"Suomen Sisällissota 1918" on punapropagandaa

Neuvosto-Venäjä lähetti 1918 Suomeen rajan yli sotilaitaan ja aseitaan sotimaan hallitusta vastaan jolle Lenin oli 31.12.1917 antanut itsenäisyystunnustuksen.

Tunnustus oli siis pelkkää propagandaa. Kansojen itsemääräämisoikeutta vaatineiden bolsevikkien oli pakko antaa tunnustus jota eivät kuitenkaan aikoneet pitää.

Kansojen itsemäärämisoikeudella haluttiin ensin kaataa tsaarinvalta jonka jälkeen kansat yhdistyisivät Neuvostoliitoksi.

Itse asiassa Tarton rauhansopimuksessakin sota maiden väillä kerrotaan olleen.

Mutta se ei vaikuttanut Suomen vasemmiston kantaan että kyse oli vain sisällisodasta.

Vasemmisto ilmeisesti pelkäsi maanpetturi leimaa, jos tunnustaisi käyneensä yhdessä Venäjän bolsevikkien kanssa sotaa Suomen laillista hallitusta vastaan.

Väinö Linnan keksimä "torpparien vapaussota" hämärsi lisää totuutta ja sai suuren suosion.

https://jput.fi/Tarton_rauhansopimus.htm


Suomen Tasavallan ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan välillä.

Suomen Tasavallan hallitus ja Venäjän Sosialistisen Federatiivisen Neuvostotasavallan hallitus, ottaen huomioon, että Suomi vuonna 1917 on julistautunut itsenäiseksi ja että Venäjä on tunnustanut Suomen valta kunnan, Suomen Suuriruhtinaanmaan rajoissa, riippumattomaksi ja täysivaltaiseksi, ja haluten lopettaa molempien valtioiden välillä sittemmin syntyneen sodan.

Tarton rauhansopimus ei kerro, milloin sota osapuolien kesken olisi alkanut.

"miksi Suomen sisällissodasta olisi neuvoteltu Tartossa venäläisten kanssa?"

Siksi tähän esitettyyn kysymykseen ei saada vastausta asiakirjoista. Olisiko mahdollisesti niin, että Suomen puolelta tehtiin hyökkäyksiä Venäjälle sen käydessä sisällissotaa ja ollen sen heikentämä ulkoista vihollista vastaan? Useat länsimaat tekivät interventioita 1917-18 venäjälle.

Silloin tietenkin tulee tarpeelliseksi solmia rauhansopimus myös Suomen ja venäjän kesken.

Aunuksen vapaaehtoinen armeija (n. 1.000 miestä) ylitti Suomen ja Venäjän rajan 21.4.1919. Se oli saanut rahoitusta Suomen eduskunnan päätöksellä äänin 160-80.

Kolmen päivän kuluttua joukot valtasivta mm. Aunuksenkaupungin, joka sijaitsee nykyisellä Venäjällä Laatokan Karjalassa.

20.6.1919 majuri Paavo Talvelan hyökkäsi Petroskoihin, mutta hyökkäys ei saavuttanut menestystä. 26.6.-19 bolsevikit onnistuivat tekemään maihinnousun Vitelessä ja hyökkäsivät suomalaisten joukkojen selustaan. Suomalaiset joutuivat tämän vuoksi vetäytymään takaisin Suomen puolelle.

Sotatoimet epäonnistuivat, mutta Suomeen liitettiin näiden sotatoimien seurauksena Suomeen vapaaehtoisesti liittymistä halunneet Repola ja Porajärvi. Tarton rauhansopimuksessa mainitut kunnan luovutettiin takaisin Venäjälle vastineeksi Petsamosta.

"Sisällissota" ei kyllä ole ihan uusi termi sekään. Viime vuosina on itse asiassa ruvettu korostamaan kansainvälispoliittista näkökulmaa ja puhumaan "ensimmäisen maailmansodan Suomen tapahtumista".

Klinge on todennut, että voitaisiin puhua kolmesta eri sodasta 1) vapaussota jossa valkoinen armeija ajoi venäläiset pois 2) Saksan invaasio Etelä-Suomeen ja 3) suomen poliittisen kentän laitojen välienselvittely eli sosällissota/punakapina.

Brestlitovskissa Neuvosto-Venäjä pitäytyi sotatoimista Saksan etupiirissä, johon mm. Suomi siirtyi. Että kyllä ko. sodan punaiset sotilaat olivat suomalaisia ja ainakin uskoivat sotivansa omien päämääriensä takia. Lukuun ottamatta kohtaa 1), joka on aika mitätön, venäläiset sotavoimat eivät taistelleet Suomessa. Punaisten ylin sodanjohto oli venäläistä, mutta tämä johtui suomalausten punaisten taitamattomuudesta.

Tarton rauha päätti sisällissotaa seuranneen matalan intensiteetin sodan tai miksi heimosotia ym. terroritekoja nykytermein kutsuttaisikaan. Eihän Tarton rauhansopimus edes siinä mielessä ole rauhansopimus, että siinä olisi jompikumpi hävinnyt tai antautunut. Se vain järjesti kahden naapurivaltion keskinäiset suhteet.