Kreationistit ja evoluutiobiologit keskustelevat luomisen ja evoluution uskottavuudesta. Usein keskiössä on genomin ominaisuudet. Keskeistä on genomissa on havaittu fakta satunnaisista mutaatioista älykkääseen suunnitteluun peilattuna. Avaan kesksutelun, miten genomin havaitut ominaisuudet tukevat evoluutioteoriaa tai älykästä suunnittelua. Nostan itse muutaman keskustelunaiheen:
1. Genomin rakenne
Genomista on proteiinia koodittavaa osaa noin 2%, koodittavien osien säätelystä vastaavia osia on noin 3-5% ja loput toimimatonta osaa. Luotu genomi olisi tiiviisti ohjelmoitua kaunista koodia, jossa ei olisi turhia toimimattomia osia.
2. Mutaatiot
Mutaatiot proteiinia koodittavissa osissa on pääsääntöisesti haitallisia. Siksi satunnaisuuteen perustuvassa evoluutiossa on suhteellisen vähän proteiinia koodaavia geenin osia ja ne ovat hyvin säilyneitä genomissa. Puhutaan työkalupakkigeeneistä. Luotuina näillä geeneillä ei olisi mitään rajoitteita. Suunniteltu ja luotu genomi voisi olla aivan hyvin täyteen pakattuna proteiineja koodaavia geenejä.
3. Variaatio
Älykkääseen suunnitteluun perustuva genomi ei pohjaudu satunnaisuuteen. Älykäs luoja olisi varmasti kehittänyt jonkin algoritmin variaation luomiseksi. Rappeutuminenkaan ei ole selitys. Rappeutumiseen olisi aivan hyvin voinut suunnitella algoritmin, jonka mukaan genomin olisi toimimaton esimerkiksi 7000 vuoden jälkeen omenan syönnistä.
4. Epigenetiikka
Älykäs suunnittelu ei tarvitse epignetiikkaa. Epigenetiikka on nimenomaan muutamien geenien uudelleenkäyttöön perustuvia prosesseja. Geenit ja niiden koodaamat proteiinit ovat hyvin säilyneitä työkaluja, joita käytetään useassa alkionkehityksen vaiheessa. Alkionkehityksessä muutamat (epigeneettiset) proteiinit tai signaalimolekyylit ohjaavat laajaa kirjoa ruumiinkaavan muodstumisessa.
5. Samat signaalimolekyylit
Älykäs suunnittelu ei tarvitse samoja signaalimolekyylejä. Esimerkiksi silmän rakentumista ohjaava transkriptiofaktori tai signaalimolekyyli PAX6 on sama kaikilla kaksikylkisillä ihmisistä matoihin. Älykäs suunnittelija olisi aivan hyvin voinut kehittää esimerkiksi eri silmän rakentumista ohjaavan geenin ihmiselle ja madoille.
1. Genomin rakenne
Genomista on proteiinia koodittavaa osaa noin 2%, koodittavien osien säätelystä vastaavia osia on noin 3-5% ja loput toimimatonta osaa. Luotu genomi olisi tiiviisti ohjelmoitua kaunista koodia, jossa ei olisi turhia toimimattomia osia.
2. Mutaatiot
Mutaatiot proteiinia koodittavissa osissa on pääsääntöisesti haitallisia. Siksi satunnaisuuteen perustuvassa evoluutiossa on suhteellisen vähän proteiinia koodaavia geenin osia ja ne ovat hyvin säilyneitä genomissa. Puhutaan työkalupakkigeeneistä. Luotuina näillä geeneillä ei olisi mitään rajoitteita. Suunniteltu ja luotu genomi voisi olla aivan hyvin täyteen pakattuna proteiineja koodaavia geenejä.
3. Variaatio
Älykkääseen suunnitteluun perustuva genomi ei pohjaudu satunnaisuuteen. Älykäs luoja olisi varmasti kehittänyt jonkin algoritmin variaation luomiseksi. Rappeutuminenkaan ei ole selitys. Rappeutumiseen olisi aivan hyvin voinut suunnitella algoritmin, jonka mukaan genomin olisi toimimaton esimerkiksi 7000 vuoden jälkeen omenan syönnistä.
4. Epigenetiikka
Älykäs suunnittelu ei tarvitse epignetiikkaa. Epigenetiikka on nimenomaan muutamien geenien uudelleenkäyttöön perustuvia prosesseja. Geenit ja niiden koodaamat proteiinit ovat hyvin säilyneitä työkaluja, joita käytetään useassa alkionkehityksen vaiheessa. Alkionkehityksessä muutamat (epigeneettiset) proteiinit tai signaalimolekyylit ohjaavat laajaa kirjoa ruumiinkaavan muodstumisessa.
5. Samat signaalimolekyylit
Älykäs suunnittelu ei tarvitse samoja signaalimolekyylejä. Esimerkiksi silmän rakentumista ohjaava transkriptiofaktori tai signaalimolekyyli PAX6 on sama kaikilla kaksikylkisillä ihmisistä matoihin. Älykäs suunnittelija olisi aivan hyvin voinut kehittää esimerkiksi eri silmän rakentumista ohjaavan geenin ihmiselle ja madoille.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sori, tuli väärälle palstalle. Poistoon.