse kohtaa ja autoilija päättelee että pyöräilijä on huomannut hänet ja tajuaa että pyöräilijä on väistämisvelvollinen.
        Kuitenkin onnettomuuden sattuessa autoilijaa rangaistaan varovaisuusvelvoitteen laiminlyönnistä ja pyöräilijää taputellaan päähän että ajele jatkossakin vain laittomasti.

        Pitäisi tehdä erittäin selväksi että jos tahallaan laiminlyö väistämisvelvollisuutta niin ei voi yksinkertaisesti siirtää vastuuta isomalle osapuolelle.

        Lait ja säännöt eivät ota kantaa henkilöiden asenteeseen, eikä heidän oikeustajuunsa tai moraaliin. Jotkut rikkovat lakeja ja sääntöjä ja tekevät niin, riippumatta siitä, minkälaisella ajoneuvolla ovat liikkeellä.

        Tuo kuvitteellinen tilanne on todellakin kuvitteellinen, koska sääntöjä vatsaan rikkovaa pyöräilijää kohtaan tulee takuulla myös sanktioita. Se, että moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajilla on liikenneperiaatteiden myötä suuri vastuu itseään heikommassa asemassa olevia kohtaan, vaikuttaa sitten myös heidän osalta heidän sanktioihin.


    • Anonyymi

      Tässä esimerkki, jossa moottoritien poistuva ja liittymästä oikealle kääntyvä on väistettävä suojatien ylittäviä pyöräilijöitä, eli niitä pyöräilijöitä, jota ylittävät risteävän Nokianvaltatien suojatien kohdalla.

      https://maps.app.goo.gl/NqcWuKke5dUtrWBL9

      Pyöräilijöiden on taas väistettävä molemmista suunnista tulevaa Nokianvaltatien liikennettä, joka kulkee suoraan suhteessa suojatiehen. Moottoriteiltä kääntyvien suhteen pyöräilijöillä ei siis ole samaa väistämisvelvollisuutta, koska sieltä tulevat autoilijat väistävät kääntyvinä pyöräilijöitä.

      Liittymästä tulevilla on kolmio, jonka mukaan heidän on väistettävä kaikkea Nokianvaltatien liikennettä risteyksessä. Kyseinen kolmio ei kuitenkaan vaikuta siihen, että heidän pitää oikealle kääntyessä väistää suojatien ylittäviä pyöräilijöitä. Tämä kääntyvän väistämisvelvollisuus olisi silti, vaikka tuo kolmio poistettaisiin.

      • Anonyymi

        Juu nuohan on niitä selviä asioita.
        Se mistä nyt tingataan on sellainen että suojatie on selvästi erillään risteysalueesta ja ilman kärkikolmiota tai jos on niin valo-ohjaus toimessaan passivoi sen.

        Eli kun toiset puhuu kuusesta niin toinen tinkaa pajusta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juu nuohan on niitä selviä asioita.
        Se mistä nyt tingataan on sellainen että suojatie on selvästi erillään risteysalueesta ja ilman kärkikolmiota tai jos on niin valo-ohjaus toimessaan passivoi sen.

        Eli kun toiset puhuu kuusesta niin toinen tinkaa pajusta.

        Tässä sitten toisenlainen tilanne (sanotaan sitten vaikka kataja).

        https://maps.app.goo.gl/JBxrMoSmExGyvA6D8

        Kuuluuko edessä näkyvä suojatien kuvasuunnan takana olevaan risteykseen, vai kuuluuko se kauempana olevaan risteykseen vai muodostaako se kenties täysin oman risteyksensä?

        Pitääkö kuvasuunnasta vasemmalle kääntyvänä väistää suojatietä ylittäviä pyöräilijöitä, vai pitääkö kenties edessä olevassa risteyksessä vasemmalle kääntyvänä väistää suojatietä ylittäviä pyöräilijöitä? Jos taas on täysin oma risteyksensä, niin silloinhan ei kääntyvän velvoite yllä tuohon suojatielle saakka.

        Tuskin on kuitenkaan niin, että kyseinen suojatie voi kuulua samalla kahteen eri risteykseen. Jommastakummasta sitten kääntyvänä väistetään, tai ei väistetä kääntyvänä ollenkaan. Mikä mahtaa olla tilanne?


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?

      Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot
      Maailman menoa
      574
      3814
    2. Muuttaisiko viesti mitään

      Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j
      Ikävä
      48
      3298
    3. Jos sinulla kiinnostaisi

      Nyt, miten antaisit minun ymmärtää sen?
      Ikävä
      38
      2781
    4. Valpuri Nykänen elokapina

      Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.
      Maailman menoa
      66
      2719
    5. Oon vähän ihastunut suhun nainen

      Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)
      Ikävä
      19
      2114
    6. Jospa me nähtäisiin

      Sinne suuntaan menossa🤣
      Ikävä
      32
      2071
    7. Se että tavattiin

      Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni
      Ikävä
      12
      1917
    8. Elämä jatkuu

      Onneksi ilman sinua
      Ikävä
      29
      1835
    9. Oot pala mun sielua

      Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my
      Ikävä
      17
      1770
    10. Hei T........

      Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu
      Suhteet
      47
      1729
    Aihe