KUN Euroopan unionin johtajat saivat heinäkuussa sovittua satojen miljardien hätärahoituspaketista, moni päättäjä tuuletti voittoa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán piti ”valtavana voittona” sitä, että onnistui torjumaan EU-rahoituksen sitomisen esimerkiksi hyvään hallintotapaan.
Toisaalla Suomi tuuletti sitä, että EU-rahojen vartioimiseen saatiin tiukka oikeusvaltiokirjaus.
Mistä oikein on kysymys?
Ensinnäkin molemmat johtajat ovat oikeassa, tavallaan. Aloitetaan Suomesta.
SUOMI on painottanut jo pitkään oikeusvaltioperiaatteen merkitystä Euroopan unionissa. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa unionin perusarvojen noudattamista. Niitä ovat muun muassa ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Jokainen jäsenvaltio on sitoutunut näihin perussopimuksessa.
Suomen näkökulma korostui erityisesti EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019, jolloin Suomi teki esityksen EU:n tulevien vuosien budjetista. Budjettiin sidottiin ensimmäistä kertaa mekanismi eli asetus, jossa oikeusvaltioperiaatetta budjettirahojen käytössä vaarantava jäsenvaltio voisi jäädä ilman rahaa.
Itse mekanismi on ollut vireillä Suomen puheenjohtajakautta pidempään, ja Euroopan komissio antoi siitä esityksen vuonna 2018. Suomi kuitenkin nosti oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi puheenjohtajakautensa päätavoitteista.
MATKAN varrella mekanismin muoto on kärsinyt kolauksia. Tiukkaa linjaa ajavien jäsenmaiden mielestä rikkomuksista olisi pitänyt päättää käänteisellä määräenemmistöllä. Asia olisi siis edennyt, ellei tietty määrä jäsenmaita olisi äänestänyt vastaan.
Eurooppa-neuvosto päätti heinäkuussa lopulta näin: ”Eurooppa-neuvosto painottaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä. Tätä taustaa vasten otetaan käyttöön ehdollisuusjärjestelmä talousarvion ja elpymisrahoituksen suojaamiseksi. Komissio ehdottaa rikkomistapauksissa toimenpiteitä, jotka neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä.”
Suomi tuuletti heinäkuussa, koska mekanismi jäi jäljelle, EU-johtajat hyväksyivät sen yksimielisesti ja päätökseen kirjattiin sana määräenemmistö.
Esimerkiksi EU:n tähän mennessä vahvin ase, artikla 7 -rikkomusmenettely, toimii yksimielisyydellä. Puola ja Unkari voivat vuorotellen äänestää aloitteet kumoon sen mukaan, kumpi on syytetyn penkillä.
VOI kuitenkin olla, että Suomi tuuletti ennenaikaisesti.
Unkari ja Puola ovat olleet unionin yltyvä päänsärky jo vuosia. Koko ajan autoritaarisemmiksi valtioiksi kasvaneet EU-jäsenmaat rajoittavat median toimintaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa, ja molemmissa maissa riippumattomien tuomioistuimien työ on vaarantunut. Esimerkiksi Puola on saanut tuomarinimityksistään jo useita EU-tuomioistuimen tuomioita.
Unkarin pääministeri Orbán tuuletti, koska Eurooppa-neuvoston päätöslauselman häntään jäi myös tämä ilmaus: ”Eurooppa-neuvosto palaa asiaan pikaisesti.”
Se, mitä Suomi tulkitsee nyt yksimielisesti päätetyksi, on Unkarin mielestä avoin valtakirja. Unkari kokee, että asia voidaan vielä kerran tuoda EU-johtajien pöydälle keskusteltavaksi ja vesitettäväksi.
Jotta Unkarin valta-asemaa voi ymmärtää, pitää puhua hetki EU-lainsäädännöstä.
Oikeusvaltiomekanismi on edennyt EU:n lainsäädäntömenettelyssä jo pitkälle. Euroopan parlamentti on muodostanut siitä kantansa ja neuvottelee asiasta jäsenmaiden ministerineuvoston kanssa. Asetuksesta toivotaan valmista lokakuussa.
Unkarin pääministeri Viktor Orbán piti ”valtavana voittona” sitä, että onnistui torjumaan EU-rahoituksen sitomisen esimerkiksi hyvään hallintotapaan.
Toisaalla Suomi tuuletti sitä, että EU-rahojen vartioimiseen saatiin tiukka oikeusvaltiokirjaus.
Mistä oikein on kysymys?
Ensinnäkin molemmat johtajat ovat oikeassa, tavallaan. Aloitetaan Suomesta.
SUOMI on painottanut jo pitkään oikeusvaltioperiaatteen merkitystä Euroopan unionissa. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa unionin perusarvojen noudattamista. Niitä ovat muun muassa ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Jokainen jäsenvaltio on sitoutunut näihin perussopimuksessa.
Suomen näkökulma korostui erityisesti EU-puheenjohtajakaudella syksyllä 2019, jolloin Suomi teki esityksen EU:n tulevien vuosien budjetista. Budjettiin sidottiin ensimmäistä kertaa mekanismi eli asetus, jossa oikeusvaltioperiaatetta budjettirahojen käytössä vaarantava jäsenvaltio voisi jäädä ilman rahaa.
Itse mekanismi on ollut vireillä Suomen puheenjohtajakautta pidempään, ja Euroopan komissio antoi siitä esityksen vuonna 2018. Suomi kuitenkin nosti oikeusvaltioperiaatteen yhdeksi puheenjohtajakautensa päätavoitteista.
MATKAN varrella mekanismin muoto on kärsinyt kolauksia. Tiukkaa linjaa ajavien jäsenmaiden mielestä rikkomuksista olisi pitänyt päättää käänteisellä määräenemmistöllä. Asia olisi siis edennyt, ellei tietty määrä jäsenmaita olisi äänestänyt vastaan.
Eurooppa-neuvosto päätti heinäkuussa lopulta näin: ”Eurooppa-neuvosto painottaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen merkitystä. Tätä taustaa vasten otetaan käyttöön ehdollisuusjärjestelmä talousarvion ja elpymisrahoituksen suojaamiseksi. Komissio ehdottaa rikkomistapauksissa toimenpiteitä, jotka neuvosto hyväksyy määräenemmistöllä.”
Suomi tuuletti heinäkuussa, koska mekanismi jäi jäljelle, EU-johtajat hyväksyivät sen yksimielisesti ja päätökseen kirjattiin sana määräenemmistö.
Esimerkiksi EU:n tähän mennessä vahvin ase, artikla 7 -rikkomusmenettely, toimii yksimielisyydellä. Puola ja Unkari voivat vuorotellen äänestää aloitteet kumoon sen mukaan, kumpi on syytetyn penkillä.
VOI kuitenkin olla, että Suomi tuuletti ennenaikaisesti.
Unkari ja Puola ovat olleet unionin yltyvä päänsärky jo vuosia. Koko ajan autoritaarisemmiksi valtioiksi kasvaneet EU-jäsenmaat rajoittavat median toimintaa ja vapaata kansalaisyhteiskuntaa, ja molemmissa maissa riippumattomien tuomioistuimien työ on vaarantunut. Esimerkiksi Puola on saanut tuomarinimityksistään jo useita EU-tuomioistuimen tuomioita.
Unkarin pääministeri Orbán tuuletti, koska Eurooppa-neuvoston päätöslauselman häntään jäi myös tämä ilmaus: ”Eurooppa-neuvosto palaa asiaan pikaisesti.”
Se, mitä Suomi tulkitsee nyt yksimielisesti päätetyksi, on Unkarin mielestä avoin valtakirja. Unkari kokee, että asia voidaan vielä kerran tuoda EU-johtajien pöydälle keskusteltavaksi ja vesitettäväksi.
Jotta Unkarin valta-asemaa voi ymmärtää, pitää puhua hetki EU-lainsäädännöstä.
Oikeusvaltiomekanismi on edennyt EU:n lainsäädäntömenettelyssä jo pitkälle. Euroopan parlamentti on muodostanut siitä kantansa ja neuvottelee asiasta jäsenmaiden ministerineuvoston kanssa. Asetuksesta toivotaan valmista lokakuussa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.