Milloin valta

säätyläisiksi kai luettiin aatelisto, papisto ja porvaristo.
talonpoikia ei käsittääkseni luettu varsinaiseen säätyläistöön, vaikka säätyvaltiopäivillä olivatkin.

lapin poika kirjoitti:

säätyläisiksi kai luettiin aatelisto, papisto ja porvaristo.
talonpoikia ei käsittääkseni luettu varsinaiseen säätyläistöön, vaikka säätyvaltiopäivillä olivatkin.

Tuo säätyläistermi lienee määrittelykysymys mutta on huomattava että valtiopäivien jako ei suinkaan edustanut koko kansaa. Talonpoikienkin luokkaan luettiin kuuluvaksi vain maanomistajat. Vuokraviljelijät eli torpparit, rengit ym. tilaton väestö ei saanut valita edustajia säätyvaltiopäiville.

Lisäksi papiston säädystä on todettava, että siihen kuului varsinaisen papiston lisäksi kaikki opettajat niin yliopistoissa kuin muuallaki alemmissa oppilaitoksissa.

Lisättäköön pieni lisäys myös aatelistoa koskien. Aateliset olivat ainoat joiden ei tarvinnut valita edustajiaan valtiopäiville. Muista säädyt valitsivat ennen valtiopäiviä keskuudestaan etukäteen määrätyn määrän edustajia valtiopäiville. Sensijaan kaikki aatelisten sukujen päämiehet saivat automaattisesti oikeuden päästä valtiopäiville eikä siis varsinaista edustajien valintaa tarvinnut tehdä niinkuin muut säädyt joutuivat tekemään.

Maanmittari kirjoitti:

Tuo säätyläistermi lienee määrittelykysymys mutta on huomattava että valtiopäivien jako ei suinkaan edustanut koko kansaa. Talonpoikienkin luokkaan luettiin kuuluvaksi vain maanomistajat. Vuokraviljelijät eli torpparit, rengit ym. tilaton väestö ei saanut valita edustajia säätyvaltiopäiville.

Lisäksi papiston säädystä on todettava, että siihen kuului varsinaisen papiston lisäksi kaikki opettajat niin yliopistoissa kuin muuallaki alemmissa oppilaitoksissa.

Lisättäköön pieni lisäys myös aatelistoa koskien. Aateliset olivat ainoat joiden ei tarvinnut valita edustajiaan valtiopäiville. Muista säädyt valitsivat ennen valtiopäiviä keskuudestaan etukäteen määrätyn määrän edustajia valtiopäiville. Sensijaan kaikki aatelisten sukujen päämiehet saivat automaattisesti oikeuden päästä valtiopäiville eikä siis varsinaista edustajien valintaa tarvinnut tehdä niinkuin muut säädyt joutuivat tekemään.

Lue lisää

SÄÄTY-YHTEISKUNTA

Yksilön asema 1800-luvun alun yhteiskunnassa määräytyi sen mukaan, millaiseen sukuun ja perheeseen hän syntyi. Säädystä toiseen siirtyminen oli vaikeaa, ja aviopuolisokin valittiin omasta säädystä. Suomessa sääty-yhteiskunnan hierarkia muodostui aatelistosta, papistosta, porvaristosta ja maataomistavista talonpojista. Näiden säätyjen edustajilla oli oikeus päättää valtiopäivillä valtakunnan asioista kuten verotuksesta. Valtaosa väestöstä, kaksi kolmasosaa, jäi kuitenkin näiden säätyjen ulkopuolelle, eikä sillä ollut oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tähän yhteiskuntaluokkaan kuuluivat palkolliset eli piiat ja rengit, maanvuokraajat, irtolaiset sekä huutolaiset, eli köyhät, jotka huutokaupattiin perheisiin elätettäviksi työtä vastaan.

Vanha nelijakoinen sääty-yhteiskunta alkoi murtua Suomessa 1800-luvun aikana. Väestö jakaantui sivistyneistöön ja tavalliseen kansaan. Sivistyneistöön kuuluivat ruotsia puhuvat aateliset, varakkaat kauppiaat ja virkamiehet, kuten tuomarit, nimismiehet, maanmittarit ja lääkärit. Tavallinen kansa eli rahvas puhui suomea ja pukeutui ja eli kokonaan eri tavalla kuin sivistyneistö. Vaikka koulutuksen kautta nousu sivistyneistöön oli mahdollista, oli se käytännössä hyvin vaikeaa, sillä opetus tapahtui ruotsin kielellä.

http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/seuraelama/2.1/historiasivu2.1.html

lapin poika kirjoitti:

SÄÄTY-YHTEISKUNTA

Yksilön asema 1800-luvun alun yhteiskunnassa määräytyi sen mukaan, millaiseen sukuun ja perheeseen hän syntyi. Säädystä toiseen siirtyminen oli vaikeaa, ja aviopuolisokin valittiin omasta säädystä. Suomessa sääty-yhteiskunnan hierarkia muodostui aatelistosta, papistosta, porvaristosta ja maataomistavista talonpojista. Näiden säätyjen edustajilla oli oikeus päättää valtiopäivillä valtakunnan asioista kuten verotuksesta. Valtaosa väestöstä, kaksi kolmasosaa, jäi kuitenkin näiden säätyjen ulkopuolelle, eikä sillä ollut oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tähän yhteiskuntaluokkaan kuuluivat palkolliset eli piiat ja rengit, maanvuokraajat, irtolaiset sekä huutolaiset, eli köyhät, jotka huutokaupattiin perheisiin elätettäviksi työtä vastaan.

Vanha nelijakoinen sääty-yhteiskunta alkoi murtua Suomessa 1800-luvun aikana. Väestö jakaantui sivistyneistöön ja tavalliseen kansaan. Sivistyneistöön kuuluivat ruotsia puhuvat aateliset, varakkaat kauppiaat ja virkamiehet, kuten tuomarit, nimismiehet, maanmittarit ja lääkärit. Tavallinen kansa eli rahvas puhui suomea ja pukeutui ja eli kokonaan eri tavalla kuin sivistyneistö. Vaikka koulutuksen kautta nousu sivistyneistöön oli mahdollista, oli se käytännössä hyvin vaikeaa, sillä opetus tapahtui ruotsin kielellä.

http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/seuraelama/2.1/historiasivu2.1.html

Lue lisää

Aateliston ja porvarissäädyn kieli oli ruotsi, kun taas papiston ja talonpoikien kieli oli suomi.
Suomenkielisiä oppikouluja alkoi olla 1860-luvulta alkaen ja kaupunkeihin syntyi suomenkielistä porvaristoa. Tästä aiheutui riitoja, koska ruotsinkieliset eivät halunneet antaa suomenkielisille äänioikeutta. Sitäpaitsi äänioikeus määräytyi veroäyrien määrän mukaan. Vaalilakien uudistukset kilpistyivätkin ruotsinkielisten vastutukseen. On myös syytä muistaa, että ruotsinkielinen rahvas oli yhtä kouluttamatonta ja tietämätöntä kuin suomenkielinen. Ruotsia puhuva yläluokka kiinnostui heistä, vasta kun suomenkielinen kansasivistystyö oli alkanut.

Talonpoikaissäädyn edujien vaaliin saivat vain harvat osallistua, ja menettely oli mutkikas ja kaikkea muuta kuin demokraattinen.

lapin poika kirjoitti:

SÄÄTY-YHTEISKUNTA

Yksilön asema 1800-luvun alun yhteiskunnassa määräytyi sen mukaan, millaiseen sukuun ja perheeseen hän syntyi. Säädystä toiseen siirtyminen oli vaikeaa, ja aviopuolisokin valittiin omasta säädystä. Suomessa sääty-yhteiskunnan hierarkia muodostui aatelistosta, papistosta, porvaristosta ja maataomistavista talonpojista. Näiden säätyjen edustajilla oli oikeus päättää valtiopäivillä valtakunnan asioista kuten verotuksesta. Valtaosa väestöstä, kaksi kolmasosaa, jäi kuitenkin näiden säätyjen ulkopuolelle, eikä sillä ollut oikeutta vaikuttaa yhteisiin asioihin. Tähän yhteiskuntaluokkaan kuuluivat palkolliset eli piiat ja rengit, maanvuokraajat, irtolaiset sekä huutolaiset, eli köyhät, jotka huutokaupattiin perheisiin elätettäviksi työtä vastaan.

Vanha nelijakoinen sääty-yhteiskunta alkoi murtua Suomessa 1800-luvun aikana. Väestö jakaantui sivistyneistöön ja tavalliseen kansaan. Sivistyneistöön kuuluivat ruotsia puhuvat aateliset, varakkaat kauppiaat ja virkamiehet, kuten tuomarit, nimismiehet, maanmittarit ja lääkärit. Tavallinen kansa eli rahvas puhui suomea ja pukeutui ja eli kokonaan eri tavalla kuin sivistyneistö. Vaikka koulutuksen kautta nousu sivistyneistöön oli mahdollista, oli se käytännössä hyvin vaikeaa, sillä opetus tapahtui ruotsin kielellä.

http://www.helsinki.fi/hum/tthanke/digiv/digiv2/aurora/seuraelama/2.1/historiasivu2.1.html

Lue lisää

Tähän on todettava että vaikka normaaleille ihmisille säädystä toiseen siirtyminen oli hankalaa jotkut, tosin alunperin sopivaan säätyyn syntyneet, sivistyneistön jäsenet ainakin 1800-luvun loppupuolella kiitettävästi hyppivät säädyistä toiseen eli edustivat eri valtiopäivillä eri säätyjä. Hyvänä esimerkkinä muistan lukeneeni neljästä veljeksestä jotka olivat samaan aikaan valtiopäivillä edustaen kaikki eri säätyjä. Ainakin yksi heistä oli myös edustanut aikaisemmin valtiopäivillä eri säädyssä kuin missä hän nyt oli. Mutta nuo ovat tietysti erikoistapauksia, joskin hauskoja sellaisia.

Maanmittari kirjoitti:

Tähän on todettava että vaikka normaaleille ihmisille säädystä toiseen siirtyminen oli hankalaa jotkut, tosin alunperin sopivaan säätyyn syntyneet, sivistyneistön jäsenet ainakin 1800-luvun loppupuolella kiitettävästi hyppivät säädyistä toiseen eli edustivat eri valtiopäivillä eri säätyjä. Hyvänä esimerkkinä muistan lukeneeni neljästä veljeksestä jotka olivat samaan aikaan valtiopäivillä edustaen kaikki eri säätyjä. Ainakin yksi heistä oli myös edustanut aikaisemmin valtiopäivillä eri säädyssä kuin missä hän nyt oli. Mutta nuo ovat tietysti erikoistapauksia, joskin hauskoja sellaisia.

Lue lisää

esim. pappien ja muiden säätyläisten tyttäriähän meni avioon talollisten kanssa varsinkin Pohjois-Suomessa.
Esimerkkinä mainittakoon Sursill-suvun leviäminen Pohjois-Suomen talonpoikaisväestöön.
tosin säätyläisiä ei tainnut kuitenkaan avioitua maataomistavia talonpoikia alemmalle tasolle, koska nämäkin olivat tavallaan säätyläisiä.

Maanmittari kirjoitti:

Tähän on todettava että vaikka normaaleille ihmisille säädystä toiseen siirtyminen oli hankalaa jotkut, tosin alunperin sopivaan säätyyn syntyneet, sivistyneistön jäsenet ainakin 1800-luvun loppupuolella kiitettävästi hyppivät säädyistä toiseen eli edustivat eri valtiopäivillä eri säätyjä. Hyvänä esimerkkinä muistan lukeneeni neljästä veljeksestä jotka olivat samaan aikaan valtiopäivillä edustaen kaikki eri säätyjä. Ainakin yksi heistä oli myös edustanut aikaisemmin valtiopäivillä eri säädyssä kuin missä hän nyt oli. Mutta nuo ovat tietysti erikoistapauksia, joskin hauskoja sellaisia.

Lue lisää

esim. pappien ja muiden säätyläisten tyttäriähän meni avioon talollisten kanssa varsinkin Pohjois-Suomessa.
Esimerkkinä mainittakoon Sursill-suvun leviäminen Pohjois-Suomen talonpoikaisväestöön.
tosin säätyläisiä ei tainnut kuitenkaan avioitua maataomistavia talonpoikia alemmalle tasolle, koska talonpojat olivat tavallaan säätyläisiä.