(Osa 1)
Viime perjantain Satakunnan Kansassa joukko ravintola-alan yrittäjiä julkaisi avoimen kirjeen STM:än Krista Kiurulle (kirje on luettavissa kokonaisuudessaan muun muassa täältä https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006663819.html ) .
Kirje sisälsi sekä epäjohdonmukaisuuksia että täysin perättömän väitteen liittyen koronaviruksen tartuntariskiin ravintolaympäristössä. Kirje antaa kuvan, ettei kirjeen allekirjoittaneet ravintola-alan yrittäjät tiedä edes perusasioita koronaviruksen leviämistavasta rinnastaessaan ravintolaympäristön(johon lukeutuu Suomen lainsäädännössä ja kyseisessä kirjeessä anniskeluoikeuksien omaavien ruokaravintoloiden lisäksi baarit ja yökerhot) "mihin tahansa muuhun paikkaan jossa ihmiset kohtaavat" puhuttaessa koronaviruksen tarttumisriskistä ja leviämisriskistä. Tämä edellämainittu toteamus hiukan eri termein on toistunut muissakin ravintola-alan puheenvuoroissa. Kirjeessä vaaditaan enemmän luottamusta ravintoloiden itsevalvontaan, mutta miten kukaan edes perusasioita tästä epidemiasta tunteva (saati viranomainen tai epidemiologi) voisi luottaa yhtään entistä enempää ravintoloitsijoiden itsevalvontaan kun kirje vähensi luottamusta entisestään jo sillä, että ravintoloitsijat joko tietoisesti tai sitten todellakin tietämättömyyttään eivät näe mitään eroa koronaviruksen leviämisessä 10 minuutin kauppareissussa lähikauppaan tai 2 tunnin oleskeluun suhteellisen täydessä yökerhossa välillä.
Väännetään rautalangasta: Koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana. Se pystyy tarttumaan jotenkuten jo normaalisti puhuessa, mutta paljon helpommin puhuessa normaalia kovempaa, laulaessa, huutaessa, yskiessä ja aivastaessa. Aerosolitartunnalla ilmateitse voi olla jonkinlainen rooli edellämainittujen toimintojen jatkeena, mutta tuhkorohkon kaltainen rooli aerosolitartunnalla ei ole. Siksi koska koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, turvaväleillä ja esim. huutamisen, laulamisen, yskimisen ja aivastelun välttämisellä on sen torjunnassa keskeinen rooli. Aivastaa ja yskiä pitäisi hihaan, jolloin osa partikkeleista jää siihen eikä partikkeleita leviä yhtä paljon ilmaan. Tässä auttaa jonkin verran myös kasvomaski. Koravirus on tartuttavimmillaan 1-2 päivää ennen oireiden alkamista ja heti oireiden alkamisen jälkeen. Siksi etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin on tärkeätä koronavirustartuntojen ehkäisyssä.
Nyt menen lähikauppaan jossa on saman aikaisesti ehkä noin 20 muuta henkilöä. Huomattava osa on kaupassa yksin. Suurin osa asiakkaista ei puhu mitään muuta kauppareissun aikana kun sanovat kassalle "Hei", "maksan kortilla", "kiitos". Joku saattaa puhua puolisolleen, lapselleen tai vastata puhelimeen. Taustalla ei soi musiikki tai soi korkeintaan hyvin hiljaa joten se vähä, mitä ihmiset puhuvat, he puhuvat normaalilla äänenvoimakkuudella. Normaalisti ainakin 99 % asiakkaista asioi kaupassa ilman, että olisivat alkoholin vaikutuksen alaisina. Vierailu kestää noin 10-25 minuuttia.
Samana iltana menen paikalliseen yökerhoon 4 ystäväni kanssa. Yökerhossa on lisäkseni noin 250 henkilöä. Ensiksi jonotan narikan jonosa, jossa puheensorina on jo kova. Siitä siirryn baaritiskille, jossa on molemmilla puolillani sekä takanani alle metrin etäisyydellä on muita ihmisiä sen 3 minuuttia, mitä juomaani olen hakemassa. Musiikki soi viereisellä tanssilattialla sen verran kovalla, että asiakkaiden pitää kumartua baaritiskin takana olevaan työntekijään päin ja korottaa ääntään tilatessaan juomia, jotta tämä kuulee mitä nämä tilaavat. Myös ystävälläni on asiaa, joten hän tulee puhumaan lähes korvani juureen jotta kuulen, mitä hän sanoo.
Juomat saatuamme menemme pöytään, jossa pitää yhä nojautua lähemmäs puheen kohdetta, jotta tämä kuulee musiikin ja muun hälyn yli mitä sanon. Näin tekevät kaikki muutkin 250 henkilöä kyseisesesä yökerhossa samaan aikaan. Seuraavaksi menemme tanssilattialle, jossa on jonkin verran tilaa mutta ei metriä enempää tilaa millään puolella ympärilläni. Ihmiset laulavat hittibiisin kertosäettä lähes huutaen koska tanssilattialla on vielä kovempi äänenvoimakkuus muusikista mitä pöydässä oli.
Loppuiltaa kohden alkaa meno olla jo todella hyvä, hittibiisin sanat tulee laulettua reilulla äänellä muiden mukana tanssilattialla samalla kun kädet nostetaan yhdessä ilmaan ja 4 henkilön seurueemme viettää iltaa käytännössä kiinni toisissamme ja lähes kiinni muissa tanssilattialla olevissa seilatessamme siellä edestakaisin.
Viime perjantain Satakunnan Kansassa joukko ravintola-alan yrittäjiä julkaisi avoimen kirjeen STM:än Krista Kiurulle (kirje on luettavissa kokonaisuudessaan muun muassa täältä https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006663819.html ) .
Kirje sisälsi sekä epäjohdonmukaisuuksia että täysin perättömän väitteen liittyen koronaviruksen tartuntariskiin ravintolaympäristössä. Kirje antaa kuvan, ettei kirjeen allekirjoittaneet ravintola-alan yrittäjät tiedä edes perusasioita koronaviruksen leviämistavasta rinnastaessaan ravintolaympäristön(johon lukeutuu Suomen lainsäädännössä ja kyseisessä kirjeessä anniskeluoikeuksien omaavien ruokaravintoloiden lisäksi baarit ja yökerhot) "mihin tahansa muuhun paikkaan jossa ihmiset kohtaavat" puhuttaessa koronaviruksen tarttumisriskistä ja leviämisriskistä. Tämä edellämainittu toteamus hiukan eri termein on toistunut muissakin ravintola-alan puheenvuoroissa. Kirjeessä vaaditaan enemmän luottamusta ravintoloiden itsevalvontaan, mutta miten kukaan edes perusasioita tästä epidemiasta tunteva (saati viranomainen tai epidemiologi) voisi luottaa yhtään entistä enempää ravintoloitsijoiden itsevalvontaan kun kirje vähensi luottamusta entisestään jo sillä, että ravintoloitsijat joko tietoisesti tai sitten todellakin tietämättömyyttään eivät näe mitään eroa koronaviruksen leviämisessä 10 minuutin kauppareissussa lähikauppaan tai 2 tunnin oleskeluun suhteellisen täydessä yökerhossa välillä.
Väännetään rautalangasta: Koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana. Se pystyy tarttumaan jotenkuten jo normaalisti puhuessa, mutta paljon helpommin puhuessa normaalia kovempaa, laulaessa, huutaessa, yskiessä ja aivastaessa. Aerosolitartunnalla ilmateitse voi olla jonkinlainen rooli edellämainittujen toimintojen jatkeena, mutta tuhkorohkon kaltainen rooli aerosolitartunnalla ei ole. Siksi koska koronavirus tarttuu pääasiassa pisaratartuntana, turvaväleillä ja esim. huutamisen, laulamisen, yskimisen ja aivastelun välttämisellä on sen torjunnassa keskeinen rooli. Aivastaa ja yskiä pitäisi hihaan, jolloin osa partikkeleista jää siihen eikä partikkeleita leviä yhtä paljon ilmaan. Tässä auttaa jonkin verran myös kasvomaski. Koravirus on tartuttavimmillaan 1-2 päivää ennen oireiden alkamista ja heti oireiden alkamisen jälkeen. Siksi etäisyyden pitäminen muihin ihmisiin on tärkeätä koronavirustartuntojen ehkäisyssä.
Nyt menen lähikauppaan jossa on saman aikaisesti ehkä noin 20 muuta henkilöä. Huomattava osa on kaupassa yksin. Suurin osa asiakkaista ei puhu mitään muuta kauppareissun aikana kun sanovat kassalle "Hei", "maksan kortilla", "kiitos". Joku saattaa puhua puolisolleen, lapselleen tai vastata puhelimeen. Taustalla ei soi musiikki tai soi korkeintaan hyvin hiljaa joten se vähä, mitä ihmiset puhuvat, he puhuvat normaalilla äänenvoimakkuudella. Normaalisti ainakin 99 % asiakkaista asioi kaupassa ilman, että olisivat alkoholin vaikutuksen alaisina. Vierailu kestää noin 10-25 minuuttia.
Samana iltana menen paikalliseen yökerhoon 4 ystäväni kanssa. Yökerhossa on lisäkseni noin 250 henkilöä. Ensiksi jonotan narikan jonosa, jossa puheensorina on jo kova. Siitä siirryn baaritiskille, jossa on molemmilla puolillani sekä takanani alle metrin etäisyydellä on muita ihmisiä sen 3 minuuttia, mitä juomaani olen hakemassa. Musiikki soi viereisellä tanssilattialla sen verran kovalla, että asiakkaiden pitää kumartua baaritiskin takana olevaan työntekijään päin ja korottaa ääntään tilatessaan juomia, jotta tämä kuulee mitä nämä tilaavat. Myös ystävälläni on asiaa, joten hän tulee puhumaan lähes korvani juureen jotta kuulen, mitä hän sanoo.
Juomat saatuamme menemme pöytään, jossa pitää yhä nojautua lähemmäs puheen kohdetta, jotta tämä kuulee musiikin ja muun hälyn yli mitä sanon. Näin tekevät kaikki muutkin 250 henkilöä kyseisesesä yökerhossa samaan aikaan. Seuraavaksi menemme tanssilattialle, jossa on jonkin verran tilaa mutta ei metriä enempää tilaa millään puolella ympärilläni. Ihmiset laulavat hittibiisin kertosäettä lähes huutaen koska tanssilattialla on vielä kovempi äänenvoimakkuus muusikista mitä pöydässä oli.
Loppuiltaa kohden alkaa meno olla jo todella hyvä, hittibiisin sanat tulee laulettua reilulla äänellä muiden mukana tanssilattialla samalla kun kädet nostetaan yhdessä ilmaan ja 4 henkilön seurueemme viettää iltaa käytännössä kiinni toisissamme ja lähes kiinni muissa tanssilattialla olevissa seilatessamme siellä edestakaisin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
(Osa 2)
Tilaamme yökerhossa viettämämänne aikana keskimäärin 3 annosta alkoholia per henkilö. Ennen yökerhoon tuloamme olimme istuneet iltaa kotonani 3 tuntia ja siinä oli mennyt ruoan ja oleskelun yhteydessä noin 5 annosta alkoholia per henkilö. Viimeisen hittibiisin kohdalla ennen poistumista olimme siis juoneet sitä ennen keskimäärin 8 alkoholiannosta per henkilö tuona iltana ja voin kertoa, että yökerhon pikkutunneilla klo 2 jälkeen yöllä kun poistuimme, olimme humalatason suhteen selvemmästä päästä siitä 250 henkilöstä, jotka sisällä yökerhossa olivat. Saattoi siellä toki olla joku ihan täysin selvinpäin tai vain vaikka 2 alkoholiannoksen juoneena, mutta nämä edustivat joukosta pientä vähemmistöä. Jokainen voi miettiä, kuinka monella tuosta 250 henkilöstä on enään yön pikkutunneilla koronavarovaisuus omassa käytöksessään "päällä".
Lähikauppa ja yökerho ovat kaksi ääripäätä tilanteissa, joissa ihmiset "kohtaavat" suhteessa koronavirustartunnan saamisen riskiin ja siten sen mahdollisesti eteenpäin levittämiseen. Siihen väliin mahtuu kaikkea muuta toimistotyöskentelystä pankkiasointiin, katsastusasemaan ja ruokaravintolaan. Yökerhot ja anniskelu "baarit" ovat kuitenkin sekä maalaisjärjen, epidemiologisen tiedon sekä koronavirusepidemiasta saatujen joukkotartunto-tietojen perusteella paljon riskisempiä paikkoja koronaviruksen leviämisen suhteen kuin vaikka se lähikauppa tai edes isompi automarketti - joten miten kukaan voisi luottaa ravintola-alan yrittäjien vilpittömään asenteeseen tai heidän osaamiseensa sitoutumisessa kornaviruksen leviämisen estämiseen myös käytännön tasolla - jos he kerta toisensa jälkeen rinnanstavat kaiken ravintolatoiminnan (mihin myös anniskelu "baarit" sekä yökerhot lukeutuvat sekä lainsäädännössä että kyseisten yrittäjien kirjeessä) "mihin tahansa muuhun paikkaan jossa ihmiset kohtaavat" eivätkä edes tunnista tai tunnusta sitä, että varsinkin baari- ja yökerhotyyppinen ravintolatoiminta sisältää koronaviruksen leviämisen suhteen riskejä enemmän kuin monet muut tilanteet, joissa ihmiset "kohtaavat".
Lähes kaikkialla länsimaissa ravintola-alaan kuten tapahtuma-alaankin (myös Ruotsissa) on kohdistettu koronaepidemian aikana eriasteisia rajoituksia ja syy on erityyppisten ravintoloiden ja anniskelupalveluiden suuri merkitys koronan leviämisessä varsinkin jos ihmisiä on paljon samassa tilassa suhteellisen pitkän aikaa ja erityisesti jos samalla nautitaan alkoholia, joka ihan ominaisuutenaan rentouttaa ja laskee varovaisuustasoa. Anniskelu-oikeudet sisältävät yrittäjän osalta korostuneen vastuunkannon järjestyksen pidosta normaalioloissakin suhteessa vaikka lähikauppaan siitä syystä, että yritys myy asiakkailleen alkoholijuomia joita asiakkaat yrityksen tiloissa nauttivat ja näin ollen yrityksen tiloissa humaltuvat. Korona-aikana tähän vastuuseen tuli lisää yrityksen vastuu sosiaalisesta etäisyydestä allalle, joka on perinteisesti tuonut ihmisiä yhteen. Se ei ole helppo toteuttaa eikä ole oikein toteutunut siellä missä yrityksille ja asiakkaille on annettu asiasta vastuuta (myös Suomessa) - varsinkaan baareissa ja yökerhoissa yhdistettynä keskivertoiseen myöhäisillan humaltumisen tasoon (jonka ei tarvitse olla suuri että varovaisuus koronan suhteen unohtuu) - ja varmaankin sen vuoksi lähes ympäri länsimaailmaa on todettu, että varsinkin baarien toiminnan rajoittaminen ja yökerhojen joissain tilanteissa jopa sulkeminen on epidemian joko estämisen tai epidemian leviämisvauhdin hidastamisen kannalta yksi keskeisimpiä toimenpiteitä.
Ravintoloissa käynyt