Tää maanpäällinen elämä on koko ajan yhtä koetusta,testausta,uhkaa, jatkuvaa helvetin damokleen miekan pään päälä oloa.. Loputtomia varoituksia, juuri ja juri hampaat irvessä äärimmäisiin henkisiin ponnituksiin ja pidättäytymyksiin pystymällä pääsee lopulta taivaaseen jossa mitään näistä ei sitten ole koskaan - ei iankaikkisesti enää.. siis mikä syy on opiskella kauhealla treenillä paikkaan jossa sitten vaan saa olla ja iloita.. miten siis voi oppiakaan olemaan sellaisessa paikassa missä ei mitään uhkaa enää olekaan??? olen kuullut sanonnan "tuttu ja turvallinen helvetti on parempi kuin tuntematon taivas" siksi kai monikaan ei sitten Aikuisten Oikeasti ole haluamassakaan siihen iankaikkiseeen paratiisiin kun on niin opittu jatkuvaan pelottamiseen,uhkaan..tiues mihin mielen äärimmäisyyteen vievään testiin
Yhtä logiikkaa en vaan ymmärrä..
Anonyymi
6<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti jo koko maailman itsensä kanssa. Tämä on se evankeliumi, josta ei ole enää edes riekaleita jäljellä. On selvää, kun tuohon yksinkertaiseen ilosanomaan ei juuri kukaan enää usko, niin elämä koetaan ahdistavana, pelottavana ja vaaroja vilisevänä.
Itse löysin todellisen rauhan vasta sitten, kun uskoin, että tuo Raamatun jae on ja pysyy ja kaikki muu on sille alisteista.
- GF -
Mulla on turvallista olla Jeesuksessa. Kuinka usein luet tutkien ymmärtäen lukemaasi Raamattua?
Voit lukea mutta ymmärrätkö?
Et vaikuta ymmärtäjältä: Johtuu yksinomaan siitä ettet ole tutustunut Jumalaan tarpeeksi?
Oletko kasvukivuissa , jumalaton Totuuden etsijä agnostikko vai kristittynä huorintekoihin ja muuhun syntiin etsitkö luopio-oven kahvaa? Mikä synti sinua eniten vetää puoleesi, vaikeroiva puhaltaja?
Jäi epäselväksi.
Haluatko ulos vai sisään?
Onko sulla usein vaikeaa? Koitahan itkeä jos se auttaisi oloon ja sitten kuuntelet jonkun hyvän saarnan.Markku Veiloa suosittelen sekä Baruch Kormania.
Commandohauis
Ihmisillä alkaa jostakin systä olla ymmärtämisvaikeuksia, kun Paavalin yksinkertainen evankeliumi "Jumala oli Kristuksessa ja sovitti jo koko maailman itsensä kanssa" häivytetään ja hämärretään kaiken maailman uskonnollis-moraalisen jargonin alle. Tuon yhden virkkeen ymmärtämiseen ei Veiloja ja Kormaneita eikä "Jumalaan tutustumisia" tarvita - tuon ilosanoman lukeminen ja sen uskominen on sitä ainoaa "Jumalaan tutustumista", josta Paavali puhui.
Ikävää, jos aloittajan elämä on tuollaista. Minun elämäni on paljon kivempaa ja uskoni valoisampaa.
Mutta kaiken sen kurjuuden keskellä hohtaa valo, joka on Jeesus Kristus.
ST
Onko aloittajalla jotain salaisia syntejä, joista pitää räpistellä irti? Oletko kasvanut ahdistavassa, tuomitsevassa ympäristössä? Vai mistä moinen ahdistus?
Olen itse uskossa, mutta kohtalaisen turvallisin mielin tallustelen. En tee erityisesti syntiä eikä päässäni vello synnillisiä ajatuksia. Ihan tavallisesti porskutan toisia auttaen ja itseäkin hoitaen. En erityisesti kilvoittele mitään, Jumalaa rukoilen tällä hetkellä pääasiassa kiittäen ja toisten puolesta esirukoillen. Nyt ei omassa elämässä ole vastoinkäymisiä, joskushan niitä on, silloin rukoilen itsellekin voimaa. Ilmeisti olen sitä saanut kun ei ole katkeruuksia ikävistä ajoista jäänyt vaan olen vanhat asiat kokonaan saanut selviksi.
Toivon sinulle valoisampaa asennoitumista. Keskustelu myönteisten ja iloisten ihmisten kanssa antaa voimaa, tuomitsevien kanssa myrkyttää ja ahdistaa. Siunausta!