SUOMEN HALLITUS on korostanut, että pandemian vaurioita korjaamaan tarkoitettu EU:n 750 miljardin euron elpymisrahasto on ainutkertainen ratkaisu. EU-asioista päättävä suuri valiokunta antoi hyväksyntänsä rahastolle muun muassa siksi, että sitä ei pidetty pysyvänä, kansallista budjettivaltaa uhkaavana järjestelynä.
Ainutkertaisuuden tunne on myös poliittisesti tärkeää. Rahasto täytetään komission ottamalla ja EU-maiden yhteisesti takaamalla velalla, jota annetaan ja lainataan jäsenmaille. Hallitus viestii EU-kriitikoille ja oppositiolle, että Suomi ei ole poikennut vanhalta EU-linjaltaan, jonka mukaan pysyviä tulonsiirron ja yhteisvastuun mekanismeja ei saa lisätä.
RAHASTOA ja unionin omia varoja koskevat linjaukset sopivat kuitenkin hyvin myös unionin pitkäaikaisiin tarpeisiin.
Euroopan keskuspankki on vuosia kaivannut jäsenmailta yhtenäistä, elvytystä tukevaa talouspolitiikkaa. Perinteinen rahapolitiikka on tullut elvytyskyvyssään äärirajoilleen.
Vuonna 2012 EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi pysäytti eurokriisin kertomalla: ”EKP tekee mitä tahansa euron säilyminen vaatii.” Pandemiapaketti on kuin jäsenmaiden vastaantulo, niiden whatever it takes -lupaus unionin säilymisen puolesta. Kestävä lupaus on parempi kuin väliaikainen.
Keskuspankin ekonomistit kertoivat viikko sitten taustapaperissaan, että unionin tulisi pohtia, voisiko rahaston muuttaa pysyväksi järj estelyksi. Heidän mielestään unioni tarvitsee tämäntyyppistä välinettä vakavien kriisien varalle.
Pandemiapaketti näyttää vastaavan muutamaan muuhunkin EU:n tarpeeseen – jos järjestelystä jää pysyviä toimintatapoja.
Ainutkertaisuuden tunne on myös poliittisesti tärkeää. Rahasto täytetään komission ottamalla ja EU-maiden yhteisesti takaamalla velalla, jota annetaan ja lainataan jäsenmaille. Hallitus viestii EU-kriitikoille ja oppositiolle, että Suomi ei ole poikennut vanhalta EU-linjaltaan, jonka mukaan pysyviä tulonsiirron ja yhteisvastuun mekanismeja ei saa lisätä.
RAHASTOA ja unionin omia varoja koskevat linjaukset sopivat kuitenkin hyvin myös unionin pitkäaikaisiin tarpeisiin.
Euroopan keskuspankki on vuosia kaivannut jäsenmailta yhtenäistä, elvytystä tukevaa talouspolitiikkaa. Perinteinen rahapolitiikka on tullut elvytyskyvyssään äärirajoilleen.
Vuonna 2012 EKP:n entinen pääjohtaja Mario Draghi pysäytti eurokriisin kertomalla: ”EKP tekee mitä tahansa euron säilyminen vaatii.” Pandemiapaketti on kuin jäsenmaiden vastaantulo, niiden whatever it takes -lupaus unionin säilymisen puolesta. Kestävä lupaus on parempi kuin väliaikainen.
Keskuspankin ekonomistit kertoivat viikko sitten taustapaperissaan, että unionin tulisi pohtia, voisiko rahaston muuttaa pysyväksi järj estelyksi. Heidän mielestään unioni tarvitsee tämäntyyppistä välinettä vakavien kriisien varalle.
Pandemiapaketti näyttää vastaavan muutamaan muuhunkin EU:n tarpeeseen – jos järjestelystä jää pysyviä toimintatapoja.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Elpymidpaketti on hyvä todistus EU:n yhteistyökyvystä.
Arvostelulle jää toki tilaa,kuten aina suurissa hanlkkeissa, joita innokkaat arvostelijat eivät kykene ymmärtämään.
Tuli vain Suomelle helvetin kalliiksi
Niin, pandemiapaketti näyttäisi olevan pitkälle tukipaketti jäsenmaille, joiden elinkeinorakenne on matkailu, tapahtuma, tai muu vastaavaan elämyksellisiin painottuva, ravintolat yms. joiden kävijäkeskittymät pahentavat viruksen leviämistä ja haittoja.
Siis matkailumaat, ihmisten väliset kontaktit ja oireiden yleistyminen. Näitä tosiaan on, joissa virus ei ole oikein eduksi, selvää on että tämän sektorin toimintaa on suljettava. Monet näistä ovat pieniä toimijoita, mutta määrällisesti paljon.
No, muita erilaisen elinkeinorakenteen maita on myös, teollinen, tuotanto, materian käsittely, jalostus ym. automatisoitu tuotanto ja valmistus tai vastaava.
Virus haittaa näissäkin, mutta se on rajatumpaa, eikä välttämättä haittaa vastaavalla tavalla, vaikutukset suuresti vähäisempiä.
Kumman elinkeinorakenteen voi nähdä olevan taloudellisesti kestävämpi epidemioissa ja taloudellisten haittojen vähäisempiä ?
Tarkemmin edelleen myös pyrkimyksissä EU:n jäsenmaiden pysyväksi käytännöksi keskuspankin taustapaperin mukaan ?
Voi päätellä mitä ovat ko rahaston maksajat ja siitä hyötyjät.
Talouden vahvat alueen toimijoille tämä ei ole välttämättä erityinen rasite, mutta niille vähemmän vahvoille on.
Kaikki pysyvät jäsenmaan oman talouskierron ulkopuoliset kasvavat menot ovat
poissa jäsenmaan omasta käytöstä ja mahdollisuuksista omien olojen kehittämiseen ja säilyttämiseen.
Voi päätellä mitä EU alueella tarkoitetaan vahvoilla taloustoimijoilla ja mitä siihen eivät kuulu.
Voisi pitää joka tapauksessa ei-toivottuna kehityksen suuntana joita nämä EU tarpeiden muutokset esittävät.
Minkä edusta onkaan kyse ?
Tämähän on vain jatkumoa miljardien Kreikka vakuuksille.
EU on pohjaton kaivo, johon menee veronmaksajien rahat.
Suomen sinne syytämillä miljardeilla, olisi saatu hankittua kuunolliset
SOTAKONEET
Seuraava paketti tulee helmikuussa
EU,ECB+nälkä+kasvaa+syödessä.
AIka+omituista+rahan+arvon+tietoista+heikentämistä+ja+velkatalouden+etujen+hyväksymistä.
Vain epärehellinen väittää että se on kertaluonteinen.
Tukipaketteja tukipakettien perään.Ei 750 miljardia mihinkään riitä. Suomen olis paras hankkiutua Euroopan köyhimmäksi valtioksi. Noh ainakin tilitietojen perusteella.
Allakierjoittakaa vetoomus
EU elpymisrahoitus, kansanäänestys
nimiä kerätään yli 100 000 asti
https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/7224
Turhaa työtä teette.
Voi raukkoja,
Valitettavasti EU Loosi on sairaala jonka spesialisti potilaat
Ranska, Saksa, Espanja ja Italia nelikko nauttivat muiden
jäsenmaiden taloudellista kannatusta.
Ainoat jotka kasvavat EU alueella ovat leipäjonot ja
EU budged ja sen 750 miljardin ( 750 000 000 000 )
euron kuolettava Coronavirus budged.