Kysymykseen oliko Neuvostoliiton tykistöammuskulutus ja tuotanto suurempi kuin Saksan löytyy vastaus ainakin vuosien 1943-44 osalta. Ja vastaus on yksiselitteinen: Saksan tykistöammustuotanto ja kulutus oli selvästi suurempi kuin Neuvostoliiton. Peräti 54% suurempi vuonna 1944. Ja tässä laskelmassa ei edes oteta huomioon ammuskulutuksen sektoria jossa Saksa oli vieläkin ylivoimaisempi - ilmatorjunta.
Wikipedian kautta aika ajoin leviää joitakin virheellisiä tietoja. Selvennyksen vuoksi puna-armeijan Katjusha-rakentinheittimien ammusten painoja (High Explosives):
М-13: 21.3 kiloa
М-20: 31.95 kiloa
М-30: 53.25 kiloa
М-31: 53.25 kiloa
Vuonna 1944 näiden aseiden ampuma räjähde oli 54 249 tonnia ja se oli neuvostoarkistojen mukaan 5.4% koko kulutetusta ammusmassasta joka oli lähes tarkalleen 1 miljoonaa tonnia .Raketinheittimet olivat erittäin epätarkkoja massa-aseita eivät kyenneet nopeasti esim torjuntaan kuten kenttätykistö. Ei ole edes täyttä varmuutta kuinka paljon ne saattoivat aiheuttaa mm omia tappioita ja mikä osa ammuksista ei edes räjähtänyt.
Saksan kenttätykistön ja kranaatinheittimien ammustietoja:
Krh:
krh 50 mm: 3 903 600 ammusta (eivät sisällä ammusmassalaskelmaan)
krh 80 mm: 24 182 700 ammusta
krh 82 mm: 218 700 ammusta
krh 120 mm: 2 983 500 ammusta
krh 100 mm: 570 600ammusta
yht................... 27 955 500 krh-ammusta (yli 75 mm) ja niiden ammusmassa 137 386 tonnia
Jalkaväkitykit:
75 mm: 10 917 100 ammusta
76.2 mm: 1 261 500 ammusta
150 mm: 2 287 800 ammusta
105 mm: 183 900 ammusta
yht. 14 650 300 ammusta - 163 242 tonnia ammuksia
Kenttätykit:
100 - 220 mm: 45 327 070 ammusta - ammusmassa n. 938 420 tonnia
Raskas kenttätykistö:
150 - 355 mm: 1 536 171 ammusta - ammusmassa 110 824 tonnia
Rautatietykistö:
46 759 ammusta ja ammusmassa 7 639 tonnia
Raketinheittimet:
1 742 100 ammusta ja niiden ammusmassa 91 460 tonnia
Pst (yli 75 mm) : 6 383 500 ammusta ja ammusmassa 116 318 tonnia
Saksan kaikkien yli 75 mm tykistöammusten (poislukien ilmatorjunta ) kokonaisammusmassa ollut vuonna 1944 peräti 1 541 000 tonnia. Siis 54% suurempi kuin mikä on ollut vastaava Neuvostoliiton tykistön kuluttama ammusmassa.
Wikipedian kautta aika ajoin leviää joitakin virheellisiä tietoja. Selvennyksen vuoksi puna-armeijan Katjusha-rakentinheittimien ammusten painoja (High Explosives):
М-13: 21.3 kiloa
М-20: 31.95 kiloa
М-30: 53.25 kiloa
М-31: 53.25 kiloa
Vuonna 1944 näiden aseiden ampuma räjähde oli 54 249 tonnia ja se oli neuvostoarkistojen mukaan 5.4% koko kulutetusta ammusmassasta joka oli lähes tarkalleen 1 miljoonaa tonnia .Raketinheittimet olivat erittäin epätarkkoja massa-aseita eivät kyenneet nopeasti esim torjuntaan kuten kenttätykistö. Ei ole edes täyttä varmuutta kuinka paljon ne saattoivat aiheuttaa mm omia tappioita ja mikä osa ammuksista ei edes räjähtänyt.
Saksan kenttätykistön ja kranaatinheittimien ammustietoja:
Krh:
krh 50 mm: 3 903 600 ammusta (eivät sisällä ammusmassalaskelmaan)
krh 80 mm: 24 182 700 ammusta
krh 82 mm: 218 700 ammusta
krh 120 mm: 2 983 500 ammusta
krh 100 mm: 570 600ammusta
yht................... 27 955 500 krh-ammusta (yli 75 mm) ja niiden ammusmassa 137 386 tonnia
Jalkaväkitykit:
75 mm: 10 917 100 ammusta
76.2 mm: 1 261 500 ammusta
150 mm: 2 287 800 ammusta
105 mm: 183 900 ammusta
yht. 14 650 300 ammusta - 163 242 tonnia ammuksia
Kenttätykit:
100 - 220 mm: 45 327 070 ammusta - ammusmassa n. 938 420 tonnia
Raskas kenttätykistö:
150 - 355 mm: 1 536 171 ammusta - ammusmassa 110 824 tonnia
Rautatietykistö:
46 759 ammusta ja ammusmassa 7 639 tonnia
Raketinheittimet:
1 742 100 ammusta ja niiden ammusmassa 91 460 tonnia
Pst (yli 75 mm) : 6 383 500 ammusta ja ammusmassa 116 318 tonnia
Saksan kaikkien yli 75 mm tykistöammusten (poislukien ilmatorjunta ) kokonaisammusmassa ollut vuonna 1944 peräti 1 541 000 tonnia. Siis 54% suurempi kuin mikä on ollut vastaava Neuvostoliiton tykistön kuluttama ammusmassa.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Kylläpä noista tuotantolukemista aivan huumaantuu!
Minkähän vuoksi natsi-Saksa kuitenkin hävisi sotansa?
Oliko sakemanni sittenkin huonompi soturi kuin ryssä?
Varmaan siksi että soti kahdella rintamalla.
Ja+vielä+vertailu+tykistöammuksien+(75+mm+ja+raskaammat)+kappalemääristä,+tonnimääristä+ja+keskipainosta:
Kranaatiheittimien ammuksia lukuunottamatta Saksa tuotti aina enemmän ammuksia. Pommituotantokin oli tuplasti suurempi kuin Neuvostoliiton. Mistähän johtuu sitte se laajalle levinnyt myytti että Neuvostoliiton ammustuotanto olisi ollut muka ylivertainen? Väitän että stalinistisesta propagandasta joka huijasi kokonaisia sukupolvia.
Onko luvuissa mukana myös ne 500 miljoonaa USAn toimittamaa tykistön ammusta?
Ne+on+tykistön+kulutus+lukemia+(expenditure).+
"Onko luvuissa mukana myös ne 500 miljoonaa USAn toimittamaa tykistön ammusta?"
Mistä hatusta tuollaisen lukeman vetäisit?
Eddy Bauerin eepoksesta 2. maailmansota. Osa 3.
Näyttää laittaneen Bauer mukaan kaikki kiväärinpanoksista lähtien. Puna-armeijan tuotantolukemat ja ammusten kulutuslukemat olivan niin lähellä toisiaan 1941-44 että Bauerin väitettä ainakin 75 mm ja sitä raskaimpien kranaattien määrässä on syytä pitää hölynpölynä.
USA ja Britannia välillisesti auttoivat varmasti NL:ään pääsemään satojen miljoonien kranaattien tuotantoon.
Suurinpiirtein puolet Neuvostoliiton tarvitsemasta ruudista tai räjähteistä oli joko lend leasen kautta tai lend leasen kautta materiaalin avulla Venäjällä valmistettua. Ennen kesää 1941 suurinpiirtein puolet ammustuotannosta oli Ukrainan alueella.
Sitten vielä kehtaavat väittää että "voittivat sodan yksin". Höh!
Jaa-a. Tarkka luku oli 473 000 000 tykistön kranaattia, mikä sitten sellaiseksi lasketaan. Itse luulen että taitaa joku muu kuin Bauer lasketella luikuria.Bauerin mukaan toimitettiin myös yli 8000 tykkiä ja likemmäs 6000 pst-tykkiä. kkai nuo määrät on ollut helposti saatavilla jo jenkkienkin kirjanpidosta.
"Tarkka luku oli 473 000 000 tykistön kranaattia,"
Lend-leasen kautta tullut kranaattimäärä ei näy yhtään NL:n ammustuotannon ja ammuskulutuksen vertailussa kun käsitellään 75 mm tai sitä suuremmat ammukset. Eikä näy myöskään 50 mm krh:n ammuslukemissa. Se on eri asia sitten miten toimitettu materiaali olisi lisännyt tuotantoa. Sillä on varmasti ollut iso merkitys. Räjähteet ja ruuti olivat NL:n ammustuotannon suuria pullonkauloja.
Hyvähän se vain on että tällaisia suomettuneisuuden aikana jokaisen suomalaisenkin kalloon taouttuja virallisia totuuksia kuten että puna-armeijan tykistö olisi ollut jotenkin suvereenia luokkaa muiden maiden vastaaviin verrattuna ammutaan nyt tutkimuksellisin tiedoin alas. Taistolaiset tosin eivät tästä pidä.
Ja jotta totuus ei unohtuisi, niin - amerikkalaisten tykistö se vasta tehokas, tulivoimainen, liikkuva ja suurikaliberinen olikin. Olen lukenut itsekin tutkimuksia jossa NL oli pahnan pohjimmainen tykistöaseiden ammustilaston keskipainossa mitattuna mutta Saksa jäi kevyesti kakkoseksi USA:n lukemiin verrattuna. Taisi olla keskiammus USA:n tykistöllä 3.6 kiloa korkeampi kuin Saksalla.
"Taisi olla keskiammus USA:n tykistöllä 3.6 kiloa korkeampi kuin Saksalla."
Tilasto kesäkuulta 1944 aina toukokuuhun 1945 antoi USA:n kenttätykistön kulutuksen keskiammuspainoksi 19.95 kg eli vain niukasti enemmän kuin Saksalle. Tuolla jaksolla kenttätykistöammusten kulutus oli 32 702 234 ja ammusmassa 652 479 tonnia (mikä oli itseasiassa vain pari prosenttia pienempi kuin puna-armeijalla 1944 ja keskimäärin kuukautta kohden jopa hieman isompi).
Eipä uskoisi että USA:n armeija on ampunut huomioiden ajanjakson 6.6.44 - 9.5.45 itseasiassa enemmän kentttätykistön tonneja kuin suuresti (kommunistien ja moskovamielisten) hypettämä puna-armeija kuukautta kohden.
Ja kuvitelkaa USA:lla oli oli tuskin edes 70 divisioonaa tulessa Euroopassa ja Tyynellämerellä. Ryssä työnsi sen sijana maaorjiaan 600 divisioonaan joista jatkuvasti oli rintamalla yli 400.
USA:n ja Saksan kenttätykistön kalustojakauma ei kovinkaan paljon poikennut toisistaan. Molemmilla yleisemmin käytetty tykki oli 105 mm ja sitten raskaan kaluston pääpaino oli 150-155 mm kalustossa, haupitseja etupäässä. Niinpä ammuksien keskikokokin on ollut suurinpiirtein sama. Kalusto oli amerikkalaisella hieman parempaa ja uudenaikaisempaa. Ampumismenetelmissä ja tulenjohdossa USA oli edellä Saksaa ja sen liikkuvuus oli täysin omaa luokkaansa. Jokainen patteristo oli motorisoitu (Saksalla pääasiassa hevosvetoista). Myös puna-armeijan jv-divisioonien tykistö oli pääasiassa hevosvetoista. Sekä Saksan että Neuvostoliiton sotapropaganda häpesivät hevosten näyttämistä se kun tuhoaisi illuusion "tehokkaasta konearmeijasta".
-----Stieglitz-----
Tuskin+monikaan+olisi+mennyt+veikkaamaan+että+kesästä+1944+aina+sodan+loppuun+ulottuvalla+ajalla+USA+olisi+ampunut+suuremmat+kenttätykistöammusmäärät+painolla+mitattuna+kuin+Neuvostoliitto.+Tosin+tätä+selittää+se+että+yli+75+mm+kaliberisten+tykistöäaseiden+ammuskappalemäärillä+krh+oli+puna-armeijan+ykkönen+kranaatinkulutuksessa.+Sen+osuus+painomäärilläkin+nousi+38-39%:iin+kaikista+tykistöammuksista.
Yhä kiusallisempia asioita alkaa nousta esille jotka kumoavat 1970-luvulla massiivisen neuvostoaivopesun myötä muodostuneen kuvan jossa puna-armeija oli tehokasta ja NL:n sotatuotanto paljon suurempi kuin Saksan.
Tosiasiassahan esim. Japani tuotti kokonaisvertailussa: alumiini, teräs, kivihiili, teräsharkot enemmän perustuotantoa kuin NL. Japani oli myös teknologisesti paljon kehittyneempi kuin NL joka oikeastaan vain lähinnä kehnolaatuisen teknologian maa. USA ja Britannia lend lease avulla, työstökoneilla, valssaamoilla ja sulatoilla kovasti jeesasi NL:ää muuten tulos olisi ollut vieläkin kehnompi.
Miten se olisi voinut olla kun Neuvostoliitto menetti niin suuren osan tuottavimmasta alueestaan heti sodan alussa?
Vuoden 1944 alussa sakemanneilla oli 10.000 it-tykkiä käytössä. Kyllä nuo söivät amissioonia. Sotaa käytiin myös Italiassa.
Pommien kulutus 1943:
Saksa: 351 000 tonnia
NL: 181 800 tonnia
Seuraavana vuonna NL kulutti pommeja jopa vähemmän: 178 000 tonnia. Hämmästyttävintä asiassa on se että Saksalla oli itärintamalla paljon vähemmän pommikoneita ja maataistelukoneita kuin Neuvostoliitolla. Toisaalta Ju-88 pystyi viemään 1500 kilon pommikuorman mutta Stukat ja Jabot yleensä vain 300-700 kg.
VVS:n pudottamien pommien keskikoko oli vain reilu 10 kg.
Saksalla+oli+kenttäarmeijalla+tai+varastoissa+1.tammikuuta+1944+seuraavat+tykistöasemäärät:
"80 mm heitin: 19 560 kpl
75 mm jalkaväkitykki: 3 950 kpl
105 mm kenttätykki : 7 628 kpl
150 mm kenttä/jalkaväkihaupitsi: 3 589kpl "
Ammuskulutusmäärät 1944:
80 mm krh:
75 mm jalkaväkitykki: 10 917100 eli siis 2764 ammusta per tykki
105 mm kenttätykki: 35 605 650 ammusta eli 4668 ammusta per tykki
150 mm kenttä/jalkaväkihaupitsi: 6 907 200 ammusta eli 1924 ammusta per tykki
Saksalla oli tosin myös 150 mm sekä 155 mm kanuunoita.
Tilastoistasi puuttuu kaikki sotasaalisaseille valmistetut laukaukset!
Saksahan sai tuhansia tykkejä NL:sta ja Euroopassa miehittämistään muista valtioista, joista Ranskasta eniten.
Miksi Saksa pisti suolaa kranaatteihin liki kolmanneksen 1944 loppuvuodesta?
Kranaattien teho laski olemattomiin suolan takia.
Suomalaiset kiinnittivät huomiota 1943-44 että neuvostoliittolaisista ammuksista hyvin monet olivat ns suutareita. Yksiköiden päiväkäskyissä kevättalvella varoitettiin sotilaita olemaan koskematta ammuksiin ja kehoitettiin odottamaan että pioneerit hoitavat räjäytykset.