Kyseinen teos mainitaan palstalla aika usein. Silti on selvää, että ilmeisesti yksikään, joka palstalla on kehottanut muita sitä lukemaan tai itkee sitä, että sitä ei 1970-luvulla julkaistu Suomessa, ei itse ole lukenut kyseistä kirjaa ja tuskin riviäkään kirjailijan muusta tuotannosta.
Solshenitsyn toteaa tuossa kuuluisassa teoksessaan, että ideologinen taistelu kommunismia vastaan ei ratkaise mitään, sillä pahuus on aina itse ihmisessä. Järjestelmät ovat aina ihmisten tekemiä ja kuvastavat heidän pahuuttaan ja kommunismia vastustava järjestelmä voi olla aivan yhtä paha kuin kommunismikin.
Kovin erilainenn sanoma siis kuin palstalla joka päivä Neuvostoliittoa haukkuvilla kiiluvasilmäisillä idealisteilla. Heille maailma on hyvä, kunhan siinä ei ole kummunismia, tai ainakin sen lisäksi tarvitaan tämä palsta, jossa sitä voi haukkua 30 vuotta kommunismin katoamisen jälkeenkin.
Juuri tuon kaltaisista ihmisistä Solshenitsyn varoitti. Hän kuvaa juuri sitä, kuinka kiiluvasilmäinen ja sokea usko ideologiaan luo kaikkein suurimman pahuuden.
Asuessaan lännessä Solshenitsyn arvosteli voimakkaasti myös läntisiä demokratioita tideten, että nekin ovat tuhoisia ihmisen sielulle kuten kommunismikin oli ollut. Hän oli itse uskonnollinen ihminen ja luultavasti se, että hän kykeni muuttumaan uskonnolliseksi pelasti hänet leireillä ja antoi voimaa kirjoittaa kirjansa.
Mahtoiko se siis olla pelkästään Neuvostoliitto, joka ei halunnut tuota kirjaa julki?
Solshenitsyn toteaa tuossa kuuluisassa teoksessaan, että ideologinen taistelu kommunismia vastaan ei ratkaise mitään, sillä pahuus on aina itse ihmisessä. Järjestelmät ovat aina ihmisten tekemiä ja kuvastavat heidän pahuuttaan ja kommunismia vastustava järjestelmä voi olla aivan yhtä paha kuin kommunismikin.
Kovin erilainenn sanoma siis kuin palstalla joka päivä Neuvostoliittoa haukkuvilla kiiluvasilmäisillä idealisteilla. Heille maailma on hyvä, kunhan siinä ei ole kummunismia, tai ainakin sen lisäksi tarvitaan tämä palsta, jossa sitä voi haukkua 30 vuotta kommunismin katoamisen jälkeenkin.
Juuri tuon kaltaisista ihmisistä Solshenitsyn varoitti. Hän kuvaa juuri sitä, kuinka kiiluvasilmäinen ja sokea usko ideologiaan luo kaikkein suurimman pahuuden.
Asuessaan lännessä Solshenitsyn arvosteli voimakkaasti myös läntisiä demokratioita tideten, että nekin ovat tuhoisia ihmisen sielulle kuten kommunismikin oli ollut. Hän oli itse uskonnollinen ihminen ja luultavasti se, että hän kykeni muuttumaan uskonnolliseksi pelasti hänet leireillä ja antoi voimaa kirjoittaa kirjansa.
Mahtoiko se siis olla pelkästään Neuvostoliitto, joka ei halunnut tuota kirjaa julki?
Vastaukset 39
Vanhimmat
” Kyseinen teos mainitaan palstalla aika usein. Silti on selvää, että ilmeisesti yksikään, joka palstalla on kehottanut muita sitä lukemaan tai itkee sitä, että sitä ei 1970-luvulla julkaistu Suomessa, ei itse ole lukenut kyseistä kirjaa ja tuskin riviäkään kirjailijan muusta tuotannosta.”
Väärä päätelmä! Olen lukenut useita Solzenitsynin julkaisemia teoksia ja nähnyt ainakin yhden niiden perusteella tehdyn leffan. Vapaa julkaisutoimi on yksi länsimaisen vapauden kulmakiviä ja siksi on erityisen törkeää, että juuri se valtio, joka loi omaan maahansa vankileirien saariston, estää kirjan julkaisemisen toisessa maassa sen maan kielellä. Se ei anna kovin mairittelevaa kuvaa kohdemaan itsenäisyyden ja sananvapaudesta!
”Solshenitsyn toteaa tuossa kuuluisassa teoksessaan, että ideologinen taistelu kommunismia vastaan ei ratkaise mitään, sillä pahuus on aina itse ihmisessä. Järjestelmät ovat aina ihmisten tekemiä ja kuvastavat heidän pahuuttaan ja kommunismia vastustava järjestelmä voi olla aivan yhtä paha kuin kommunismikin.”
Se on hänen mielipiteensä, johon hänellä oli oikeus. Uskokoon, ken tahtoo!
”Kovin erilainenn sanoma siis kuin palstalla joka päivä Neuvostoliittoa haukkuvilla kiiluvasilmäisillä idealisteilla. ”
Neuvostoliittoa toki arvosteltiin monesta asiasta eikä edellytä silmien kiilumista, jos näkee vangitsemiset ja tuhannet vankileirit ikävinä asioina! Pidotkö itse niistä?
”Heille maailma on hyvä, kunhan siinä ei ole kummunismia, tai ainakin sen lisäksi tarvitaan tämä palsta, jossa sitä voi haukkua 30 vuotta kommunismin katoamisen jälkeenkin.”
Kommunismilla on omat, ja sille tyypilliset hedelmänsä ja moni pitää järjestelmän haittoja huomattavasti etuja suurempina!
”Juuri tuon kaltaisista ihmisistä Solshenitsyn varoitti. Hän kuvaa juuri sitä, kuinka kiiluvasilmäinen ja sokea usko ideologiaan luo kaikkein suurimman pahuuden.”
Kiiluvat silmät sepitit itse! Solzenitsyn, jos kuka, tiesi ja tunsi tarkkaan poliisivaltion nurjat puolet!
”Asuessaan lännessä Solshenitsyn arvosteli voimakkaasti myös läntisiä demokratioita tideten, että nekin ovat tuhoisia ihmisen sielulle kuten kommunismikin oli ollut. ”
Eikä ihme! Myös lännessä on runsaasti paranneltavaa!
”Hän oli itse uskonnollinen ihminen ja luultavasti se, että hän kykeni muuttumaan uskonnolliseksi pelasti hänet leireillä ja antoi voimaa kirjoittaa kirjansa.”
Saattoi hyvinkin olla. Tosin. Solzenitsyn oli vahva ja periaatteellinen mies! Heikompi ei olisi neukkupainostusta kestänyt!
”Mahtoiko se siis olla pelkästään Neuvostoliitto, joka ei halunnut tuota kirjaa julki?”
TODELLAKIN MAHTOI! Lännessä uskotaan vapaaseen julkaisutoimintaan! Mitä hyvänsä, joka kaupaksi käy, voi ja saa julkaista eikä kiellettyjä aiheita ole! Siinä länsi poikkeaakommunismista!
Ostin kyseisen kirjan ja luin myös.
Löytyy vieläkin kirjahyllystäni.
Kekkonenhan tuo kirjan julkaisemisen esti ja Sorsa sen toteutti. Näin toimittiin silloisessa sivistyneessä Suomessa.
"Vapaa julkaisutoimi on yksi länsimaisen vapauden kulmakiviä."
Eli jälleen kerran voimme yhdessä olla samaa mieltä, että Suomi ei ennen vuotta 1944 ollut vapaa länsimaa, koka kommunistinen puoluekirjallisuus oli kiellettyä ja sitä takavarikoitiin ihmisiltä sekä ihmisiä rangaistiin sen hallussapidosta.
Vuoden 1944 jälkeen me kuulema olimme naapurin otteessakin ja puolustusvoimamme olivat munattomiksi leikatut, mutta kuitenkin voitiin elää aivan hyvin kommunistisen puoluekirjallisuuden ja laillisen kommunistisen puolueen kanssa.
Miksi niin ei tehty jo ennen sotia?
Vai onko se niin, että kaikkeen kehitykseen tarvitaan aina venäläisten myötävaikutusta, vrt tsaarin aika, rautatiet ja teollistuminen?
Onneksi Venäjä on edelleen naapurimme, joten meidän ei tarvitse tuoda saastuttavaa amerikkalaista kaasua hirveän saastuttavilla purkeilla laajan Atlantin yli, vaan saamme lähikaasumme huokealla ja ympäristöystävällisesti putkea pitkin hyvältä ja ystävälliseltä naapuriltamme.
Naapurin ystävällisyydessä haisee hapankaali vaikka tuuli olisi itään.
"Kiiluvat silmät sepitit itse! Solzenitsyn, jos kuka, tiesi ja tunsi tarkkaan poliisivaltion nurjat puolet"
Enkä sepittänyt, vaikka sanamuoto on omani. Solshenitsyn nimenomaan etsi vastausta kysymykseen, miten ihmiset voivat ylipäätään perustaa poliisivaltion, jossa on niin nurjat puolet, ja hänen vastauksensa oil sokea idealismi.
Tunnettu sanonta, jota Richard Dawkins paljon käyttää, en tiedä onko se myös hänen keksimänsä, on: "ilman uskontoa pahat ihmiset tekevä pahoja asioita ja hyvä ihmiset hyviä asioita, mutta uskonto saa hyvät ihmiset tekemään pahoja asioita". En aivan ole samaa mieltä, uskonnot saavat usein myös (aiemmin) pahat ihmiset tekemään hyviä asioita, mutta niin saavat ideologiatkin, joskin myös niihin pätee, että niissäkin vaara, että hyvät ihmiset saadaan tekemään pahoja asioita.
Reaalisiosialismi on yksi esimerkki sellaisesta ideologiasta, joka sai hyvätkin ihmiset tekemään pahoja asioita, jopa läheisilleen, vaikkakin se toi myös hieman hyvää, kuten koulutuksen ja terveydenhoidon kaikkien ulottuville, joskaan laatu ei aina ollut ihan parasta. Länsimaiset kansalaisyhteiskunnat olivat pystyneet samaan, mutta monilla muilla alueilla, kuten entisissä siirtomaissa, vasta vasemmistovallankumoukset toivat ihmisten ulottivilel edes osan siitä, mistä Euroopan demokratioissa ja perustuslaillisissa monarkioissa oli nauittu jo pidempään. Venäjä oli takapajuinen maa ennen vallankumousta, eikä vallankumous paljoa sitä asiaa korjannut, mutta jonkin verran kuitenkin, Luotiin aika nopeasti melkoinen teollisuuskin, joskin laatu oli melko heikkoa.
"
Kommunismilla on omat, ja sille tyypilliset hedelmänsä ja moni pitää järjestelmän haittoja huomattavasti etuja suurempina!"
Unohdin lisätä aiempaan, että tästä olen täsmälleen samaa mieltä. Vain hyvin harva pitää laajamittaisesti toteuttua kommunismia järkevänä tai toivottavana.
Mielestäni sitä ei kuitenkaan pitäisi käyttää sosiaalidemokratian ja pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden lyömiseen, kuten nyt jotkut tekevät. Eivät suinkaan kaikki, mutta jotkut.
Kyllä ALOITE ESTÄMISEEN kuitenkin tuli neukulta! Jälkikäteen ihmetyttää moinen pikkumaisuus, koska kirja julkaistiin niihin aikoihin kymmenissä maissa ja se, painettiinko juuri Suomessa, oli vailla merkitystä!
Miksihän tässä vapauden onnelassa ei ole käännetty englanniksi Solzheitsynin viimeisiä kahta kirjaa (200 vuotta yhdessä)?
Kapitalismissa kustantaja päättää mitä julkaisee!
Niin miksi ne kirjan aiheena olevat päättävät siitä, mitä kustantajat haluavat julkaista? Ei se ole kommunismissa juuri erilaista
” Eli jälleen kerran voimme yhdessä olla samaa mieltä, että Suomi ei ennen vuotta 1944 ollut vapaa länsimaa, koka kommunistinen puoluekirjallisuus oli kiellettyä ja sitä takavarikoitiin ihmisiltä sekä ihmisiä rangaistiin sen hallussapidosta.”
Emme voi, koska myös kommunistinen puolue oli kielletty! Jos haluat takertua lillukanvarsiin niin myös pedofilia oli kielletty ja myös siihen kehottava painomateriaali!
”Vuoden 1944 jälkeen me kuulema olimme naapurin otteessakin ja puolustusvoimamme olivat munattomiksi leikatut, mutta kuitenkin voitiin elää aivan hyvin kommunistisen puoluekirjallisuuden ja laillisen kommunistisen puolueen kanssa. ”
Tosin joidenkin muiden puolueiden ohjelmajulistukset puolestaan kiellettiin!
”Miksi niin ei tehty jo ennen sotia?”
Silloin oli heiluri toisessa asennossa. Sikäli olet oikeassa, että kun komut saivat toimia vapaasti niin he etenivät muutamassaa hetkessä nykyiseen 0,1:n prosentin kannatukseen!
”Vai onko se niin, että kaikkeen kehitykseen tarvitaan aina venäläisten myötävaikutusta, vrt tsaarin aika, rautatiet ja teollistuminen?”
Ei todellakaan! Huomattavasti enemmän vaikuttaa yleinen kehitys maailmalla! Olisi meillä rautatie myös ilman itänaapuria!
”Onneksi Venäjä on edelleen naapurimme, joten meidän ei tarvitse tuoda saastuttavaa amerikkalaista kaasua hirveän saastuttavilla purkeilla laajan Atlantin yli, vaan saamme lähikaasumme huokealla ja ympäristöystävällisesti putkea pitkin hyvältä ja ystävälliseltä naapuriltamme.”
Saastuttamatonta kaasua saa lukemattomilta tahoilta maailmassa. Onneksi tarjonta on runsasta emmekä ole riippuvainen vain yhdestä!
” Niin miksi ne kirjan aiheena olevat päättävät siitä, mitä kustantajat haluavat julkaista? Ei se ole kommunismissa juuri erilaista”
Miten niin!? Ei päättäjämme olleet neukkugulageissa!?
No heimoveljensä kuitenkin
Miten niin tuli? Kerro nyt lähteesi joka niin kertoo tapahtuneen.
Suomalainen kommunisti teki asiasta eduskuntakyselyn, mutta mitään virallista päätöstä mistään sensuroinnista ei koskaan tehty.
Myös Yhdysvaltalaisen elokuva Texasin moottorisahamurhat kiellettiin ja se tehtiin aivan virallisesti. Sekin perustui, tosin Solshenitsynin teosta paljon vähemmän, todellisiin tapahtumiin. Miksi et valita siitä?
Niin tapahtui myös Vankileirien Saariston kanssa.
"Emme voi, koska myös kommunistinen puolue oli kielletty!"
Ahaa, voi siis olla vapaa länsimaa, vaikka kieltää puolueita. Miksi se oli kielletty? Vuoden 1944 jälkeen, ilman suojeluskuntiakin, mitään erityistä ei tapahtunut. Kommunistit olivat puolue siinä kuin muutkin.
"Jos haluat takertua lillukanvarsiin niin myös pedofilia oli kielletty ja myös siihen kehottava painomateriaali!"
Mikä laki mahtaa kieltää aivan erikseen mainiten pedofiliaan kehottavan painomateriaalin?
"Tosin joidenkin muiden puolueiden ohjelmajulistukset puolestaan kiellettiin!"
Yhteiskunnalle ja maalle vaaralliset liikkeet voidaan kieltää demokratian suojelemiseksi.
"Silloin oli heiluri toisessa asennossa."
Eli Suomi oli kallellaan totalitarismiin.
"Olisi meillä rautatie myös ilman itänaapuria!"
Ehkä hyvin lyhyt ja kapearaiteinen voisi olla.
”Saastuttamatonta kaasua saa lukemattomilta tahoilta maailmassa. Onneksi tarjonta on runsasta emmekä ole riippuvainen vain yhdestä!"
Tästäkin postauksesta löytyi sentään jotain, josta olemme täysin samaa mieltä.
Hyvä kirja, kannattais aloittajankin lukea uudestaan.
Eri sarjassa oleva, mutta hyvä luettava ja Stalinin ajan vankileirien elämää kuvaava on kirja: Berijan Tarhat .
Kommunismissa suurin ristiriita olikin teoriassa ja käytännössä. Puoluevirkailijat valtaanpäästyään olivat suurimpia sortajia. Kukaan ei heitä valvonut. Eliitillä oli eliitin edut. Muutama harva sisäpiiriläinen tuli tunnontuskiin, nähtyään sen kauheuden, ja erkani puolueesta. Näin vain ehkä suomalaisten kommunisti eliitin piirissä. "Poika" Tuminen oli eräs sisäpiiriläinen joka sai näkemästään tarpeeksi, ja palasi demokratian kannattajaksi.
Minulla on 1908v. painettu kirja,jossa aikalainen kuvailee Venäjän vankien oloja,samanlaista kurjuutta ja säälimättömyyttä jo tsaarin aikana.
Ei ollenkaan samanlaista! Lenin teloitutti jo ensimmäisten kuuden vallassaolokuukautensa aikana enemmän ihmisiä kuin tsaarinvalta viimeisen vuosisatansa aikana!
Totta. Myös Neuvostoliitossa voittajan kosto oli hävinneen terroria pahempi.
Tai sitten ei.
Tosin tsaarin ohrana toimitti Stalinin nuorena useiia kertoja joko lusimaan tai karkoitukseen, stalin itse taas piti ohranaa lällynä ja uskoi, että osaisi itse valtaan päästyään olla tiukka, säälimätön ja tehokas. Kuten sitten olikin!
Kannattaa lukea Montefioren teos ”Nuori Stalin”!
Kuinka perustelisit tuon väitteen?
Olen lukenut Vankileirien saariston kaikki osat. Solzenitsyn piti erittäin tätkeänä kommunismin kukistaamista. Kommunismi oli hänen mielestään pahin ja vahingollisin ideologia maailmassa. Jos siitä päästään eroon, maailma on Solzenitsynin milestä paljon parempi. Järkevänä vaikuttajana Solzenitsyn ei titenkään uskonut maanpäälliseen paratiisiin.
Vankileirien saaristo oli ehkä 1900-luvun tärkein kirja. Neuvostoliitto kukistui paljossa sen ansiosta. Neuvostoliitossa sitä tietenkään julkaistu, mutta neuvostoliittolaiset poliitikotkin ja KGB:n upseerit lukivat sitä salaa vaikuttuneina suurella mielenkiinnolla.
Tällä hetkellä tuntuu olevan nousussa näkemys, jonka mukaan Neuvostoliitto oli vain lyhyt jakso Venäjän imperiumin historiassa ja yllättävän suoraa jatkoa Tsaarinvenäjälle. Nykymenosta on aikaista sanoa, eikä se ainakaan kuulu Historia-palstalle.
Vankileirit ja sensuuri ovat olennainen osa yksinvaltaista järjestelmää, jonka ensisijainen tehtävä on vallassa pysyminen, oli sen nimi sitten kommunismi tai mikä tahansa. Sellainen Venäjällä - ja monaalla muualla - on aina ollut.
Myös liberaali demokratia tahtoo turvata jatkuvuutensa. Se on kuitenkin paljon joustavampi järjestelmä, jossa ihmiset saadaan pidettyä tyytyväisehköinä vaihtamalla hallitus neljän vuoden välein. Näin ollen keveämmät toimet riittävät systeemin säilyttämiseen.
Mutta siis aloittajalta hyvä nosto, ettei kommunismi ole "pahan" alku ja juuri - itse asiassa en vieläkään ole vakuuttunut siitä, ettei se voisi toimia ilman autoritaarista valtiota - vaan autoritaarinen valtio.
Israelin kibbutseilla kommunismi toimii aika hyvin. Vapaaehtoisesti, ilman sortokoneistoa.
"Hän puhuu Euroopan rauhanajan historian vakavimmasta, 26 vuotta sitten sattuneesta laivaonnettomuudesta, jossa kuoli 852 ihmistä.
Niin karmiva tragedia herättää luonnollisesti spekulaatiota syistä suuntaan jos toiseenkin. Yksi pitkäaikaisimmista ja kestävimmistä väitteistä on ollut, ettei virallinen selitys keulavisiirin irtoamisesta voinut aiheuttaa niin suuren matkustaja-aluksen häkellyttävän nopeaa uppoamista.
– Tutkijat eivät ole koskaan nähneet Estonian kaltaisen laivan uppoavan niin nopeasti, jos vesirajan alla ei ole reikää, ruotsalainen ex-kansanedustaja Henrik S. Järrel sanoo dokumentissa.
Nyt Discovery-kanavan Dplay-suoratoistopalvelussa julkaistavassa dokumentissa kyseenalaistetaan vakavasti virallisen version paikkansapitävyys. Aluksen kyljessä, sillä puolella, jolla se merenpohjassa makaa, on valtava aukko, jonka syntymiseen on vaadittu huomattava voima.
Viisiosaisessa dokumenttisarjassa maalataan askel askeleelta kuvaa siitä, miten etenkin Ruotsin viranomaiset hoitivat turman jälkipyykin ja tutkinnan huonosti. Useiden haastateltujen mielipide on, että jotain yritettiin peitellä, eikä totuus edes kiinnostanut." (Iltalehti tänään.)
Kysymyksiä:
Räjähtikö merimiina tai sukellusveneen torpedo? Vaiko vain romua reitillä, kuten nyt Amorellan tapauksessa?
Tuo todistaa jälleen, että virallinen totuus on prosessuaalinen, eikä tarkoita lainkaan, että laajasti UUTTISOITU (Harmi, kun ei voi kirjoittaa kirjasinkokoa 13000), olisi totta. Näennäisdemokratiassa ja näennäisoikeusvaltiossa totta on vain se, jonka maksetut mediat kirjoittavat. Muut äänet estetään tulemasta julkisuuteen tai prosessointiin faktojen selvittämisessä. "Niin on jos siltä näyttää". Usein on totta se totuus, joka palvelee valtakoneiston etuja. Ei vain vVenäjällä, vaan myös meillä.
Merkel vieraili tapaamassa Navalnyjtä. Se oli upea ele. Mutta totuus tässä maailmassa on vain niillä, joilla on hallussaan alueella väkivalta- ja tuomiokoneisto.
Jos olet eri mieltä, esitä faktat tätä tosiasiaa vastaan.
Mileikuvat= prosessuaalinen totuus=mielivalta!
Yksi isoimmista juristitoimistoista Suomessa totei asiakkaalleen, joka saatuaan yhden jutun päätökseen mieleisekseen, ehdotti toista keissiä. Puhelimessa lakiasiaintoimiston toimitusjohtajan vastaus oli: "Älä ole naiivi. Ei oikeudessa voita se, joka on oikeassa, vaan se, joka osaa pelin ja luo vaikutelmia parhaiten.
” Tutkijat eivät ole koskaan nähneet Estonian kaltaisen laivan uppoavan niin nopeasti, jos vesirajan alla ei ole reikää, ruotsalainen ex-kansanedustaja Henrik S. Järrel sanoo dokumentissa.”
Tietääkseni ne ”tutkijat” eivät nähneet liioin tätä ainakaan paikan päältä!?
Maallikolle tuntuu aika selvältä se, että jos myrskyssä autolautan etuluukku hajoaa ja putoaa pois niin uppoamnen tapahtunee nopeasti!
Kyllä Gulag julkaistiin 1970-luvulla Wahlström & Vidstrandin ja suomalaisen Kustannuspisteen toimesta. Löytyy hyllystäni. En suosittele herkälle lukijalle. Vaimo sanoi minun muuttuneen aggressiiviseksi ja synkäksi sitä lukiessani.
Uusintapainos yhtenäisessä asussa on Silberfeldtin kustantama. Sekin löytyy hyllystäni. Kuten muutkin Solzhenitsynin suomennokset. Jopa "Preussin öitä".
Nostan hattua, olet oikea kulttuuri-ihminen.
Vankileirien saariston ensimmäinen osa julkaistiin Tammen kustantama. Tammi luopui jatko-osien jukjaisemisesta, koska Neuvostoliitto ja Neuvostoliittoa myötäilevät yya-suomalaiset kieltäytyivät häpeällisesti kirjan kustantamisesta. Kakkososa kustannettiin ruotsalaisen kustantajan toimesta. viimeiset osat kustansi tarkoitusta varten perustettu suomalainen Kustannuspiste. Näinkoko kirja saatiin julkaistua suomeksi.
Eli siis lopultakaan mitään sensuuria ei ollut tässäkään.
Sensuuria oli. . Vain ensimmäinen osa ilmestyi tavanomaisella tavalla. Toinen osa piti julkaista Ruotsissa ja loppuja varten suomalaisten "toisinajattelijoiden" piti perustaa uusi kustannusosakeyhtiö. Vanhat suuret kustannusyhtiöt (Otava, WSOY, Tammi, Kirjayhtymä, Weilin & Göös) peräytyivät kustannushankkeesta raukkamaisesti Neuvostoliiton ja suomalaisten viranomaisten painostuksen vuoksi.
-----sitä ei 1970-luvulla julkaistu Suomessa, ----
Ihan plörinää, itse luin se jo 1979. Muistan sen siitä kun oli ollut leikkauksessa ja vietin 4 viikon toipumislomaa. Luin myös toisen hänen kirjansa Puskipa vasikka tammeen. Se on myös rajua n-liiton arvostelua.
Solzenitsynin ensisuomennos oli Tammen "Keltainen kirjasto" - sarjassa vuonna 1963 ilmestynyt vankileirikuvaus "Ivan Denisovitsin päivä". Loogisesti päätellen myös muita hänen teoksiaan olisi pitänyt julkaista tuossa arvostetussa sarjassa varsinkin kun kustantamo Tammi oli lähellä työväenliikettä.
Jos haluatte vielä rankempaa, tiivistettyä neuvostosysteemin kritiikkiä, lukekaa Vasili Grossmanin teos "Kaikki virtaa", joka ilmestyi WSOY:n kustamana vasta 1991, vaikka oli kirjoitettu jo noin 30 vuotta aiemmin. Grossmanin pääteos "Elämä ja kohtalo" on miedompaa tavaraa. Se julkaistiin Suomessa jo vuonna 1984.