Kaikkein opusten mukaan jokaisella jv-pataljoonalla oli oma krh-joukkueensa jolla oli 3 kevyttä (tavallisesti 81 tai 82 mm heitintä). Jokaisella rykmentillä oli oma krh-komppaniansa joilla yleensä 6 kpl raskaita 120 mm heittimiä. Divisioonalla oli 3 raskaiden heittimien krh-komppaniaa eli 18 heitintä. Prikaatilla raskas krh-komppania ( 6 heitintä). Ratsuväkiprikaatilla 9kpl 81 mm ja pieni määrä 50 mm heittimiä, ei raskaita
Kesällä 1944 Suomella oli 14 jv-divisioonaa joissa kussakin 7 kevyen krh:n joukkutetta eli 21 kevyttä heitintä ja 18 raskasta heitintä. Prikaatissa 4 krh-joukkuetta eli 12 kevyttä heitintä sekä 6 raskasta heitintä.
Panssaridivisioonassa oli vain jokaisessa jääkäripataljoonassa krh-joukkue eli 4 x 3 = 12 kevyttä heitintä. 6 rajajääkäripataljoonalla oli 18 kevyttä heitintä
Kaikesta päätellen armeijalla olisi pitänyt olla 131 patajoonassa 393 kevyttä heitintä sekä 282 raskasta heitintä.
Sen sijaan opuksissa esitetään että joukoille olisi jaettu :
47-mm........... 19 kpl
50-mm......... 407 kpl
81-mm...........546 kpl
82 - mm .......... 69 kpl
120 Krh/38..... 122 kpl
120 Krh/40...... 201 kpl
Samoissa opuksissa on vielä tuotu eri lukemat armeijan varastoissa ja sotilaspiireissä ja koulutuskeskuksissa lisäksi olleista heitinmääristä. Onko joitakin rannikkojoukkoja tms joille on myös jaettu heittimiä sillä kokonaislukemat eivät täsmää?
Kesällä 1944 Suomella oli 14 jv-divisioonaa joissa kussakin 7 kevyen krh:n joukkutetta eli 21 kevyttä heitintä ja 18 raskasta heitintä. Prikaatissa 4 krh-joukkuetta eli 12 kevyttä heitintä sekä 6 raskasta heitintä.
Panssaridivisioonassa oli vain jokaisessa jääkäripataljoonassa krh-joukkue eli 4 x 3 = 12 kevyttä heitintä. 6 rajajääkäripataljoonalla oli 18 kevyttä heitintä
Kaikesta päätellen armeijalla olisi pitänyt olla 131 patajoonassa 393 kevyttä heitintä sekä 282 raskasta heitintä.
Sen sijaan opuksissa esitetään että joukoille olisi jaettu :
47-mm........... 19 kpl
50-mm......... 407 kpl
81-mm...........546 kpl
82 - mm .......... 69 kpl
120 Krh/38..... 122 kpl
120 Krh/40...... 201 kpl
Samoissa opuksissa on vielä tuotu eri lukemat armeijan varastoissa ja sotilaspiireissä ja koulutuskeskuksissa lisäksi olleista heitinmääristä. Onko joitakin rannikkojoukkoja tms joille on myös jaettu heittimiä sillä kokonaislukemat eivät täsmää?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Lisäksi oli runsaasti erillisiä pataljoonia eri tehtävissä. Tavaraa oli sotasaalisperuna myös varikoilla.
Varikolla, armeijan varastoissa ja koulutuskeskuksissa olevat heittimet eivät sisälly noihin lukemiin. En ole myöskään asiakirjoista löytänyt tietoa yhdenkään krh-komppanian toimineen 9 raskaalla heittimellä. Säännöllisesti lukemana 6. Eikä rykmentin asemäärissä ole milloinkaan keveitä heittimiä kuin nuo pataljoonien 3 x 3 =9.
Olisiko ollut rannikkojoukoilla heittimiä? Ainakin Suursaaren torjuntavoitossa 15.syyskuuta 1944 suomalaisten krh-aseet olivat tärkeässä, suorastaan ratkaisevassa roolissa kun maihinnousseet saksalaiset lyötiin rantaviivalla.
Tämä kunniakas voitokas taistelu pitää ehdottomasti muistaa krh-historiassamme
Ainakin vuoden 1941 rannikko(jalkaväki)pataljoonassa oli keveillä heittimillä varustettu krh-komppania.
"Olisiko ollut rannikkojoukoilla heittimiä? "
Ainakin sodanjälkeisten rannikkolinnakkeiden kalustoon kuului 81-82mm heittimet. Kuulunee edelleen.
Pari heimopataljoonaa oli myös. Oliko Petsamossa olleella osastolla myös heittimiä? Rannikkopuolustus ja sen torjuntajoukot (muu kuin tykistö) onkin jo mainittu.
Eräs merkillisempiä asioita jatkosodan ajalta oli se että Suomi vei valmistamiaan raskaita kranaatinheittimiä Ruotsiin 1943-44. Kyse oli siitä että heittimiä oli tarpeeksi asemasodan aikana ja tuotantoa ei haluttu lopettaa. Miksi valmistaa aseita kun olisi ollut joukkoja niihin kouluttaa? Tai olisihan niitä ollut. Esim Kss (kaasunsuojelu)-komppanioiden verran. Täysin tarpeeton yksikkö. Viimeistään 1942 olisi pitänyt tajuta että kaasua sodassa ei ilmeisesti tultaisi käyttämään (sotilaita vastaan).
》》Kesällä 1944 Suomella oli 14 jv-divisioonaa 《《
Voisit alkaa etsimään ratkaisua laskemalla joukko-osastojen määrän OIKEIN!
Kesällä 1944 Suomella tiettävästi oli 16 divisioonaa ja 6 prikaatia.
Joka divisioonalla oli 2 rykmenttiä ja 1 erillinen pataljoona.
Avaaja lähtikin käpykaartiin?
"Kesällä 1944 Suomella tiettävästi oli 16 divisioonaa ja 6 prikaatia."
Höpö höpö. 14 jv-divisioonaa, 1 panssaridivisioona, 5 jv-prikaatia, ratsuväkiprikaati, 6 rajajääkäripataljoonaa, muutama heimopataljoona, joitakin osastoja ym...
Tähän lipsahti yksi divisioona liikaa, mutta missäs on prikaateista Rajajääkäriprikaati Raja.JPr ?
1.D, 2.D, 3.D, 4.D, 5.D, 6.D, 7.D, 8.D, 10.D, 11.D, 14.D, 17.D ja 18.D
3.Pr, 15.Pr, 19.Pr, 20.Pr, 21.Pr ja Rv.Pr
Panssaridivisioona
Tietenkin voidaan rannikkojoukoista rakennella fiktiivisiä "divisioonia" ja "prikaateja". Samoin noista rajajääkäreistä rakennettiin "rajajääkäriprikaati" mutta ei sillä mitään tykistöä, ilmatorjuntaa, pioneerikomppaniaa tai viestikomppaniaa ollut.
Älkää sekoilko sen kesän 1941 divisioonamäärien (16) kanssa.
ja vielä 15.D päälle. Niistä tulee se 14 jv-divisioonaa, eikä yhtään enempää.
Kesällä 1941 Suomella oli selvästi enemmän jalkaväkipataljoonia mutta vähemmän kenttätykistöpatteristoja. Se oli helpommin tapettavissa oleva armeija silloin.
137 pataljoonaa jos laitetaan nämä muutama heimopataljoona mukaan. Niissä olisi ollut korkeintaan 410 kevyttä heitintä. Mutta raskaita heittimiä ei millään saada yli 390:tä sillä ne olivat vain divisioonissa ja prikaateissa. Ei edes panssaridivisioonassa ollut raskasta krh-komppaniaa.