Vuosalmen taisteluissa suomalaisten tappiot olivat noin 40% puna-armeijan tappioista. Ihantalassa noin 1/3. Miksi kaikesta suomalaisen tykistön ylistyslaulusta huolimatta, suurista tykistön ammuskulutusluvuista huolimatta (Tali-Ihantala 120 000, Vuosalmi 122 000) viholliselle ei kuitenkaan kyetty tuottamaan kuin 2.5-3 kertaa suuremmat tappiot kuin mitkä oli omat?
Taisi torjuntavoitto tullakin sitä kautta että vihollisen miesylivoima heinäkuun alussa 1944 oli enää luokkaa 2:3? Tähän päästiin vetäytymällä 3 viikossa Itä-Karjalasta,joka 3 vuotta aiemmin vallattiin 4 kuukauden veristen taistelujen jälkeen.
Ei tuo suomalainen epäsuora tuli ollut sittenkään niin "mahtavaa" ja tehokasta aika keskinkertaisen "tapposuhteen" mittarilla.
Taisi torjuntavoitto tullakin sitä kautta että vihollisen miesylivoima heinäkuun alussa 1944 oli enää luokkaa 2:3? Tähän päästiin vetäytymällä 3 viikossa Itä-Karjalasta,joka 3 vuotta aiemmin vallattiin 4 kuukauden veristen taistelujen jälkeen.
Ei tuo suomalainen epäsuora tuli ollut sittenkään niin "mahtavaa" ja tehokasta aika keskinkertaisen "tapposuhteen" mittarilla.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Neuvostotykistö tulitti IV AK:n lohkolla 144 000 kranaattia ajalla 21.6-7.7.45. Suomalaiset 6.D:n, 18.D:n ja 3.Pr:n kaistalla 110 000 samalla aikajaksolla. Näillä lukemin suomalainen epäsuora tuli oli noin 4 kertaa tehokkaampi. Tai oikeastaan 3 kertaa tehokkaampi sillä suomalainen tykistö ampui samansuuruisen ammusmäärän tonneissa kuin puna-armeija tuolla Ihantalan (ja Talin) lohkolla.
Missäs se Tiihosen "parhaimmillaan sata kertaa tehokkaampi" suomalaistykistö oli? U-linjallako? Taitaa olla taas näitä suomalaisia kalavalheita koko juttu?
Toisen maailmansodan paras tapposuhde oll 36. Waffen-SS-divisioonalla.
Läntisistä sotavoimista surkeimmasta päästä oli juuri Waffen SS: keskinkertainen koulutus, heikko upseeristo.
Tässä näkyy vankka stallariusko ellei toive? SS-divisioonia oli monen tasoisia!
36. Waffen-SS-divisioona taisteli länsimaisen vapauden puolesta idän hirmuvaltaa vastaan.
-hevosvetoinen tykistö
- pula radiotekniikasta
Legendasta huolimatta tykistötulta ei läheskään aina saatu tarvittaviin suuntiin. Vihollisen ilmatoiminta ajoittain häiritsi. Jalkaväen karkuruusongelma jatkui niin kauan kuin suurtaistelu jatkui.
Turha kommentoida asiaa,jota et ymmärrä.
Hauska nähdä, että kun stallarin himohommia on mollata Suomea kaikessa ja erityisesti sodassa niin nyt hän yltää jo mestarisuoritukseen eli perää suomalaisilta suurtaistelussa PAREMPAA TAPPOSUHDETTA vihollisen suhteen?
Yleensä kun se energia kulahtaa siihen, että maastossa löydettyjen kiväärien perusteella hän yrittää samaa asiaa vähätellä;-D
Sotaromun tuottosuhde oli voimakkaasti venäläisten tappioksi.
Hirmuinen määrä erilaista kalustoa, aseita sekä erilaista tekniikkaa tuhoutui ja hävisi mm Vuokseen sen ylityksessä.
Tiihosen+laskentamallissa+on+ongelma.+Ei+Ihantalassa+ja+Vuosalmella+tykistö+ollut+lopultakaan+kuin+korkeintaan+4+kertaa+suurempi+tappiontuottaja+kuin+Govorovin+tykistö.+Molempien+tykistö+ja+krh+aiheuttivat+toisten+tappioista+noin+70%.+Tiihonen+väitti+että+"parhaimmillaan"+sata+kertaa+tehokkaampi+olisi+ollut+suomalainen+tykistö.+Ammusmäärä+tonneissa+molemmilla+aika+tasainen.+Tiihonen+ei+osannut+lukea+tilastoja+oikein+ja+koko+Kannaksen+osalta.
Aloittajan kysymykseen on helppo vastata: turhien vastahyökkäyksten takia!
Kummassakin taistelussa menetetty alue yritettiin vallatava takaisin suhteellisen suurin voimin vastahyökkäyksin, jotka epäonnistuivat, eli tyrehtyivät tappioihin. Kummassakin paikassa taistelujen toinen vaihe, jossa suomalaiset kävivät torjuvaan puolustukseen käytäen sen tukena suurempia tykistömassoja tehokkaasti, tuotti viholliselle suuria tappioita ja johti sen hyökkäyksen tyrehtymiseen.
Jonkin verran suuria tappioita ehkä tuli myös alkuvaiheessa vihollisen suorittamien läpimurtojen yhteydessä alle jääneissä meikäläisissä joukoissa.
Olisipa mielenkiintoista lukea joku selvitys tai yhteenveto eri joukko-osastojen päivittäisistä tappioista näissä taisteluissa, mukaan lukien vihollisen joukot.
Puna-armeijan ammuskulutusta verrattaessa suomalaisten kärsimiin tappioihin Tali-Ihantassa 21.6-7.7.44 kiinnittyy huomio siihen että Ihantalan puolustusluonteisessa taistelussa suomalaisia rykmenttien, prikaatien ja pataljoonien sotilaita kaatui noin 900 miestä kun puna-armeija ampui n.127 000 tykistö- ja krh/pst kranaattia. Sen sijaan Leitimojärven vastahyökkäysvaiheen aikana IV AK:n miehiä kaatui vastaavan 105000 kranaatin tulen alla noin 1900 miestä.
Ero tappio/vihollisen ampumat kranut oli n.2.5 kertainen. Viimeisen 5 päivän aikana suhteelliset tappiot putosivat alle viidesosaan Leitimojärven vastahyökkäysten tappioihin verrattuna.
Ohto Mannisen mukaan jatkosodassa olisi kuollut tai jäänyt vangiksi noin 200 000 neuvostosotilasta. Suomalaisia kuoli 65 000.
Tappiosuhde aika vastimaton 1:3. Suomalaisten harhaluulo: "suomalainen sotilas vastaa kymmentä ryssää" koki sodassa haaksirikon.
Ja tuskin sattumaa että Saksan ja NL:n miestappioiden suhdeluku oli hyvin lähellä 1:3. Ja lopulta puna-armeija kontrolloi Suomea Porkkalassa ja tyydytti seksuaaliset halunsa Berliinissä.
Kelirikkohyökkäys Syvärillä huhtikuussa muodostaa ainoan poikkeuksen. Siis "suomalainen vastaa kymmentä ryssää".
7.Er.A:n tappiot siinä keväthyökkäyksessä olivat Ari Raunion keräämien neuvostotappioraporttien mukaan 12 774 miestä, joista 3 439 kaatuneina, 8 468 haavoittuneina ja 837 kadonneina. Mutta se koskee koko huhtikuuta. Suomalaisten tappiot kaatuneina (440), haavoittuneina ja kadonneina yhteensä 2165 miestä Syvärillä 11-20.huhtikuuta.
Kuolleissa tappiosuhde 1:8.
Tämä oli poikkeus. Yleensä mentiin 1:3 tai 1:4.
Syvärillä hyvän lopputuloksen saivat aikaan voittopuolisesti ruotsinkieliset JR 61 ja JR 13. Satakunnan ja Lahden seudun ongelmasotilaat olisivat sössineet kaiken.