Suomi ja Saksa eivät tehneet mitään poliittista liittosopimusta johon maiden poliittiset johtajat olisivat panneet nimensä alle
Kun ei ole poliittista liittosopimusta,ei ole liittoakaan
Suomalaiset ja saksalaiset poliitikot ja sotilaat keskustelivat mahdollisesta sodasta mutta mitään suomalaisia sitovia sopimuksia ei tehty
Saksa ja Suomi kävivät sotaa NL:a vastaan mutta täysin erillisistä syistä
Suomen sotien syy oli Saksan ja NL:n etupiirijaossa 23.8.1939 joka johti talvisotaan ja
välirauhan jälkeen jatkosotaan
NL uhkasi Suomen itsenäisyyttä haluamalla liittää koko Suomen etupiiriinsä ja Suomella oli oikeus ottaa apua Saksalta, kun NL esti välirauhan aikana Suomen ja Ruotsin puolustusliiton
Eli Suomen erillissota alkoi talvisodasta ja päättyi torjuntavoittoon kesäkuussa 1944
Suomi vei läpi oman sotansa eikä toteuttanut Saksan sotasuunnitelmaa
Kun ei ole poliittista liittosopimusta,ei ole liittoakaan
Suomalaiset ja saksalaiset poliitikot ja sotilaat keskustelivat mahdollisesta sodasta mutta mitään suomalaisia sitovia sopimuksia ei tehty
Saksa ja Suomi kävivät sotaa NL:a vastaan mutta täysin erillisistä syistä
Suomen sotien syy oli Saksan ja NL:n etupiirijaossa 23.8.1939 joka johti talvisotaan ja
välirauhan jälkeen jatkosotaan
NL uhkasi Suomen itsenäisyyttä haluamalla liittää koko Suomen etupiiriinsä ja Suomella oli oikeus ottaa apua Saksalta, kun NL esti välirauhan aikana Suomen ja Ruotsin puolustusliiton
Eli Suomen erillissota alkoi talvisodasta ja päättyi torjuntavoittoon kesäkuussa 1944
Suomi vei läpi oman sotansa eikä toteuttanut Saksan sotasuunnitelmaa
Vastaukset 25
Vanhimmat
Saksa ja Neuvostoliitto tekivät 23.8.1939 poliittisen liittosopimuksen johon maiden ulkoministerit Molotov ja Ribbentrop panivat nimensä alle
ja lehmät lentää.
Mitään suomalaisia sitovaa poliittista liittosopimusta ei ole Saksan kanssa tehty ja olemassa
Eli liittoa ei ollut
kieltää menneisyyttä. Suomi ja Saksa oli liittolaisia sodassa NL:ää vastaan.
Ei ole poliittista liittosopimusta Suomen ja Saksan välillä
Suomi ja Saksa kävivät molemmat sotaa NL:a vastaan mutta erillisistä syistä
NL uhkasi Suomen itsenäisyyttä haluamalla liittää koko Suomen etupiiriinsä, mikä aiheutti talvisodan ja kun NL välirauhan aikana esti Suomen ja Ruotsin haluaman liiton, oli Suomen pakko ottaa apua Saksalta,mikä johti jatkosotaan kun Saksa 22.6.1941 hyökkäsi NL:n
Voihan niitä sanoja käännellä ja väännellä miten päin tahansa mutta ei se sitä totuutta muuta että Suomi oli Saksan liittolainen toisessa maailmansodassa Neuvostoliittoa vastaan.
Suomalaisten interventiot 1920- luvulla ja Mainilan laukauksiski kutsuttu provokaatio! Talvisota oli vastaisku Suomalaisten hyökkäykseen, jolla he pyrkivät ahnaasti laajentaa alueitaan NL:n kustannuksella. Suomalaiset eivät voi pakoilla vastuutaan siitä, että he ahneesti ja vastuuttomasti kävivät fasistisen ideologian siivittämänä sotaan NL:ää vastaan!
Halonen on älykäs nainen joka tuntee historiaa
Onpa taas aika jauhaa tätäkin asiaa. Rinnastuksena vaikkapa tämä: Avoparikaan ei voine elää todellisuudessa yhdessä , jos eivät ole virallisesti naimisissa, eihän?
Suomi julisti sodan erikseen ja vei läpi oman erillisen sotansa
Suomi ei missään vaiheessa toteuttanut Saksan sotasuunnitelmaa vaan omaa erillistä sotasuunnitelmaansa
Suomi otti apua Saksalta kun muualta ei apua ollut saatavissa
Suomi olisi tottakai ottanut mieluummin apua Ruotsilta tai länsivalloilta mutta se oli mahdotonta
kaikki olisi todella erillistä, oli Suomessa 200 00 saksalaista sotilasta, ja mm. suomalainen armeijakunta alistettuna saksalaisille. jne.
lukuhan oli 200 000.
Ruotsissa ja Norjassakin oli saksalaisia joukkoja
Ruotsin ja Norjan velvollisuus olisi ollut pysäyttää Saksa ,jolloin Suomi olisi voinut saada niiden alueiden kautta apua länsiliittoutuneilta
Norja ja Ruotsi antautuivat taistelutta Saksalle
mikä pakotti NL:n uhkaaman Suomenkin ottamaan apua Saksalta
"Suomi olisi tottakai ottanut mieluummin apua Ruotsilta tai länsivalloilta mutta se oli mahdotonta"
Mistähän mahtoi johtua?
Ruotsi antoi kesällä 1940 saksalaisille joukoille kauttakulkuluvan alueensa kautta Pohjois-Norjaan
Ruotsin olisi pitänyt torjua Saksan vaatimukset jolloin Suomikin olisi voinut tukeutua Ruotsin kautta länsiliittoutuneisiin ja saada niiltä apua
Miehittikö Saksa siis laittomasti Suomea 1930 -luvulta vuoteen 1944?
Painavatko paperit paljonkin? Mitä virkaa oli esim. Molotovin - Ribbentropin sopimuksella?
Puhuminen valtioista ikään kuin ne olisivat ihmishahmoisia toimijoita on hämäävää. Silloin katoaa tarkasteluista se keskeisin tosiasia, että politiikka muotoutuu aina sisäisistä rintamalinjoista, eri suntaan menevistä motiiveista ja keskenjäävistä epämääräisistä pyrkimyksistä. Kun nykyhetkeäkään ei voi selittää minkään kokoavan näkökulman puitteissa, on turhaa kuvitella, että olisi olemassa jokin "historiallinen totuus" joka tyhjentävästi kartoittaisi sen mitä joskus on tapahtunut.
Suomen ja Saksan välille oli historiassa kytkeytynyt paljon ja vahvoja siteitä. Täkäläinen sivistyskin sai mallinsa Saksan suunnasta. Nämä vaikutukset ovat paljon vahvempi tekijä kuin mikään valtiollinen sopimuspaperi ikinä voisi olla.
Siteeraan tuolta eräästä palstalla aiemmin olleesta kirjoituksesta V. A. Koskenniemen radiopuhetta jatkosodan juuri alettua. Siinä on kiteytetty erinomaisesti se ajattelutapa ja näkökulma, johon asiat suomalaisen akateemisen maailman edustajien aivoituksissa asettuivat tuona historian hetkenä. Tunnettiinhan eturivin akateemikkojen joukossa laajalti natsisympatioita. Kysyä voi vain: onko näissä paatoksella julkituoduissa tunnelmissa mitään epäselvää siitä miten syvälle Saksaan ja Hitleriin oltiin sitoutuneita?
Koskenniemi korostaa sitä että "aseveljeytemme" sisältöä pitäisi katsella eurooppalaisesta, laajemmasta perspektiivistä. Pitäisi muistaa millainen vihollinen meillä oli, ja että yhteinen vihollinen aina yhdistää:
"Tosiasia on yhteisvastuullisuuden tunne, se on tietoisuus siitä "aseveljeydestä", johon osallisuus länsimaisesta sivistyksestä velvoittaa. Silloin on herännyt vakaumus, että kansallisuusrajojen ja taistelurintamien halkomalla maanosallamme on yhteisiä, suuria tavoitteita. Ja ennen kaikkea yhteinen vihollinen.
Kun itää kohti vyörytään, edustetaan Eurooppaa, länsimaita ja sen sivistysmuotoa. Sen sivistys on omaksunut kristinuskon tunnukset omikseen. Bolsevismi joka on käyttänyt kaiken kavaluutensa levittääkseen ruttotartuntansa maailmaan, sai vastavaikutuksena aikaan jotain todella suurta ja kansainvälistä: eurooppalaisen yhtyneen "aseveljeyden".
Ne Euroopan kansoista, joilla ei ole tilaisuutta asevoimin osallistua Neuvostoliiton ja maailmankommunismin murskaamiseen, antavat moraalisen ja aineellisen kannatuksensa taistelulle.
Me suomalaiset voisimme olla ylpeitä siitä, että meillä on sijamme etulinjoilla sivistyksen sodassa raakalaisuutta ja anarkiaa vastaan. Rinnallamme ovat maailman kaikilla kulmilla mainetta niittäneet saksalaiset sotilaat.
Venäläisyys on, kuten tiedämme, vuosisatoja uhannut kotejamme. Meitä vastassa on aina ollut monikymmenkertainern ylivoima, milloin mustan milloin punaisen tsaarin johtamana. Idän laumoja on ajettu vastaamme milloin ruoskan, milloin panslavistisen, milloin bolsevikki-ideologian voimalla.
Ilman uskollisuutta historian meille määräämää kutsumusta kohtaan olisi Suomen suvun tarina jo kerrottu loppuun, ja meidän kohdallamme olisi aukko lännen puolustuksessa.
Ei kenellekään, joka tahtoo kantaa eurooppalaisen nimeä voi olla epäilystä siitä, että sota oli taistelua idästä hyökkäävää barbarismia vastaan.""
Näin siis Koskenniemi, joka ei lakannut mm. ylistämästä Saksan valtakunnankansleria nerokkaaksi valtiomieheksi ja sotapäälliköksi. Jos syvimpiä sielunsopukoita puhutteleva pyhä paatos on näin natsimielistä, eikö se ole paljon raskauttavampi liittosuhde kuin mikään tekninen, muodollisin sanakääntein paperille raapustettu liittolaissopimus?
Juuri saksalaissuhteemme 1941-44 tuntuvat olevan historiamme herkkä kohta. Toisteltu virallinen versio on, että sodimme "erillissotaa". Kuitenkin koko Lappi oli saksalaisten vastuualueena, Porin lentokenttä sekä Helsingissä Malmin kenttä olivat saksalaisilla, Tytärsaari ja osa Suursaaresta yhdessä suomalaisten kanssa oli saksalaisilla, saksalaisilla oli esikunta Helsingissä (oli tavallista törmätä saksalaisiin Helsingin katukuvassa, Oulusta tai Rovaniemestä puhumattakaan), Taivalkoskelta Kiestinkiin saksalaiset rakensivat kenttärautatietä osin puolalaisten sotavankien voimin...
Vuosina 1941-44 Suomi oli kaulaansa myöten kusessa saksalaisten rinnalla! Tätä ei käy kiistäminen.
Ja Venäjä saa puolestaan selittää 1939-41 tapahtumat: Molotov-Robbentrop -sopimus, hyökkäämättömyyssopimus Hitlerin kanssa, Puolan jako ja Baltia miehitys kyydityksineen ja teloituksineen, Suomen talvisota (joka johti potkuihin Kansainliitosta)...
Liittoutuneet olivat sodan aikana päättäneet ,että Saksa ja sen liittolaiset pakotetaan antautumaan ehdoitta eikä niiden kanssa tehdä erillisrauhoja
Neuvostoliitto kuitenkin teki 1944 erillisrauhan Suomen kanssa mikä todistaa että Suomi kävi erillissotaa
Erillissrauhalla Suomen kanssa NL tunnusti de facto että Suomi oli käynyt erillissotaa
Jos Suomi olisi sotinut erikseen, eihän silloin olisi tarvinnut tehdä mitään erillisrauhaa, vaan ihan oma rauhansa. Erillisrauhalla erottaudutaan liitosta. Vaikka Ryti henk.kohtaisesti Hitlerille lupasikin että erillisrauhaa ei tehdä. Mutta tilanne rintamilla tähän pakotti.
Mitenpä esimerkiksi liittoutuneiden Italian kanssa solmima sopimus 1943? Onko se "erillisrauha" ja Italia ei oikeasti sotinutkaan Saksan liittolaisena?
"Erillisrauha" on samanlainen suomalainen käsite kuin "jatkosota" ja "erillissota".
Ennemmin voitaisiin puhua välirauhasta, sillä varsinainen rauhansopimus tehtiin 1947, yhtä aikaa neljän muun liittoutuneiden myös Saksan sotaliittolaisiksi katsomien maiden (Italia, Romania, Bulgaria, Unkari) kanssa.
Liittoutuneet eivät tehneet eroa näiden viiden Saksan liittolaismaan (joihin Suomi kuului) välillä. Jokaisen maan kohdalta punnittiin sotasyyllisyyden aste, niille määrättiin asevoimarajoituksia ja ne määrättiin maksamaan korvauksia maille, joihin olivat hyökänneet jne.
Tavallaan Neuvostoliitto kävi itse "erillissotaa". Max Jacobsson kirjoitti asiasta hyvän artikkelin.
Toinen maailmansotahan syttyi 1939 ja Saksan salamasodan jälkeen keskittyi lähinnä Saksan ja Iso-Britannian väliseksi. Saksan hyökkäys itään Neuvostoliittoa vastaan alkoi 1941. Tämä ajankohta on venäläisille "Suuren isänmaallisen sodan" alku. Sen sijaan vuosia 1939-41 Neuvostoliitto ei lue sotavuosiksi, vaikka tuohon aikaan sisältyivät Puolan jako natsi-Saksan kanssa, Baltian miehitys ja Suomen talvisota (Finski-sovetski kampanija).
Toiseen maailmansotaan Jacobssonin mukaan Neuvostoliitto liittyi tavallaan vasta 8.8.1945 julistaessaan Japanille sodan ja onnistuessaan valtaamaan Mantsurian viikko sen jälkeen.
Tulisiko Tarja Halosen osallistua "Voiton päivän" juhlintaan 9.5. Moskovassa? Tavallaan kyllä voisi, sillä 9.5.1945 Suomi ja Neuvostoliitto olivat samalla puolella Suomen julistettua Saksalle sodan 8.3.1945.
Juhlitaanko sitten "Suurta isänmaallista sotaa" (jossa Suomi oli vastapuolena, jopa hyökkääjänä) vai toisen maailmansodan päättymistä 9.5. (EU:n "Eurooppa-päivä"). Se, että sota loppui oli tietysti hyvä asia.
Tarja, kun nyt sitten kuitenkin sinne Moskovaan menet, niin lähetäpä siellä ollessasi kutsu Mr. Putinille tulla Suomeen ensi vuonna 13.3., jolloin muistelemme talvisodan päättymistä 13.3.1940. Katsotaan, miten hän suhtautuu tarjoukseen.
Miksi liittoutuneiden sana painaisi enemmän kuin Suomen sana? Italian hallinto vaihdettiin, kun taas Suomen hallinnossa vain miehet vaihtuivat maan omalla päätöksellä. Mussolinin kanssa rauhaa ei solmittu.
"Kun ei ole poliittista liittosopimusta,ei ole liittoakaan "
Kyllä se melkoinen liittoutumattomuus on, kun puoli maata on vieraan maan hallussa ja samaan suuntaan hyökätään yhteisten suunnitelmien pohjalta.
"Suomalaiset ja saksalaiset poliitikot ja sotilaat keskustelivat mahdollisesta sodasta mutta mitään suomalaisia sitovia sopimuksia ei tehty "
Mitään ei allekirjoiteltu, mutta sotaa suunniteltiin yhdessä ja Suomi lähti siihen Saksan toiveiden ja Barbarossa-suunnitelman mukaisesti. Maajoukkojen hyökkäyspäivä (10.7.1941) oli yhteistoimintasuunnitelmien ja Saksan toiveen mukainen.
"Eli Suomen erillissota alkoi talvisodasta ja päättyi torjuntavoittoon kesäkuussa 1944 "
Kyllä siinä oli kaksi erillistä sotaa.
Talvisota, jossa Neuvostoliitto yritti valloittaa Suomen, mutta Suomi kesti ja sai pitää itsenäisyytensä.
Jatkosota, johon Suomi lähti Saksan tukemana hakemaan hyvitystä ja menetettyjä alueita takaisin.
Torjuntavoittoja saksalaisen aseavun turvin saatiin taisteluissa 1944, mutta sota ei päättynyt sellaiseen. Sota päättyi erillisrauhaan kun Saksan tappio alkoi näyttää varmalta ja aseiden kääntämiseen entistä aseveljeä kohti. Sitten alkoi puheiden kääntäminen hyvityssodasta erillissodaksi, joka yhä jatkuu.
"Suomi vei läpi oman sotansa eikä toteuttanut Saksan sotasuunnitelmaa"
Alussa kyllä, keskivaiheella niskuroitiin ja lopussa käännettiin takki kokonaan.
Suomen ja Saksan valtiojohdoilla oli poliittisluontoinen sopimus.
25.11. 1941 Suomen ulkoministeri Witting allekirjoitti ns. antikominternsopimuksen Berliinissä itsensä Adolf Hitlerin ottaessa hänet vastaan. Sisällöltään sopimus suuntautui kommunismia vastaan ja sen olisi näin ollen voinut kirjoittaa mikä tahansa kapitalistinen valtio.
Kuitenkin ratkaisevaa on tapahtumahetken tilanne. Saksa huomasi idän retkensä venyvän ja halusi tästä syystä lisätakuita Suomelta sen sodassa pysymiseksi. 5 vuotta täyttäneestä antikominternsopimuksesta tuli siis tietynlainen liittosopimus, johon kuuluivat tämän jälkeen Bulgaria, Francon Espanja, Italia, Japani, kansallinen Kiina (JPN:n miehittämä), Kroatia, Mantsukuo (JPN:n miehittämä), Romania, Saksa, Suomi ja Unkari.
Englanti julisti Suomelle sodan 6.12.1941.
Tämänkaltaisissa todisteluissa piilee venäläisen nykyhistoriankirjoituksen ajatus Suomen asemasta 1941-1944.
Tosiasiassa Suomi oli loppuvuodesta 1941 taloudellisesti (viljatoimitukset) niin kiinni Saksassa, että tämänkaltainen sopimus oli voitto suomalaisten poliitikkojen tuolloinkin suosimalle erillissota-ajatukselle. Pelättävissä kun oli tarjous liittymisestä ns. kolmen vallan (Saksa, Italia, Japani) sopimukseen, mikä olisi tarkoittanut suoraa sotatilaa Englantia ja myöhemmin myös USA:ta vastaan.