mitä te menetättäisitte jos tulisitte uskoon
kysymys ateisteille
jukka..boy
272249
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Menettäisimme järkemme!
kiitos
Muuan opettajistani oli sitä mieltä, että uskoontulo on alkavan mielisairauden ensimmäisiä oireita. Hän kehoitti myös kiertämään kaukaa uskovaisia ja raivoraittiita. Aiheuttavat ennemmin tai myöhemmin rettelöitä.
Kuulemma skitsofreenikkojen terveitä sukulaisia tutkittaessa on todettu, että he ovat alttiimpia uskomaan kaikenlaisiin fantasiohin ja salaliittoteorioihin. Osin tälläkin perusteella arvellaan, että skitsofrenialla saattais olla geneettistä taustaa.
Näinhän sitä arvellaan uskostakin, toiset ovat uskolle alttiita ja tarvitsevat sitä. Toiset taas eivät. Itse kuulun mitä ilmeisimmin jälkimmäiseen ryhmään.
Mitäkö menettäisin jos lauma idiootteja hyökkäisi kotiini, varastaisi tunnearvoiset tavarani, toisi niiden tilalle suvaitsemattomuutta (olen eurooppalainen - olen aina oikeassa), typeryyttä, naiiviutta, lammasmaista ajatuksenkulkua, itsekkyyttä, paradoksaalista monoteismiä (teodikean ongelma, hope ya understood:), vanhoja arvoja joita en kannata, sovinismia, tekopyhyyttä, syntejä, Raamatun jossa lukee "Jumala rankaisee", noita- tai ateistivainoja, katkeruuden hauskaa pitäviä ihmisiä kohtaan, tanssin ja rytmin, taivaan ja helvetin (en halua kumpaankaan), kieltoja seksielämään, avioliiton ja vaikkapa vieraan identiteetin?
Vastauksestasi päätellen et menettäisi mitään, eikä mikään elämässäsi muuttuisi.
Ateismin ja älyllisen laadunhallinan. Kaikki asiat, siis ihan kaikki, jopa keskenään ristiriitaiset, sisäisesti ristiriitaiset, olemattomat jne. voidaan perustella uskolla. Tämä sen takia, koska usko on uskoa eikä sitä saa perustella. Sen jälkeen joutuisin uskomaan kaikkeen. Siis ihan kaikkeen, kuten esim. kolmikulmaisiin ympyröihin.
kuka vaatii, että ympyrän on oltava kolmio?
Joutuisit uskomaan jopa rakkauden olemassa oloon ja sehän olis vallan kauhiaa se.
Ympyrä -> kolmio
Pallo -> taso
"Joutuisit uskomaan jopa rakkauden olemassa oloon ja sehän olis vallan kauhiaa se."
Mitähän ihmettä tällä on tekemistä uskoon tulemisen kanssa?
Sekö propagandapaska jota koitatte toitottaa ainoana rakkautena?
Get a Life! (Hanki Elämä!)
Mistä päättelet että ateisti ei osaa/pelkää rakastaa?
Väittäisin että uskovaiselle rakkaus on ongelmallisempaa koska raamatusta pitää onkia tarkasti mitä saa rakastaa ja mitä ei. Omista tunteista ja ajatuksista viis kunhan raamatun sanaa luetaan pilkulleen ja totetetaan satuolennon "tahtoa"
Kaksi väitettä:
1. Ympyrässä on kolme kulmaa
2. Jumala on olemassa
3. Marsin jäätiköiden alla on smurffisiirtokunta
Ylläolevat väitteet voidaan "perustella" uskolla. Usko vaatii täydellisen kritiikin puuttumisen, koska usko itsessään ei kestä kritiikkiä. Jos uskon väitteeseen 2 ilman mitään perustelua, joudun samalla uskomaan väitteisiin 1 ja 3.
Minä tiedän rakkauden olevan olemassa. Aivojen kemiaa tutkimalla ollaan havaittu mitä ilmiöitä tapahtuu rakastumisessa sekä rakastamisessa.
Mielettömiä väitteitä vailla sisältöä, Kieliopillisesti oikein, kuten tämä vanha Colorless green ideas sleep furiously.
...mitä saisin, jos tulisin uskoon? Tämä on se oleellinen kysymys uskomisen hyötyjä mietittäessä.
Näillä aivoilla, jotka satuin syntymässä saamaan, ei usko anna minulle mitään. En vain kertakaikkiaan tunne tarvitsevani jumalia turvakseni. Moraali ja arvomaailmani (joka istuu mielestäni hyvin yksiin yleisen moraalikäsityksen maallisten lakiemme kanssa) pystyin omaksumaan ja kehittämään ilman että niihin tarvittiin jumalan hyväksymisleima.
Jos ei jumalaa tarvitse niin silloin sitä on turha väkipakolla päähänsä ahtaa. Näin simppeliä se on.
Rahani kirkollisverona, kolehtina ja lahjoituksina tahoille joita en halua tukea.
Uskis väittää ettei noin tarvitsisi tehdä, mutta uskovaisena minun oletettaisiin tekevän niin kuitenkin.
Syyttäkää itsekkääksi, syyttäkää itaraksi, kertokaa vaan kuinka joudun helvettiin.
Pidän rahani silti mielummin itse.
Kysymyksesi sisältää jonkinasteisen vaihtokauppa-ajattelun menettämisen pelkoineen.
Epävarmuus omasta paikasta suhteessa lähimmäisten ja vallitsevan yhteiskunnan asettamiin vaatimuksiin/normeihin luo huolta ja pelkoa ihmisen mieleen.
Kun on saavuttanut asettamansa tavoitteet aineellisine/sosiaalisine tavoitteineen, ihmisen mieli alkaa toimia niiden suojelun ylläpitämiseen.
Suojelun tarve johtuu aina menettämisen pelosta.
Aivojemme tuottama järjellinen ajattelu vaatii meitä suojautumaan uhkatekijöiltä eli alamme työllistää esim. turvalaitteiden asentajia kotiemme suojeluun jne.
Henkisten tieteiden (uskonnot) opetusten mukaan täydellinen rakkaus karkoittaa ihmisen mielestä kaiken pelon. Kun ihmisen järki toimii aivoissa, rakkauden asuinpaikkana on sydän.
Kun tässä aineellisessa maailmassa kokemamme (sukupuolten välinen) rakkaus valtaa mielen jokainen meistä tietää, että turhaa on ulkopuolisten varoittavat sanat vaikkapa suhteen onnistumisen suhteen.
Tältä pohjaltahan on syntynyt rakkausromaani-, runous-, näytelmä-, elokuva-, musiikki- ja iskelmä-laulu tulvinta, joita tuotteita rakkaudenjanoisina ostamme ja korotamme niiden edustajat ihanteiksimme.
Kun sydämen valtaajana on Itse Suuri Elämä,
kaikki on siinä ja itse on kaikessa.
Pisara valtameressä ja valtameri pisarassa.
Kysyisinkin, onko Elämän löytäjällä mitään menetettävää, kun tässä mittakaavassa kuolemakin on vain Elämän häivähdys?
otsikko: rakas lapsi..
Kirjoittanut: minätaass 6.4.2005 klo 19.27
Seksi on sallittua ja hyväksyttävää;
- jos on avioliitossa
- lapsien tekemiseen
(aika kauhiaa toi uskoontulo ois...)
"mitä te menetättäisitte jos tulisitte uskoon"
Jos tulisin islaminuskoon, menettäisin luultavasti kaikkien kristinuskoon uskovien luottamuksen. Jos tulisin kristinuskoon, menettäisin hienon jumalan Semoksen luottamuksen, enkä pelastuisi.
En menettäisi varmaan yhtään mitään, mutta en myöskään saisi yhtään mitään. *naks* olen uskossa. *naks* en uskokaan.
Jotta uskosta olisi jotain hyötyä, minun pitäisi tarvita uskoa kuin janoinen henkilö tarvitsee vettä. Tähän mennessä elämää ei ole tullut eteen tilannetta, johon uskoa olisin tarvinnut.
Ei uskoon noin vain tulla. Siinä ei ole mitään järkeä. Ajatteles nyt "hei minäpä tulen nyt uskoon vaikka olen aina aiemmin ajatellut kaiken järjellä..." Ei se niin toimi
piilotettua aivopesua tämäkin lause! Kysymys toisin...mistä joutuisin luopumaan, jos tulisin uskoon?
Vastaus: Kaikesta, mikä on elämisen arvoista=)))
Siksi, elän nytkin ajatuksilleni...en muulle!
Rahani, kirkollisverona Suomen luterilaiselle tai ortodoksiselle kirkolle, joilla molemmilla on verotusoikeus.
Aikaani voisin menettää joutumalla ravaamaan erilaisissa uskonnollisissa kokouksissa uskonveljien ja -sisarien kanssa. Mieluummin veistelen kellarissa puu-ukkoja kuten Vaahteramäen Eemeli.
Ateistina oleminen on ilmaista.
Tietysti kysymystäsi voi lähestyä niinkin, että mihin uskoon? Oma henkilökohtainen usko voi olla myös hiljaista ja sikäli halpaa. Tai sitten tosi kallista scientologien "apuvälineiden" oston kautta.
Perusteettomaan valheeseen liittyessäni menettäisin itsekkunnioitukseni.
Ilman luonnontieteellistä havaintoa Luojasta tai Hänen ihmeestään menettäisin haluni etsiä ja löytää totuutta,myisin rehellisyyteni epävarmuudesta vapautumisen hinnalla.
Menettäisin kykyni miettiä tunteideni syvimpiä syitä-jonka seurauksena olisin alle kuukauden jälleen maanis-depressiivikko ja psykiatrin hoidossa.
Menettäisin mielenterveyteni ja järkeni.
Menettäisin haluni katsoa maailmaa todisteiden valossa.
Menettäisin siis koko totuuskäsitykseni.
Menettäisin haluni totuuteen.
Menettäisin vapauden päättää omista subjektiivisista emootioista,ja alistuisin uskontahon "rakastat tuota ja tuota tahoa koska käsken ja minun käskyni on kevyt totella,ja rangaistukseksi tottelemattomuudesta käriset helvetissä"
Eli menettäisin kykyni aitoihin tunteisiin.
Tässä jotain alkupaloja.
on vähän samanlainen juttu minkä kuulin joskus jossain, mitä saa jos ampuu pyöräilevän mannen, saa hyvän mielen ja pyöränsä takaisin
Ateismin.
Vastaavasti: mitä uskova menettää luopuessaan uskosta?
Uskon.
Turha kysymys joka ei johda minnekään. Tietysti henkilökahtaisesti ajatus tuntuu niin absurdilta että voisin vastata "järkeni, itsekunnioitukseni, toivoni...".
Aloitukseesi oli piilotettu vähän tuollaista kaupustelu-meininkiä: "ota nyt, ei maksa mitään, mitä haittaa tästä muka on, älä ajattele pidempään, tilaa heti, täysin ilmaista ja bonuksena..."