Paras tykistö: ehdottomasti USA:lla. Hyvät modernit aseet, erinomainen liikkuvuus, hyvät tulenohjausmetodit, mahdollisuus ilmasta käsin ohjattavaan tuleen (jonka osuus tosin kokoinaisuuteen nähden vähäinen monista eri syistä). USA:n armeija oppi suorastaan uskomattoman nopeasti eräät keskeisen asiat maasodankäynnistä jossa järjestelmän kokonaistoiminta, liikkuvuus ja huolto olivat keskeisesssä roolissa. Siihen verrattuna Saksan armeija oli melko takapajuinen.
Ilmasota: USAAF:n lentäjillä selvästi paras koulutus, hyvät modernit metodit, erinomainen kalusto, hyvä huolto. Täysin omaa luokkaansa Luftwaffeen verrattuna. Kakkosena RAF joka kävi vaikeaa sotaan vaikeissa olosuhteissa mutta valmisti myös erinomaisia lentokoneita ja koulutti lentäjänsä USA:n jälkeen parhaiten.
Verrattaessa Saksaa ja Neuvostoliittoa USA:n ja Britannian kykyyn käydä modernia sotaa ne vaikuttavat aika amatöörimäisiltä. Saksa ja NL kävivät primitiivistä sotaa. Saksa heikoilla resursseilla ja väärillä metodeilla. NL ei osannut resurssejaan hyödyntää. Tuloksena mielipuolisen verinen ja primitiivinen itärintaman maasota jota tuki taktiset ja aika keskinkertaiset ilmavoimat joilta puuttui kyky iskeä syvälle vihollisen taustaan ja varsinkin tuotantoprosesseihin.
Ilmasota: USAAF:n lentäjillä selvästi paras koulutus, hyvät modernit metodit, erinomainen kalusto, hyvä huolto. Täysin omaa luokkaansa Luftwaffeen verrattuna. Kakkosena RAF joka kävi vaikeaa sotaan vaikeissa olosuhteissa mutta valmisti myös erinomaisia lentokoneita ja koulutti lentäjänsä USA:n jälkeen parhaiten.
Verrattaessa Saksaa ja Neuvostoliittoa USA:n ja Britannian kykyyn käydä modernia sotaa ne vaikuttavat aika amatöörimäisiltä. Saksa ja NL kävivät primitiivistä sotaa. Saksa heikoilla resursseilla ja väärillä metodeilla. NL ei osannut resurssejaan hyödyntää. Tuloksena mielipuolisen verinen ja primitiivinen itärintaman maasota jota tuki taktiset ja aika keskinkertaiset ilmavoimat joilta puuttui kyky iskeä syvälle vihollisen taustaan ja varsinkin tuotantoprosesseihin.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hevosvetoinen Wehrmacht, umpisurkeasti koulutettu Waffen SS, proseduureista ja järjestelmällisyydestä piittaamaton Luftwaffe. Ainoa joukko Saksan asevoimissa jonka toiminnasta liittoutuneet saattoivat (hetken aikaa) olla huolissaan oli Kriegsmarinen sukellusvenelaivasto, sekin parhaimmillaan vain noin 100 miehistöä.
Suomessa asuu omituinen kansa joka ihailee yhä Saksan "mahtavaa sotakonetta" vaikka totuus oli ankeampi. Hannu Valtosen mukaan v. 1944 Luftwaffen yksiköiden Geschwadereissa oli vain kourallinen hyviä lentäjiä, yleensä Stab Staffeln ja staffelnien johtaja. Muut olivat aikamoisia noviiseja.
Entä se Pantherin suunnittelu? Laittaa nyt sellainen pyörästö jossa yhden vaurioituneen korjaamiseksi piti puolet purkaa pois että pääsi vaihtamaan vaurioituneen. Saksan sotatuotannossa löytyy kasapäin tällaisia älyttömyyksiä. Yritettiin tehdä jotain ainutlaatuista ja saatiin aikaan vain tehottomuutta.
10 v sodan jälkeen pahasti piestyn armeijan henkiinjääneet kenraalit ja marsalkat nuolivat haavojaan mutta Stalinin kuoltua nousivat kellareistaan ja alkoivat kirjoittaa hyvin kaunisteltua historiaa itseään puhtaaksi pesten ja sälyttäen kaikki tappiot Hitlerin piikkiin.
Jopas jotakin.
"Hevosvetoinen Wehrmacht,"
Tarkoittaa Heerin jv-divisioonia? Niillä oli kuitenkin kullakin noin 2 000 mt-ajoneuvoa,joista noin 600 kuorma-autoa.
Iskuvoimana oli noin 30 ps-divisioonaa ynnä mt-divisoonat.
" umpisurkeasti koulutettu Waffen SS, "
Wafen-SS:n koulutus oli aikansa edistyneintä. Sekalaiset ulkomaalaiset SS-joukot -43 alkaen olivat toinen asia.Ne eivät kuuluneet varsinaiseen Waffen-SS:ään.
"proseduureista ja järjestelmällisyydestä piittaamaton Luftwaffe."
Lufwaffe oli avainasemassa vv. 1939-41 voittoisilla sotaretkillä.Vaatimukset kävivät sittemmin ylivoimaisiksi polttoainepulankin takia.
" Ainoa joukko Saksan asevoimissa jonka toiminnasta liittoutuneet saattoivat (hetken aikaa) olla huolissaan oli Kriegsmarinen sukellusvenelaivasto, sekin parhaimmillaan vain noin 100 miehistöä."
Niinkö? Se ei kuitenkaan kyennyt estämään strategisia merikuljetuksia ja tuhottiin kesään -43 mennessä!
Niin. USA:n armeijan sotilaita kuoliko niitä enempää kuin 150 000 Euroopan sotanäyttämöllä. Yhdessä suurinpiirtein samansuuntaisten brittiarmeijan tappioiden kanssa ne kykenivät kuitenkin tuottamaan Saksan armeijalle kolminkertaiset tappiot jo ennen kevään 1945 suuria joukkoantautumisia.
NL kärsi yli 27 miljoonan miehen kokonaistappiot tuottaen Saksalle n. 6 miljoonan miehen kokonaistappiot.
Länsivaltojen sodankäyntikyky näillä lukemilla osoittaa ne 10 kertaa tehokkaammaksi kuin Neuvostoliiton. Sodankäynnin suurta taitoa on tuottaa viholliselle maksimaaliset tappiot mahdollisimman pienillä omilla tappioilla.
"Sodankäynnin suurta taitoa on tuottaa viholliselle maksimaaliset tappiot mahdollisimman pienillä omilla tappioilla."
Senhän Wehrmacht todisti 1939-40.Muut kömpivät kaukana perässä.
On paradoksaalista että Saksa saavutti suurimmat voittonsa lähinnä siksi että vastapuolella ei edes tajuttu miten surkea ja primitiivinen sotakone sillä oli. USA polkaisi 3 vuodessa pystyyn lähes tyhjästä armeijan joka oli paljon parempi suorituskyvyltään kuin Saksan armeija. Koko myytti "tehokkaasta Saksan armeijasta" joutaa romukoppaan. Suomessa on uskomatonta Saksan edessä asennossa seisovaa pönötysporukkaa.
"Senhän Wehrmacht todisti 1939-40."
Ei vaan 1939-42.
"miten surkea ja primitiivinen sotakone sillä oli."
Niinpä olikin. Kaikessa surkeudesaan tuhosi Puolan vahvan armeijan vajaassa kuukaudessa sekä Ranskan, Britannian,Belgian ja Hollannin joukot alle kahdessa.
Siinä sivussa tuli vallattua mm.Norja, Tanska, Belgia,Hollanti, Jugoslavia jaKreikka.
Surkeaa!
USA sai ensi voittonsa brittien apujoukkona P-Afrikassa ja sitten valtavalla ylivoimalla Sisliassa ja Italiassa.
Myös Ranskassa oli suuri meri-, ilma- ja materiaaliylivoima ennen kuin edes sillanpäästä päästiin ulos.
Saksan edessä ei kukaan pönötä,mutta NL:n kyllä.
"Sodankäynnin suurta taitoa on tuottaa viholliselle maksimaaliset tappiot mahdollisimman pienillä omilla tappioilla."
Aivan naurettava ajatus. Ei missään sodassa pyritä tuottamaan viholliselle maksimaalisia tappioita, vaan saamaan vihollinen antautumaan tai pakenemaan. Tuon tavoitteen saavuttaiseksi toki osan vihollisista täytyy kuolla, mutta ei se ole päätavoite.
Kun liittoutuneet taistelivat Italiassa tietään kohti Roomaa, siellä kokeiltiin uutta tapaa käyttää tykistöä, joka osoittautui huomattavasti tehokkaammaksi kuin perinteinen "raskas keskitys juuri ennen hyökkäystä" -taktiikka.
Kun vihollisen asemiin ammuttiin kellontarkasti minuutin välein yksi kranaatti monen tunnin ajan, pikku hiljaa kaikki vihollisen sotilaat pakenivat asemistaan, ja lopulta liittoutuneet saivat marssia vihollisen asemiin lähes täysin vastustuksetta.
Miksi tuo toimi niin paljon paremmin kuin raskas keskitys? Koska kukaan ei ole niin hullu, että yrittäisi lähteä pakoon keskityksen aikana, joten perinteisesti vihollisella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin istua kuopissaan odottamassa, että tykistö lopettaa iskunsa, jonka jälkeen he joutuvat välittömästi jalkaväkeä vastaan.
Uudella tykistötaktiikalla vihollisen sotilas tiesi koko ajan, että seuraava kranaatti saattaa osua hänen kohdalleen, mutta toisaalta tässä on minuutti aikaa painua karkuun, jos ei huvita leikkiä hengellään.
Joukosta löytyy aina muutama, jotka lähtevät pakoon vaaran uhatessa. Lisäksi jotkut ehkä etsivät parempaa suojaa, mikä voi näyttää muiden mielestä siltä kuin he olisivat lähdössä pakoon. Ja kun sotilas näkee ympärillä olevien kavereiden pikku hiljaa livistävän paikalta, yleensä hän lähtee itsekin mukaan ennemmin tai myöhemmin. Jäljelle ei jää montaakaan vihollista jalkaväen ammuttavaksi.
Joulukuun loppuun 1944 (jolloin suhteellisen luotettavat parin prosentin virhemarginaalilla olevat) Saksan armeijan ja Waffen SS:n tappiot on julkaistu olivat tappiot Välimeren alueella länsivaltoja vastaan (kesästä 1941 lähtien)
- kaatuneita 48 748
- haavoittuneita 158 134
- kadonneita 189 817
Länsirintamalla ( kesästä 1941 lähtien, ennen maihinnousua hyvin vähäiset)
- kaatuneita 58 276
- haavoittuneita 180 984
- kadonneita 384 963
Peruuttamattomat tappiot yhteensä: 681 804 (kaatuneet kadonneet)
Tähän on tietenkin lisättävä vielä Kriegsmarinen ja Luftwaffen henkilöstön tappiot joista varmuudellaa tiedetään että kadonneita länsivaltoja vastaan käydyssä sodassa on ollut ainakin 125 000 ja kaatuneita yli 71 000.
Peruuttamattomat tappiot vuoden 1944 loppuun mennessä varmuudella lähes 880 000. Tähän on tietenkin lisättävä esim. Norjan ja länsirintaman tappiot 1940 jotka olivat Saksalle kaatuneina ja kadonneina ainakin yli 50 000 Kreikan suunta myös.
Tästä valtavasta länsivaltojen vähättelystä huolimatta (jota moskovamieliset julistavat) Saksan peruuttamattomat tappiot ennen sodan viimeisiä kuukausia olivat jo olleet Saksan asevoimille reilusti yli miljoona miestä jos haavoihinsa kuolleet huomioidaan.
OKH:n+raportti+jossa+kirjattu+joulukuun+loppuun+1944+mennessä+itärintamalla:
Nuo+peruuttamattomat+tappiot+22.6.41-31.12.44+länsivaltoja+vastaan+ovat+noiden+raporttien+mukaan+olleet+878+966+mutta+siihen+olisi+lisättävä+Saksan+maavoimien+peruuttamattomat+tappiot+ennen+sitä+ovat+olleet+(Puola,+Skandinavia,+Kreikka,+Ranska,+Belgia;+Balkan+ym)+luultavasti+noin+70+000.+Yhteensä+tappiot+nostavat+peruuttamattomat+henkilöstötappiot+niin+että+niiden+osuus+oli+melko+tarkalleen+30%.+
Saksan sotatappioiden jakaumasta huomaa selkeän suunnan. Mitä teknologisesti kehittyneemmästä sodankäynnistä oli kyse sitä suuremmaksi nousi länsivaltojen osuus tappioiden tuottamisessa. Jopa maavoimien osalta sen huomaa siitä että panssarijoukot kärsivät tappioistaan selvästi suuremman osan länsivaltoja vastaan kuin mitä jalkaväkidivisioonat. Itärintamalla Saksa uhrasi kaikkein alkeellisimpia sotavoimia, kiväärimiehiä ja hevosmiehiä. Sota itärintamalla oli keskimääräistä alkeellisempaa ja muistutti monin tavoin enemmän I maailmansotaa kuin sota länsivaltoja vastaan.
Itärintaman sotaa johtikin kaksi diktaattoria jotka katsoivat asioita I maailmansodan verilöylyperspektiivistä. Sekä Stalin että Hitler olivat miehiä jotka kävivät vuosien 1914-18 sotaa uudelleen.
-----Stieglitz-----
Luulisi, kritiikin olevan suuri noista NL:n hirmuisista tappioista, jos kyseessä olisi demokraattinen maa.
Nykyisin ei varmaan ole terveellistä sellaista Venäjällä esittää.
Aiemmin jossain lehdessä arvosteltiin Stalinia, miksi Leningrad ei antaunut Saksalle , niin olisi säästynyt pitkältä saarrolta. Kirjoittaja sai hirmuisen vastineen kai maanpetoksellisesta ajattelusta.
Entä mikä oli itärintaman ja länsi- ja Italian rintaman tappiojakauma 1.6-31.12.44 välillä?
Itärintama Saksan armeija (Heer) laivasto (Kriegsmarine) ilmavoimat (Luftwaffe): kokonaistappiot 1 358 821 joista Luftwaffen ja Heerin osuus 88 226. Kaatuneita 203 660 ja kadonneita 491 907.
Länsirintama Italian rintama: 934 333 ja niistä kaatuneita 150 100 sekä kadonneita 521 242.
Peruuttamattomat tappiot (kaatuneet kadonneet) kaikki aselajit:
itärintama: 695 567
länsi- ja Italian rintama: 671 342
Niin yllättävältä kuin se kuulostaakin länsiliittoutuneet pystyi tuottamaan kaatuneissa ja kadonneissa tappioita Saksalle melkein yhtä paljon kuin NL yli 400 divisioonallaan. Länsivaltojen kyky käydä myös maasotaa oli tehokasta.