Avaruus erilainen eri suunnissa

Joo kirjoitusvirhe, pitäisi lukea "Löysimme vihjeen siitä" ja niin edelleen. En osaa vieläkään kirjoittaa virheettömästi.

--planeetta

Aika helposti menet sekaisin. Hienorakennevakio vaatii googlausta, mutta muuten aika selvää tekstiä. Eikö siinä sanota ihan suoraan, että tuon vakion arvo ei ollutkaan täsmälleen sama kaikkialla universumissa? Ota nasse pois päästä niin näkö korjautuu.

Anonyymi kirjoitti:

Aika helposti menet sekaisin. Hienorakennevakio vaatii googlausta, mutta muuten aika selvää tekstiä. Eikö siinä sanota ihan suoraan, että tuon vakion arvo ei ollutkaan täsmälleen sama kaikkialla universumissa? Ota nasse pois päästä niin näkö korjautuu.

Lue lisää

Hienorakennevakio on siis ihan vaan numereerinen arvo (suhdeluku), jonka laskennassa käytetään neljää, sanotaanko nyt uutisen kunniaksi, vakioksi ajateltua asiaa:
- Alkeisvaraus
- Plancin vakio
- Tyhjiön permitiivisyys ja
- Valon nopeus tyhjiössä

Eli on se aika iso juttu, jos havainnot olivat oikeat. Siis jos joku neljästä tai mikään mainitusta ei olekaan vakio. Ja lisäksi tosiaan se, että samalla tehtyjen havaintojen mukaan, koko maailmankaikkeudella onkin olemassa jotain tiettyjä suunitia. Samaan tapaan tiettyjä siis kuten Maapallolla on pohjois- ja etelänapa.

--planeetta

Joskus haetaan tarkkaa tietoa, joskus tuntuu, että riittää sopivanmuotoinen "yleispössis", josta pääsee fiilikseen. Maailmankaikkeuden osalta mennään enimmäkseen tässä jälkimmäisessä ja välillä käydään tökkimässä jotain tiettyä tunkiota.
--planeetta

Anonyymi kirjoitti:

Joskus haetaan tarkkaa tietoa, joskus tuntuu, että riittää sopivanmuotoinen "yleispössis", josta pääsee fiilikseen. Maailmankaikkeuden osalta mennään enimmäkseen tässä jälkimmäisessä ja välillä käydään tökkimässä jotain tiettyä tunkiota.
--planeetta

Lue lisää

Juu ja tutkittavaa riittää, avaruuden löytöretket ovat vasta alkutekijöissä.
Monta uutta polkua ....ja harhapolkua on vielä löytämättä.

Se ei ole vain yksi tutkimus tai kaksi samalla lailla tehyä tutkimusta, jossa on saatu vihjeitä tällaisesta.

( Linkki toiseen erilailla tehtyyn tutkimukseen: https://www.aanda.org/articles/aa/abs/2020/04/aa36602-19/aa36602-19.html )

Linkit molempiin löytyy myös tuolta avauksen takaa löytyvän uutisen lähteistä, ylläoleva on ihan vaan kopioitu sieltä.

--planeetta

Isolla putkella kun katsoo, maailmankaikkeudessa näkee paljon erilaisia galakseja eri kehitysvaiheissaan. Pienemmällä putkella näkee vain valopisteitä.. Mutta siinäpä sitä jo onkin: Ainetta eri olomuodoissaan, erilaisia vuorovaikutuksia ja kausaliteettia, kompleksisuutta, vähintään vähän kaaosta, entropiaa tai lämpöoppia yleisemmin. Tuntematontakin löytyy, kuten pimeä aine ja pimeän energian aiheuttamat seuraukset. Se mitä ei ole havaittu on mm. yliluonnollisuus. Eikä ole havaittu omaa takaraivoakaan.
Oliko sulla joku tietty ajatus mielessä kysyessäsi?
--planeetta

Asian havaiineet ovat myös itsekin skeptisiä, joten eipä tuo harmia tuottane. Asia on sellainen, joka herättää tunteita, ja saa aika varmasti jatkotutkimusta. En ole itsekään vielä löytänyt viitteitä jatkotutkimuksista, mutta oletettavasti sellaisia on käynnissä.
--planeetta

Näin on päässyt käymään. Voi olla, että olen myös naiivi, mutta minkäs sille voi, jos niin on. Minun puolestani voit toki jakaa täällä kanssamme foorumit ja julkaisut, joita kannattaa mieluiten seurailla, siitä voi olla hyötyä useammallekin lukijalle.
--planeetta

Galaksiien synty on melko heikosti tunnettu asia. Sen tutkiminen ei ole yksinkertaista, koska kaikki galaksit ovat niin vanhoja. Niistä galaksien syntyajoista lähtöisin oleva säteily on venynyt ja heikko. Nykyään uusia galakseja ei enää synny, koska ei ole rakennusaineita tarpeeksi uuden syntymiselle. Tällä hetkellä se mitä tapahtuu on yhdistymiset pelkästään, ja jos maailmankaikkeutta tutkii, kyllä: on käynnissäolevia yhdistymisiä, lähellä: se on suhteellinen käsite. Itseämme koskeva yhdistyminen on meneillään, Linnunrata tulee yhdistymään suurempaan Andromedan galaksiin. Se on siis lähin, Andromeda on tällä hetkellä 2,5 valovuoden päässä, yhdistyminen alkanee joskus 5 miljardin vuoden päästä ja tapahtumana lienee ohi joskus 10 miljardin vuoden päästä viimeistään. Mergers. Aikajänne on niin pitkä, että Auringon elinkaaren päätös tapahtuu ennemmin, kuin yhdistyminen on ohitse. On erilaisia skenaarioita maailmankaiken synnylle. Vaikuttaa siltä, että vähintään havaittavalla maailmankaikkeudella olisi ollut jonkinlainen alkusysäys. Alun hetkillä, kun maailmankaikkeus hieman jäähtyi, ja oli tapahtunut mm. symmetriarikko, syntyi kaikki olemassaoleva vety sekä heliumia sekä vähän muutamaa muutakin ainetta. CP Violation. Tapahtuma, jossa ensimmäiset alkuaineet syntyivät, kesti niin lyhyen aikaa, että siitä syystä vain muutamia ainetyyppejä ehti fuusioitumaan. Fuusion lyhyt aika johtui sekin laajenemisesta ja jäähtymisestä. Nucleo synthesis. Maailmankaikkeus oli tuolloin todennäköisesti huomattavasti paljon nykyistä pienempi, joten kaikki syntynyt aine oli tiiviimmässä paketissa, kuin nykyään. Perinteisiä vaihtoehtoja galaksin synnylle ei niin montaa ole: ensimmäisenä olemassaolevista aineista syntyi tähdet ja sen jälkeen galaksien ytimet. Active Galaxy Nuclei. tai. molemmat syntyivät yhtäaikaa. tai. ensimmäisenä syntyi galaksien ytimet ja sitten tähdet. Ei-perinteisiin vaihtoehtoihin voi kuulua esimerkiksi sellainen skenaario, jossa maailmankaikkeus on jollain lailla uudistuva. Bouncing Universe. Siinä skenaariossa galaksien ytimiä on voinut tulla edellisen maailmankaikkeuden puolelta. Muistakin teorioista lähtöisin, on ajateltu, että ytimiä on voinut muodostua ennen aineiden syntyä. Primordial black holes. Ytimen ympärille kertyi lähialueen materia joko pilveksi tai kiekoksi tai jotain niiden väliltä. On mahdollista, että kaikissa galakseissa ei ole erityistä galaksin ydintä. Yleensä galaksi tulee havaittavaksi nimenomaan ytimensä ansiosta, ja varsinkin jos se on hyvin aktiivinen. Quasar, Blazar. Erilaiset galaksityypit voivat poiketa suuresti kooltaan, ja voi olla, että niillä on oma kehityskaarensakin siten, että yhdestä tyypistä muotoutuu ajankuluessa joku toinen. Spiral, lenticular, elliptical, irregular. Materiasta alkoi tapahtumaan tähtien elinkaareen liittyviä asioita. Ensimmäisten tähtien on oletettu olleen todella lyhytikäisiä ja energisiä. Elinkaaren päättyessä niistä voi vapautua paljon energiaa kerralla, ja tällöin ne ovat yksittäisinä tapahtumina havaittavissa vaikka tavalliset tähdet eivät erotukaan. Osa elinkaaren päätöksistä voi olla niin rauhallisia, että niitä ei voi havaita kaukaa. Kilonova, supernova, neutron star, brown dwarf, white dwarf, magnetar, carbon star... Tähtien elinkaaren lopuista alkoi vapautumaan lisää alkuaineita alun tuottamusten lisäksi. Galakseihin tai niiden osiin tai ilmiöihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat kuten: näkyvän valon avulla tehtävät tutkimukset, muut sähkömagneettisen säteilyn taajuuksien tutkimukset, spektrianalyysit, punasiirtymän määrittelyt, lämpötilamittaukset, gravitaation häiriön mittaukset, valotehon vaihtelun mittaukset, taustasäteilyn analyysi, neutriinotutkimukset tai hiukkaskiihdyttimillä tehtävät tutkimukset. Hiukkaskiihdyttimiä ei voida enää käyttää ihan kaikkeen mitä haluttaisiin tietää tai tutkia, koska niiden synnyttämät energiat eivät riitä. Suunnitteilla on käyttää galaksien mm galaksien keskustojen tapahtumien havainnointia tutkimuksien välineinä. Se miksi galaksit näkyvät niinkuin näkyvät liittyy siihen, että niiden kiekoissa on paljon tähtiä, joista syntyy valoa. Osa valosta voi heijastua myös pölypilvistä. Se miksi ne näyttävät yhtenäisiltä, vaikka väleissä on paljon tyhjää tilaa, johtuu optiikasta ja erotustarkkuudesta. Valo ei sinänsä vähene, mutta mitä kauempana kohde on, sitä vaikeampaa on erottaa tarkkoja yksityiskohtia kuten yksittäisiä tähtiä, joten yksittäiset valopisteet alkavat näyttämään yhtenäiseltä objektilta. Pölypilvistä heijastuva valo vahvistaa optista harhaa.

Anonyymi kirjoitti:

Galaksiien synty on melko heikosti tunnettu asia. Sen tutkiminen ei ole yksinkertaista, koska kaikki galaksit ovat niin vanhoja. Niistä galaksien syntyajoista lähtöisin oleva säteily on venynyt ja heikko. Nykyään uusia galakseja ei enää synny, koska ei ole rakennusaineita tarpeeksi uuden syntymiselle. Tällä hetkellä se mitä tapahtuu on yhdistymiset pelkästään, ja jos maailmankaikkeutta tutkii, kyllä: on käynnissäolevia yhdistymisiä, lähellä: se on suhteellinen käsite. Itseämme koskeva yhdistyminen on meneillään, Linnunrata tulee yhdistymään suurempaan Andromedan galaksiin. Se on siis lähin, Andromeda on tällä hetkellä 2,5 valovuoden päässä, yhdistyminen alkanee joskus 5 miljardin vuoden päästä ja tapahtumana lienee ohi joskus 10 miljardin vuoden päästä viimeistään. Mergers. Aikajänne on niin pitkä, että Auringon elinkaaren päätös tapahtuu ennemmin, kuin yhdistyminen on ohitse. On erilaisia skenaarioita maailmankaiken synnylle. Vaikuttaa siltä, että vähintään havaittavalla maailmankaikkeudella olisi ollut jonkinlainen alkusysäys. Alun hetkillä, kun maailmankaikkeus hieman jäähtyi, ja oli tapahtunut mm. symmetriarikko, syntyi kaikki olemassaoleva vety sekä heliumia sekä vähän muutamaa muutakin ainetta. CP Violation. Tapahtuma, jossa ensimmäiset alkuaineet syntyivät, kesti niin lyhyen aikaa, että siitä syystä vain muutamia ainetyyppejä ehti fuusioitumaan. Fuusion lyhyt aika johtui sekin laajenemisesta ja jäähtymisestä. Nucleo synthesis. Maailmankaikkeus oli tuolloin todennäköisesti huomattavasti paljon nykyistä pienempi, joten kaikki syntynyt aine oli tiiviimmässä paketissa, kuin nykyään. Perinteisiä vaihtoehtoja galaksin synnylle ei niin montaa ole: ensimmäisenä olemassaolevista aineista syntyi tähdet ja sen jälkeen galaksien ytimet. Active Galaxy Nuclei. tai. molemmat syntyivät yhtäaikaa. tai. ensimmäisenä syntyi galaksien ytimet ja sitten tähdet. Ei-perinteisiin vaihtoehtoihin voi kuulua esimerkiksi sellainen skenaario, jossa maailmankaikkeus on jollain lailla uudistuva. Bouncing Universe. Siinä skenaariossa galaksien ytimiä on voinut tulla edellisen maailmankaikkeuden puolelta. Muistakin teorioista lähtöisin, on ajateltu, että ytimiä on voinut muodostua ennen aineiden syntyä. Primordial black holes. Ytimen ympärille kertyi lähialueen materia joko pilveksi tai kiekoksi tai jotain niiden väliltä. On mahdollista, että kaikissa galakseissa ei ole erityistä galaksin ydintä. Yleensä galaksi tulee havaittavaksi nimenomaan ytimensä ansiosta, ja varsinkin jos se on hyvin aktiivinen. Quasar, Blazar. Erilaiset galaksityypit voivat poiketa suuresti kooltaan, ja voi olla, että niillä on oma kehityskaarensakin siten, että yhdestä tyypistä muotoutuu ajankuluessa joku toinen. Spiral, lenticular, elliptical, irregular. Materiasta alkoi tapahtumaan tähtien elinkaareen liittyviä asioita. Ensimmäisten tähtien on oletettu olleen todella lyhytikäisiä ja energisiä. Elinkaaren päättyessä niistä voi vapautua paljon energiaa kerralla, ja tällöin ne ovat yksittäisinä tapahtumina havaittavissa vaikka tavalliset tähdet eivät erotukaan. Osa elinkaaren päätöksistä voi olla niin rauhallisia, että niitä ei voi havaita kaukaa. Kilonova, supernova, neutron star, brown dwarf, white dwarf, magnetar, carbon star... Tähtien elinkaaren lopuista alkoi vapautumaan lisää alkuaineita alun tuottamusten lisäksi. Galakseihin tai niiden osiin tai ilmiöihin liittyviä tutkimusmenetelmiä ovat kuten: näkyvän valon avulla tehtävät tutkimukset, muut sähkömagneettisen säteilyn taajuuksien tutkimukset, spektrianalyysit, punasiirtymän määrittelyt, lämpötilamittaukset, gravitaation häiriön mittaukset, valotehon vaihtelun mittaukset, taustasäteilyn analyysi, neutriinotutkimukset tai hiukkaskiihdyttimillä tehtävät tutkimukset. Hiukkaskiihdyttimiä ei voida enää käyttää ihan kaikkeen mitä haluttaisiin tietää tai tutkia, koska niiden synnyttämät energiat eivät riitä. Suunnitteilla on käyttää galaksien mm galaksien keskustojen tapahtumien havainnointia tutkimuksien välineinä. Se miksi galaksit näkyvät niinkuin näkyvät liittyy siihen, että niiden kiekoissa on paljon tähtiä, joista syntyy valoa. Osa valosta voi heijastua myös pölypilvistä. Se miksi ne näyttävät yhtenäisiltä, vaikka väleissä on paljon tyhjää tilaa, johtuu optiikasta ja erotustarkkuudesta. Valo ei sinänsä vähene, mutta mitä kauempana kohde on, sitä vaikeampaa on erottaa tarkkoja yksityiskohtia kuten yksittäisiä tähtiä, joten yksittäiset valopisteet alkavat näyttämään yhtenäiseltä objektilta. Pölypilvistä heijastuva valo vahvistaa optista harhaa.

Lue lisää

Ansiokas kommentaari, josta kovasti pidin. Ainoa, mistä pikkasen pidättyvästi ja mahdollisesti vaatimattomin perustein kehtaan huomauttaa, ilmenee seuraavassa: "Nykyään uusia galakseja ei enää synny, koska ei ole rakennusaineita tarpeeksi uuden syntymiselle."

NASAlla oli takavuosina pienehkö projekti nimeltä GALEX (ks. http://www.galex.caltech.edu/ yms.) l. Galaxy Evolution Explorer, nyt jo vuosia sitten lakkautettu projekti, josta kuitenkin saatiin paljon lupaavaa dataa ja tiedepaperia.
Vv. 2004... 2009 julkaistiin em. perustuen useampia yleisölle osoitettuja uutisia joissa hehkutettiin mm. että galakseja syntyy edelleen, suhteellisen lähellä (2... 4 gigaparsekin säteellä) on löydetty parisen tusinaa potentiaalista galaksien muodostumisaluetta, jne.

Maallikon mielipiteeni mukaan tuntuisi oudolta ettei galakseja enää muodostuisi, kun aineksia on kuitenkin runsaasti (vaikkakin keskimäärin niin kovin harvassa ja edelleen oletettavasti edelleen yhä harvemmassa.)

Ja nimimerkille cent: Hyviä kysymyksiä ja riittävän juonikkaasti esitettyinä vielä. Erityismaininta tuosta "Missä vaiheessa se galaksi alkaa näkyä, kun se ruppee syntymään."
Halvatun hankala taitaa olla sanoa lyhyen aikajänteen havaintojen perusteella onko esimerkiksi jostain isommasta tähtiensyntyalueesta tulossa varmasti galaksi, tuleeko kääpiögalaksista piakkoin iso, nappaako joku suurempi galaksi ne ennen kuin niistä mitään kummempaa kehkeytyy ja niin edelleen.
Tarttis kai malttaa odotella jokunen satatuhatta vuosimiljoonaa tai sitten syynätä ympäristöt oikein tosi tarkkaan edeltä. Ei niistä tiedä kun ei niitä tutki.

Andromedan näkymisestä tuli mieleen, että miten kaukana se on. Tuolla kun mainittiin 2,5 valovuotta. Eikös Aurinkoa lähimmät tähdetkin ole kauempana.

Elikkä kysyisin lähinnä, että miten Andromedan ja Linnunradan nopeus ja suunnat tiedetään. Esim näemmekö Andromedan edes suunnilleen siellä missä se nyt on?

Jos muut ei tiedä asiasta mitään, niin olis kiva jos 'nasuvaan' kommentoisi asiallisesti.

cent kirjoitti:

Andromedan näkymisestä tuli mieleen, että miten kaukana se on. Tuolla kun mainittiin 2,5 valovuotta. Eikös Aurinkoa lähimmät tähdetkin ole kauempana.

Elikkä kysyisin lähinnä, että miten Andromedan ja Linnunradan nopeus ja suunnat tiedetään. Esim näemmekö Andromedan edes suunnilleen siellä missä se nyt on?

Jos muut ei tiedä asiasta mitään, niin olis kiva jos 'nasuvaan' kommentoisi asiallisesti.

Lue lisää

Kiitän lämpimästi arvostamaani herra Centtiä osoittamastaan huomiosta.

Korostan kuitenkin etten ole tähtitieteen asiantuntija kuten melkein kaikki täällä vierailevat tähtitieteilijät.
He ovat lukeneet varmasti enemmän tähtikirjoja sekä voivatpa olla vielä jopa Tieteen Kuvalehden vuositilaajia. Näissä selvitetään perin pohjin kauniiden maalauksien ryydittäminä avaruuksien ihmeellisyyksiä.

Itse aloitin avaruuksien etäisyyksien pohtimisen sillä että kuinka Kuupallon etäisyys meistä on pystytty mittaamaan sentin tarkkuudella. Meille on tarjottu kolmiomittausta mutta suhtaudun siihen hyvin epäillen. Jokainen voinee tätä itse pohtia.
Sillä on kuitenkin 1700- luvulla todettu että Maapallo olisi navoiltaan litistynyt. Pidän väitettä valheena.

Tähtien valovuosien välisiä etäisyyksiä meille ilmoitetaan mutta niihin eivät usko kuin umpihullut tähtihöhlät.

cent kirjoitti:

Andromedan näkymisestä tuli mieleen, että miten kaukana se on. Tuolla kun mainittiin 2,5 valovuotta. Eikös Aurinkoa lähimmät tähdetkin ole kauempana.

Elikkä kysyisin lähinnä, että miten Andromedan ja Linnunradan nopeus ja suunnat tiedetään. Esim näemmekö Andromedan edes suunnilleen siellä missä se nyt on?

Jos muut ei tiedä asiasta mitään, niin olis kiva jos 'nasuvaan' kommentoisi asiallisesti.

Lue lisää

Andromedan etäisyys on noin 2,5 miljoonaa valovuotta.

( Linkki : https://fi.wikipedia.org/wiki/Andromedan_galaksi )

--planeetta