Sanovatko lieksalaiset sie vai sinä?

Lieksalaiset sannoo jotta senä ja menä.
- Menä en kylä ymmärrä näetä peättäjjii kunne taettaat tuota ni, öh neehhää, othaan sammoo mieltä, mitteekääää?
Ei nuo liene edes savolaisia.

Nykyisn sanotaan sinä ukala pukala, ja minä äläkäti mäläkäti.

Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

Anonyymi kirjoitti:

Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

No niinpä onkin, eihän se Siun Sote teille kelpaa. Mites olisi jos liittyisitte Kainuuseen (älkääs nyt kainuulaiset loukkaantuko) tai Pohjois-Koreaan?
Kun Pielisen itäpuolinen Lieksa liitttäisiin Pohjois-Koreaan, Lieksasta tulisi P-Korean satelliitti. Kimkong Jompanpimppa rakennuttaisi Ruunaaseen oman lomapaikan ja laittaisi Neitikoskeen lämmityksen. Siellä hän saisi lillua ja katsella rannalla alastomana tanssivien nuorten naisten sulokkaita liikkeitä.
Tavallisille kansalaisille olisi oma putrakkonsa jossakin syrjemmällä. Siellä väki saisi lillua ja katsella laitumellä käyskenteleviä lehmiä.
Pielinen ja Koli kuuluisivat siis edelleen Suomeen. Me olisimme tietystä ihan kamalan kateellisia.

Anonyymi kirjoitti:

Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

Mitenkä tämmönen hyvin tuttu ja käytetty puhetyyli/sanonnat on täällä Lieksassa
MYÖ (=me) TYÖ (=te). - Siis, onko nämä savoa, karjalaa, kainuuta vai kenties rajantakaisten murretta? Vai entisajan tummien hevoskauppiaiden kieltä, että MYÖ sie tuo hevoses mulle!

Anonyymi kirjoitti:

Lieksassa sanontaan minä ja sinä, näitä sanoja ei viännetä. Karjalaa ei täällä juurikaan kuule, savolaisittain myö puhuttaan.

Siunsote nimi käy Etelä-Karjalaan, ei tänne.

Imatralla ja Lappeenrannassa sanotaan sie ja mie, siis Etelä-Karjalassa yleensäkin.
Täällä Karjalaiset evakot puhuivat Karjalan murretta , sie, siulle, siuta.
Lieksalaisilla ja joensuulaisilla on ihan oma murteensa, kuten sulle, mulle.
Täällä asuneet karjalaa puhuneet ovat jo kuolleet, joten sitä ei kuulla enää.

Anonyymi kirjoitti:

Imatralla ja Lappeenrannassa sanotaan sie ja mie, siis Etelä-Karjalassa yleensäkin.
Täällä Karjalaiset evakot puhuivat Karjalan murretta , sie, siulle, siuta.
Lieksalaisilla ja joensuulaisilla on ihan oma murteensa, kuten sulle, mulle.
Täällä asuneet karjalaa puhuneet ovat jo kuolleet, joten sitä ei kuulla enää.

Lemetti ujutti hyviä vinkkejä miten tuota lakia sovelletaan Suomen paksuin kiinni siitä että neuvottelut kestää vielä uskalla tulla mukaan hissanmaik komu ja pienet lapset kotiin hissanmaik hissanmaik

Anonyymi kirjoitti:

Imatralla ja Lappeenrannassa sanotaan sie ja mie, siis Etelä-Karjalassa yleensäkin.
Täällä Karjalaiset evakot puhuivat Karjalan murretta , sie, siulle, siuta.
Lieksalaisilla ja joensuulaisilla on ihan oma murteensa, kuten sulle, mulle.
Täällä asuneet karjalaa puhuneet ovat jo kuolleet, joten sitä ei kuulla enää.

Olen lieksalainen ja sanon mie (minä), sie (sinä), hiän (hän,) työ (te), myö (me), hyö (he).
Ja muutenkin sanat viänttyy (kääntyy). Omalla lailla olen ylpeä murteestani. Olis tosi "vaikkee ruveta huastammaan muulla lailla". Kirjoitan kyllä ihan perusanoilla,kirjakielellä mut puhuessa "sanat männöö murtteelle".
Ja ei tähän saakka ketään oo haitannu miten ilmasen itteäni . Joku "stadin" ihminen on kysyny mitä tarkoitan esim sanalla vatuloida. Mut itselle taas oli sana plarata ihan uus sana jonka kuulin ekaa kertaa n 15v sitten.
Jokainen puhuu miten on oppinut,toisten mieliksi en ainakaan ite muuta puhetyyliä. Koska se tulee(tulloo) niin luonnostaan. Minun kauan kauan sitten menny ukkini puhui "hyvinnii levveesti" , siitä kai se tarttui koska olin ukin kans paljon tekemisissä pikku likkana.

Tunnen lukuisia iäkkäitä lieksalaisia miehiä ja naisia, yksikään heistä ei käytä kahdesta persoonapronominista "sinä" ja "minä" muotoa "sie" ja "mie". Väitän, että lieksan murteeseen ei ole koskaan kuuluneet nuo sanat. Paremminkin ne kuuluvat Etelä-Karjalan murteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Tunnen lukuisia iäkkäitä lieksalaisia miehiä ja naisia, yksikään heistä ei käytä kahdesta persoonapronominista "sinä" ja "minä" muotoa "sie" ja "mie". Väitän, että lieksan murteeseen ei ole koskaan kuuluneet nuo sanat. Paremminkin ne kuuluvat Etelä-Karjalan murteeseen.

Tiedätkös sen, että myös Kemijoen varressa, ja Tornionjoen laaksossa on alueita, joissa sanotaan sie ja mie.
Ei yksin Etelä-Karjalassa.
Kyllä Lieksassa oli ainakin aikoinaan hyvin yleinen sanonta sie ja mie.

kamuttaja kirjoitti:

Tiedätkös sen, että myös Kemijoen varressa, ja Tornionjoen laaksossa on alueita, joissa sanotaan sie ja mie.
Ei yksin Etelä-Karjalassa.
Kyllä Lieksassa oli ainakin aikoinaan hyvin yleinen sanonta sie ja mie.

Kemi -Tornio alueelle meni ja jäi paljon mm. Sortavalasta ja niiltä paikkeilta paenneita evakkoja. Siitä varmaankin on sinne jäänyt tuo sie ja mie.

Anonyymi kirjoitti:

Kemi -Tornio alueelle meni ja jäi paljon mm. Sortavalasta ja niiltä paikkeilta paenneita evakkoja. Siitä varmaankin on sinne jäänyt tuo sie ja mie.

Ei ole sieltä tullut sana murteeseen. Kyllä se on vanhaa juurta. Kamuttaja on oikeassa.
"Kolarista lähtöisin."

kamuttaja kirjoitti:

Tiedätkös sen, että myös Kemijoen varressa, ja Tornionjoen laaksossa on alueita, joissa sanotaan sie ja mie.
Ei yksin Etelä-Karjalassa.
Kyllä Lieksassa oli ainakin aikoinaan hyvin yleinen sanonta sie ja mie.

Lieksan karjalaiset sanovat mie ja sie, paikalliset lieksalaiset eivät. Olen asunut Lieksassa 72 vuotta enkä ole oppinut käyttämään muotoja sie ja mie. Eivätkä rautavaaralaiset vanhempanikaan käyttäneet. Käytössä ovat vain minä ja sinä. "Elä kato minnuu". Tuntuisi oudolta sanoa Lieksassa "Elä kato miuta"!

Anonyymi kirjoitti:

Lieksan karjalaiset sanovat mie ja sie, paikalliset lieksalaiset eivät. Olen asunut Lieksassa 72 vuotta enkä ole oppinut käyttämään muotoja sie ja mie. Eivätkä rautavaaralaiset vanhempanikaan käyttäneet. Käytössä ovat vain minä ja sinä. "Elä kato minnuu". Tuntuisi oudolta sanoa Lieksassa "Elä kato miuta"!

Rautavaara on kyllä aivan eri murrealuetta, se nyt on aivan perusasia, eikä käy esimerkiksi.
Ei Lieksassakaan joka puolella käytetä kuten esim. Kolilla se on outo.

Et varmaan ole oppinut käyttämän, jos isäsi on Savosta, ja puhuu savoa.
Kyllä Lieksassa oli aikoinaan hyvinkin laajasti käytössä mie ja sie, ei se vänkäämällä muutu.

Tuosta siirtolaisten kielitaustasta voisin puhua enemmänkin, mutta se ei kuulu tälle palstalle.
Satun tuntemaan sitä sattuneesta syystä, ehkä keskimääräistä enemmän.

kamuttaja kirjoitti:

Rautavaara on kyllä aivan eri murrealuetta, se nyt on aivan perusasia, eikä käy esimerkiksi.
Ei Lieksassakaan joka puolella käytetä kuten esim. Kolilla se on outo.

Et varmaan ole oppinut käyttämän, jos isäsi on Savosta, ja puhuu savoa.
Kyllä Lieksassa oli aikoinaan hyvinkin laajasti käytössä mie ja sie, ei se vänkäämällä muutu.

Tuosta siirtolaisten kielitaustasta voisin puhua enemmänkin, mutta se ei kuulu tälle palstalle.
Satun tuntemaan sitä sattuneesta syystä, ehkä keskimääräistä enemmän.

Aikoinaan saattoi olla käytössä Lieksassakin mie ja sie. Nykyään eivät ole. Joensuun eteläpuolella jossakin Kiteen tienoilla alkavat mie ja sie kuulua.

Anonyymi kirjoitti:

Aikoinaan saattoi olla käytössä Lieksassakin mie ja sie. Nykyään eivät ole. Joensuun eteläpuolella jossakin Kiteen tienoilla alkavat mie ja sie kuulua.

Vietin lapsuuteni Timitrassa ja kyllä siellä puhuttiin sie ja mie. Mähköllä asuvat tuttavatkin käytti, just evakkojen perheet ei käyttäneet.

Anonyymi kirjoitti:

Vietin lapsuuteni Timitrassa ja kyllä siellä puhuttiin sie ja mie. Mähköllä asuvat tuttavatkin käytti, just evakkojen perheet ei käyttäneet.

Minun suku tuli evakkona tänne ikä käyttäneet koskaan mie sie mutta paikalliset lieksalaiset käytti.

Anonyymi kirjoitti:

Minun suku tuli evakkona tänne ikä käyttäneet koskaan mie sie mutta paikalliset lieksalaiset käytti.

Menisikö näin lieksalaisittain

minä, sinä, hiän
myö, työ, hyö

Anonyymi kirjoitti:

Menisikö näin lieksalaisittain

minä, sinä, hiän
myö, työ, hyö

Lieksalaisittain partitiivimuodoissa:
minnuu
sinnuu
häntä
meitä
teitä
heitä.

Jos käytettäisiin Lieksassa muotoja mie ja sie, pitäisi taivuttaa:
miuta
siuta.

Mutta kun ei käytetä!