Oletteko tietoisia, että samaan aikaan kun Venäjä todistelee kiivaasti Suomen ja Saksan yhteistoiminnasta, käydään siellä myös vakavasti sellaista historiantutkimuskeskustelua, jonka mukaan länsivallat eivät sotineet tosissaan Hitleriä vastaan ja että jos olisivat sotineet niin Hitler olisi lyöty jo 1943. Siellä on vallalla tällainen salaliittoteoria, jonka mukaan länsivallat toivoivat Hitlerin lyövän Neuvostoliiton ja vain näyttelivät sotivansa Saksaa vastaan. Tämä on uskomatonta, kun tiedämme millaista massiivista apua Neuvostoliitto sai ja tiedämme millaisin uhrein länsirintama avattiin ja miten Britannia taisteli olemassaolostaan, mutta sopii hyvin nykyvenäjän polittiseen linjaan.
Venäjän historiakampanja m/05
aikaakutakin
7816
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Venäläinen on aina venäläinen vaikka hänet voissa paistaisi. Yleensä ihmiset pelkäävät petosta johon olisivat itse valmiita.
Sinulla on paljon todella tuoreita viisauksia! Mahtavaa. Syvälliset kommenttisi saavat minut häkeltymään. Mikä terävyys! Mikä älyn jättivoitto!!
Normandian maihinnousun ja länsirintaman uhrien määrää,niin kyllä ne olivat mitättömät NL:n antamiin uhreihin verrattuna.
Ja helppoahan se oli muutenkin nousta maihin, kun käänne sodassa oli tapahtunut ajat sitten, juuri NL:n kantaessa suurimman ansion sotaonnen kääntymisestä.
Suomen heikko kohta historiassa on vuodet 1941-44 ja suhteemme Saksaan noina vuosina.
Venäjällä on oma likapyykkinsä selittää vuosien 1939-41 tapahtumat: Molotov-Ribbentrop -sopimus, Puolan jako, Baltian miehitys, Suomen talvisota, tiivis liittosuhde muuten absoluuttisesti parjatun Adolf Hitlerin kanssa...
Vaan ainoa todellinen vaihtoehto...
Tarkoitatko Neuvostoliitolle 1939-41 vai Suomelle 1941-44?
Joillakin on tapana spekuloida historialla vakuuttaen, että vain koettu tie oli ainoa mahdollinen. No, tapahtunutta ei voi peruuttaa eikä historiaa jossitella. Toinen tie jäi kokeilematta...
Tärkein läntisen avun muoto Neuvostoliitolle oli rautatiekalusto. Neuvostoliitto ei käytännössä itse valmistanut juuri yhtäkään veturia tai rautatievaunua koko sodan aikana. Koko tämä osa raskaasta teollisuudesta suunnattiin panssarien valmistukseen. Saksa joutui jakamaan omat voimavaransa tässä suhteessa.
Kuorma-autot toimitettiin Venäjälle siinä vaiheessa, kun sotaonni alkoi jo kääntyä. On vaikea arvioida kuinka suuri niiden merkitys oli. Niiden osuus Puna-Armeijan koko moottorikalustosta oli jossakin 10 ja 20 prosentin välillä. Sitä en tiedä kuinka suuri niiden osuus on, kun otetaan huomioon kuljetuskapasitetti. Joka tapauksessa länsiapu paransi puna-armeijan liikkuuutta juuri siinä vaiheessa, kun sitä eniten tarvittiin. Vielä vuonna 1942 Puna-Armeijan vastaiskut suunniteltiin siten, että edetään saksalaisten varikolta toiselle. Näin ei enää ollut vuonna 1943.
Siitä, kuinka monta sotilasta Puna-Armeija olisi kyennyt ruokkimaan ilman amerikkalaisia säilykkeitä tai pukemaan ilman jenkkien kangasta en ole koskaan nähnyt luotettavaa arviota. Jenkkien apu oli kuitenkin tällä alueella niin massiivista että en ihmettelisi, vaikka kävisi ilmi että venäläiset olisivat kuolleet nälkään ja paleltuneet kuolliaiksi ilman sitä.