Kun lukee näitä viestejä, saa sen käsityksen, että uskonto on toisten solvaamista.
Vai onko niin että diabolos (=pahanpuhuja) on lähettänyt palvelijansa tänne ?
Vai onko niin että diabolos (=pahanpuhuja) on lähettänyt palvelijansa tänne ?
Lähentääkö toisten parjaaminen meitä Jumalaan?
Anonyymi
14<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Se jälkimmäinen.
"Kun lukee näitä viestejä, saa sen käsityksen, että uskonto on toisten solvaamista."
No sitähän se on.
"Vai onko niin että diabolos (=pahanpuhuja) on lähettänyt palvelijansa tänne ?"
Ihan tänne on jokainen itse löytänyt.
Luuletko sinä aloittaja, että täällä uskovaiset kirjoittelevat keskenään? Jos niin luulet, olet pahasti erehtynyt.
Uskovaiset ovat niin itserakkaita ja omahyväisiä omasta paremmuudestaan, että se lemuaa kauas. Tämä palstakin sen osoittaa, kun lukee niiden niin ihanien kristinuskovien jorinoita.
Täällä kun esimerkiksi Timo Flink tai Kai Arasola ovat kommentoineet joitain kirjoituksia, niin kyseisistä veljistä oikein huokuu sellain omahyväisyys ja oman uskontokunnan ja sen johtotähden Ellen Whiten pokkurointi.
Yritetään olla ns. veljiä muiden kanssa, mutta todellisuudessa hampaat narskuvat toisiaan vasten ja muiden mielipiteillä ei ole heidän mielestään mitään arvoa.
Adventistinen omahyväisyys oikein kukoistaa kaikessa.
Ööö...mitä ihmettä horiset? Olen lukenut Arasolan kirjoituksia tällä palstalla. Et voisi olla kauempana totuudesta.
Taitaa se vika on sinussa eikä heissä.
Tällainen seikka tuli mieleen. On helpompi maailmankatsomuksellisesti parjata muita, jos maailma jakautuu omasta mielestä ihmisiin, jotka ovat joko oikeassa tai väärässä, kuin tilanteessa, jossa näkee kaikki Jumalan omaksi kuvakseen luomina olentoina, jotka kaikki Jumala tulee pelastamaan.
Kuule, tästä maailmasta ei löydy kovin montaa ihmistä, joka ei luulisi olevansa oikeassa. Miksi uskovaisten pitäisi poiketa muista ihmisistä tässä asiassa?
Uskovassa elää tietoinen käsitys itsestä, että hän on syntinen ja tarvitsee Jeesusta.
Maailmassa sitä ei ole, ja siksi piiput palaa, ja airuet haastelee. Onhan ne juoksuhaudat nähty vuosien varrella. Muutosta maailmassa ei ole.
Siksi maailmasta on kerrottava, että siellä on mielettömästi uhreja kadulla.
Siellä tapetaan, käydään ihmiskauppaa, soditaan huumeista, eli tapetaan ja petetään.
Oikeissa sodissa särjetään ihmisten kodit, tapetaan perheenjäseniä pommituksin.
Isät ja äidit menettävät lapsiaan, lapset vanhempiaan jne.
Isot valtiot sotivat, koska aseteollisuus haluaa, ja kansa ei nouse kapinaan järjestelmää vastaan. SE on maailma siitä pitää puhua. Synnin palkka on kuolema, tavalla tahi toisella, sekä maanpäällinen aikahelvetti
Yrititkö vastata kysymykseeni? No et onnistunut. Ihmisluontoon on sisäänkirjoitettu tarve uskoa vain niihin asioihin, jotka hän ymmärtää oikeiksi. Tämä asia korostuu varsinkin uskomuksissa, uskonnossa ja arvoissa. Siksi juuri uskovaiset erityisesti luulevat olevansa oikeassa. Joillakin ateisteilla saattaa olla tämän asian suhteen jopa helpompaa. Mutta tämä on enempi luonnekysymys. Tällä palstalla on paljon näitä asenneongelmaisia sekä uskovia että ei-uskovia. Sinäkin kuulut heihin....testataanpa vaikka:
Jos sanon uskovani, ettei Jeesus ole Jumala, ei kolmiyhteinen eikä kaksiyhteinenkään. Jos sanon, etten usko hänen syntyneen neitsyestä niin olenko oikeassa, vai oletko sinä oikeassa?
"Jos sanon uskovani, ettei Jeesus ole Jumala, ei kolmiyhteinen eikä kaksiyhteinenkään. Jos sanon, etten usko hänen syntyneen neitsyestä niin olenko oikeassa, "
ET. Olet väärässä ja Raamattu todistaa sinun olevan antikristuksen hengen vallassa.
Kuka täällä tuntee Kai A ?
kysynpävaan.
Miten uskonto, joka väittää että koko muu kristikunta lukeaa Raamattua väärin ja on menossa kadotukseen, voi olla muuta kuin pahahenki? Lähtökohta sille on jo pahan puhuminen, muiden halveksiminen ja oman oikeassa olemisen korostaminen.
Uskovilla on sanoma maailmalle, ja se ei ole virheiden etsimistä vaan totuuden kertomista.