Viimeinen mohikaani

Harmi, ettei tässä saa mainita pienpuolueessa toimivien politikoitsijoiden nimiä - tein kerran yrityksen kirjoittaa tänne Vapaan Suomen liitto-itsenäisyyspuolueen historiaa. Suurella vaivalla rakennettu juttu lähti kävelemään sääntöjen vastaisena. Ilmeisesti ne säännöt sanovat, että liian pienen rekisteröidyn puolueen vaaliehdokkaina, puoluehallituksessa ja kansalaisaktiiveina julkisuudessa toimineiden henkilöiden nimiä ei saa mainita. Suuren puolueen joka komeljantterina joskus toiminut kyllä doksataan vapaasti. Tässä ei ole mitään uutta tai ihmeellistä: Jos vasemmistoliberaalilla eliitillä ja teknologiayrityksillä ei olisi kaksoistandardeja, ei niillä olisi standardeja ollenkaan!

No mut'joo. Voin kertoa, että kerran jopa yli 30 000 ääntä keränneestä puolueesta - tai puolueen klassisesta kokoonpanosta yleensä - oli viime aikoihin saakka jäljellä enää kuusi vanhan kaartin jäsentä. Yksi näistäkin on nukahtanut sometiliensä kanssa, yksi on mennyt omille teilleen ihan ihme juttuihin, kuten muuan toinenkin aikanaan suuri sankari liikkeessämme (joka ei ole suosituimmuuskilpailu sinänsä: me teemme sen, mikä on oikein - äänimäärät sinne tai tänne), yksi on jo niin vanha, että ilmeisesti sen takia hänkin on vaiennut toimija tässä skenessä, vaikka joku taasen on vielä vanhempi, mutta hyvin aktiivinen, lievästi sanottuna, vaikka hänen kohdallaankin voimme todeta, että tämä entinen liikkeemme merkkihenkilö on mennyt omille teilleen. Jäljelle jää yours truly.

Viimeinen mohikaani. Joskus lapsena uhosin Judge Dredd albumini takaa, että me maamme vapauttamista Euroneuvostoliitosta ajavat "taistelemme viimeiseen mieheen!" Ja tässä sitä nyt ollaan. Epäilemättä joku sanoo tähän, että "olinhan siellä minäkin", kuten perussuomalaisen/sinisen puolueen pystymetsästä pöllähtäneen nousukassukupolven edustajat oman puolueensa kohdalla usein vänkäävät ihan turhaan: Pienpuolueissa on se hyvä puoli, että siellä tulee kaikki tutuksi. Jos joku outo tyyppi väittää olleensa Vapaan Suomen liitossa, sanon siihen vain, niin kuin Sleepy Sleepers, että "Oli, oli, yllättävän moni oli!"

Taas tuli vastaan itsenäisyysmielinen henkilö, joka ei ollut koskaan kuullut Vapaan Suomen liitto-IPUsta est. 1994. Turhaanko me pommitimme kaupunkeja Vapaa Suomi -lehdillä niin kuin taistelussa Britanniasta. Kutsuin jakelutalkoitamme nimellä Blitz, enkä ollut tuntenut sanaa muutoin kuin alkuperäisestä asiayhteydestään. Kuulin vasta myöhemmin, että sitä todella käytetään mainoskampanjoiden terminä englanninkielisissä maissa. Saksassa se olisi poliittisesti epäkorrekti ellei peräti laiton sana. Ahaa! Natseja mitä natseja. Yritin saada Muutosvoimat -vaalipuolueemme ohjelmaan sellaisen pykälän, jolla Hitu-kortti olisi pelattu pois pöydältä. Samoin koetin siilata liikkeestämme sivuun kaiken maahanmuuttokritiikin (käsite maahanmuuttokriittinen on nk. kansallismielisten kaappaus sanasta EU-kriittinen), jotta voisimme rauhassa keskittyä omaan tavoitteisiimme eli maamme vapauttamiseen EU:sta ja sen rahaliitosta, ja kansalaisten oikeusturvan sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden parantamiseen. Itsenäiselle Suomelle rajavalvonta ja oma päätäntävalta maahantulopolitiikkaan olisivat tulleet siinä sivussa, mikäli joku niistä on kiinnostunut.

Euroskeptikko