Helsingin Sanomat tänään 27.9.2020:
"Kaukopartiomiehen synkkä salaisuus"
Pekka Turusen uutuuskirja paljastaa kuinka palkittu kaukopartiomies syyllistyi julmaan rikokseen sota-aikana. Turunen purkaa myyttejä ja sädekehää kaukopartiomiesten päiden päältä.
"Kaukopartiomiehen synkkä salaisuus"
Pekka Turusen uutuuskirja paljastaa kuinka palkittu kaukopartiomies syyllistyi julmaan rikokseen sota-aikana. Turunen purkaa myyttejä ja sädekehää kaukopartiomiesten päiden päältä.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Heikki Nykänen istui vankilassa 38 päivää. Sotaoikeus tuomitsi hänet osallisena sotamies Pentti Peltola pieksämisestä hengiltä. Pääsi sieltä pois koska häntä tarvittiin isolle kaukopartioretkelle kevättalvella 1944. Nykäsellä oli aika kehno kunto ja muut partion miehet joutuivat tuon tuoskakin odottelemaan.
Ei kai Nykänen edusta kaikkia kaukopartiomiehiä. Tosiasiassa kaukopartiomiehet oöivat rohkeita ja hyväkuntoisia ammattisotilaita. Miesten parhaita.
Mutta Rambohan oli vankilassa, vieläpä useaan otteseen ja kauemmin kuin Nykänen!
Toverikuria toimeenpantiin vähän liian kovalla kädellä.
Ei vankilassa olo ketään sotilaana huononna, 36. Waffen-SS-divisioonalla oli toisen maailmansodan paras tapposuhde.
"36. Waffen-SS-divisioonalla oli toisen maailmansodan paras tapposuhde."
Dirlewangerin roistosakki ei ollut divisioona kuin nimeltä. Se ei kuulunut Waffen-SS:ään, eikä ollut rintamajoukko,vaan kunnostautui tappamalla puolalaisia siviilejä.
Dirlewangerin osasto oli ihan aito Waffen SS osasto: 36.Waffen-Grenadier-Division der SS.
On yleinen harhaluulo, että siviilejä olisivat tappaneet pelkästään Einsaztgruppen.
Waffen SS valkopesu sodan jälkeen oli systemaattista Länsi-Saksassa, ja siihen osallistuivat myös monet johtavat poliitikot.
Siitä se tapposuhde tulikin.
Hölynpölyä.
SS oli hyvin monimuotoinen organisaatio. Sillä oli noin 40 erilaista divisioonaa,mutta varsinaiseen Waffen-SS:ään kuului 18 divisioonaa.Loput olivat kyllä SS-joukkoja ja saivat siltä palkkansa.
36. Waffen-Grenadierdivision der SS oli koottu rikollisista.Se ei ollut koskaan rykmenttiä vahvempi, eikä taistellut rintamalla.
Waffen-SS:n varsinaiset yhtymät koottiin vapaaehtoisista. Noin tusina pääasiassa panssari-ja moottoroitua divisoonaa oli valiojoukkoja,jotka kunnostautuivat rintamilla usein raskaita henkilötappioita kärsien
"36. Waffen-Grenadierdivision der SS oli koottu rikollisista.Se ei ollut koskaan rykmenttiä vahvempi, eikä taistellut rintamalla."
Ja höpöhöpö
Helmikuussa1945 annettiin käsky laajentaa prikaati divisioonaksi; Kuitenkin ennen tämän alkamista se lähetettiin pohjoiseen Oder-Neisse-linjalle yrittäen pysäyttää Neuvostoliiton eteneminen. 14. helmikuuta 1945 prikaati nimettiin uudelleen nimellä 36. Waffen-Grenadier-Division der SS . Laajennutaan 4000 miehen divisioonaan Dirlewangerilla oli kokoonpanoon kiinnitetty säännölliset armeijan yksiköt: Grenadier- rykmentti, Pionier- prikaatti ja Panzerjäger- pataljoona.
Turunen on tutkinut myös kaukopartioretkien suunnittelua ja todennut ainakin tuon kevään 1944 suuren retken suunnittelussa heikkouksia. Hän esitti myös kysymyksen: miten heikkoja lienee ollut pienempien retkien suunnittelut. Partiot olivat yhtä vahvoja kuin niille osallistunut porukan "heikoin lenkki". Partiomiesten mukaan retkillä oli myös mukana varsin keskinkertaista ainesta. Kevään 1944 iso kaukopartioreissu osittain epäonnistui, eikä se estänyt partisaanitoimintaa kuten kesän 1944 useat synkät tapaukset osoittavat.
”Kevään 1944 iso kaukopartioreissu osittain epäonnistui, eikä se estänyt partisaanitoimintaa kuten kesän 1944 useat synkät tapaukset osoittavat.”
Omituinen ajatelma. Ei kaukopartioden mitenkään uskottu hillitsevän vastaavaa toimintaa vastapuolellvaan kiihdyttävän sitä!
Kaukopartio suoritti osin tiedustelua ja lisäksi usein miinoitti Muurmannin rataa , jossa toiminnassa se sai aikaan myöshyviä tuloksia!
Kaukopartiointi oli pääosin täyttä pelleilyä eli sotilaallisesti hyödytöntä. Joissakin tilanteissa saattoi saada jotakin hyödyllistä tiedustelutietoa. Radiotiedustelu oli kuitenkin tehokkaampaa.
Signaalitiedustelulla, johon liittyy tuon ajan radioliikenteen kuuntelu, ei saada läheskään kaikkea tarvittavaa tietoa, joten paikan päällä käynnit olivat tarpeellisia.
Samalla tuo partiotoiminta sitoi vastapuolen joukkoja vartiointi ja valvontatehtäviin.
Kaukopartiointi oli ilmapommitusten ohella ainoa tapa ulottua vihollisen selustaan. Tulokset vaihtelivat niinkuin kaikissa sotatoimissa.
Yleensä tarvittiin päällekkäisyyttä:
-radiotiedustelu
-lentotiedustelu
-vankien sieppaukset
-kaukopartio
Tietojen täytyi täsmätä. NL oli mestari harhauttamaan ja syöttämään pajunköyttä.
"NL oli mestari harhauttamaan ja syöttämään pajunköyttä."
Kuten Suomikin. Siksi sinne Raatteelle hupsut rahtasi 22 000 kiveä. 5000 olisi riittänyt.
” Kevään 1944 iso kaukopartioreissu osittain epäonnistui, eikä se estänyt partisaanitoimintaa kuten kesän 1944 useat synkät tapaukset osoittavat.”
Huiputtivat ainoastaan katkeroitunutta neukkufania eli Tarkkispoikaa, jota jurppii kovasti kun Raatteen tien muistomerkissä on 22.000 kiveä kun pitäisi olla 27.500:-D
Kaukopartiotoiminta peilasi Suomen Ilmavoimien kyvyttömyyttä hankkia tietoa ja pommittaa vihollistukikohtia, varikoita ja logistista ketjua. Miehet maksoivat hengellään ja terveydellään tästä tehottomuudesta. Se pikkuraha mikä satsattiin radiotiedusteluun antoi varmasti kustannustehokkaimman tuoton. Sen avulla pelastettiin myös monen kaukopartion retki täystuholta.
”Kaukopartiotoiminta peilasi Suomen Ilmavoimien kyvyttömyyttä hankkia tietoa ja pommittaa vihollistukikohtia, varikoita ja logistista ketjua. Miehet maksoivat hengellään ja terveydellään tästä tehottomuudesta. ”
Taas idioottimainen stallarikommentti! Sodassa käytetään monia keinoja tavoitteeseen pääsyyn eikä yksi keino aina korvaa toista. Muurmannin radan häirinnässä kaukopartiot olivat oiva väline ja sitoivat omaan kokoonsa nähden valtaisan määrän neukkuväkeä vahtimaan rataa ja mm. Rakentamaan tuplasiltoja jokiin!
”Se pikkuraha mikä satsattiin radiotiedusteluun antoi varmasti kustannustehokkaimman tuoton. Sen avulla pelastettiin myös monen kaukopartion retki täystuholta.”
Todellisuudessa kaukopartiot oli ERITTÄIN KUSTANNUSTEHOKAS sodankäytömuoto! Pieni kyvykäs joukko soti moninkertaisen määrän vihollisjoukkoja. Toki tappioita joskustuli, mutta niinhän sodassa tuppaa väliin tulemaan
Oli se järkevämpi tapa käydä sotaa kuin neukkujen käsikynkässä tehty massahyökkäys kohti paria tusinaa MG-42:ta vastaan, eikös vaan?
ELOKUU 1943 oli suomalaisten erikoisjoukkojen historian musta kuukausi.
Tuolloin kaukopartiomiesten joukko otti Uhtualla oikeuden omiin käsiinsä ja pieksi julmasti kuoliaaksi varkaaksi epäilemänsä sotamiehen.
Surmatyössä oli mukana juuri Mannerheim-ristin saanut maineikas sotasankari ja kaukopartioupseeri.
Teko on ollut suuri tabu, eikä siitä löydy tietoja edes laajasta suomalaisesta kaukopartiokirjallisuudesta. Asiasta on vaiettu näihin päiviin saakka.
Tiedot paljastuvat Pekka Turusen uutuuskirjasta Operaatio Kaleva – Päämajan kaukopartioiden suurin isku ja sen taustat (Atena, 2020).
Yksittäinen ylilyönti ei koko joukkoa mustaa! Sen sijaan stallarin nto mustata kotimaataan tekee miehestä ketkun!