Onko teillä kokemuksia, että raha-asiat olisi vaikuttaneet suhteen aloittamiseen tai sen onnistumiseen?
Pitääkö teistä rahatilanne olla lähes samanlainen, että suhteesta tulee mitään? Mitä ongelmia voi tulla jos toisella on isompi palkka, enemmän säästöjä tai muuta omaisuutta?
Voiko suhde katketa heti alkuunsa tai myöhemmin ainoastaan rahan takia, vaikka muuten menee hyvin?
Mitä ajatuksia teille herää näistä.
Raha-asioiden vaikutus suhteen onnistumiseen
Anonyymi
54
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Mielestäni ideaalitilanteessa rahasta tarvitsee puhua mahdollisimman vähän, eikä ainakaan riidellä. Omalle kohdalleni ei ole sattunut, että raha-asiat olisivat näytelleet mitään roolia suhteen onnistumisessa. Johtuu ehkä siitä, ettei ole ollut suuria eroja rahavaroissa alunperinkään.
Aika ikävä ajatuksena, että raha määrittelisi parisuhteen. Toisaalta olisi ehkä hankalaa sovittaa elämät yhteen, jos olisi rahasta johtuen ihan eri elämäntyyli. Raha vaikuttaa esimerkiksi asumiseen ja harrastuksiin. - Anonyymi
Suomalaiset parit riitelevät paljon rahasta, taisi olla jonkin tutkimuksen mukaan yleisin riidanaihe. Kai se voi sitten vaikuttaa päätöksiin suhteen aloittamisesta ja eroamisestakin. Tuntuu että nykyään mitataan kaikki rahassa.
En ole koskaan ollut suhteessa itseäni varakkaamman tai köyhemmän kanssa, onko se sitten sattumaa. Näen itse sen sattumana, mutta ehkä valikoitumista tapahtuu tutustumisvaiheessa. Jos toisella on nettopalkka esim 2000 ja toisella 4000, tuskin näillä on paljon muutakaan yhteistä vaikka rahasta ei puhuttaisikaan. Sama jos toisella toisella on omakotitalo, mökkejä ja maatiloja, sijoituksia jne. toisella ei mitään, tuskin on yhteistä todellisuuspohjaa. Muutaman satasen ero kai on merkityksetön.
Omat menneet suhteeni ovat katkenneet muista syistä.- Anonyymi
No jaa. Seurustelen henkilön kanssa, jolla tiedän olevan pieni palkka ja rahasta tiukkaa. Tienaan nykyään itse n. 100 000 vuodessa (hän ei sitä kai tiedä). En koe asiaa mitenkään ongelmaksi. Joskus huomaan, että kumppanin mielestä tuhlailen pieniin asioihin, vaikka mielestäni elän aika pihisti. En pidä rahaa mitenkään tärkeänä asiana elämässäni muuten kuin tiettyä turvallisuudentunnetta tuomassa enkä halua näyttää sitä ulospäin. Ehkä maksan vähän enemmän yhteisiin asioihin liittyviä menoja, eikä se haittaa minua.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No jaa. Seurustelen henkilön kanssa, jolla tiedän olevan pieni palkka ja rahasta tiukkaa. Tienaan nykyään itse n. 100 000 vuodessa (hän ei sitä kai tiedä). En koe asiaa mitenkään ongelmaksi. Joskus huomaan, että kumppanin mielestä tuhlailen pieniin asioihin, vaikka mielestäni elän aika pihisti. En pidä rahaa mitenkään tärkeänä asiana elämässäni muuten kuin tiettyä turvallisuudentunnetta tuomassa enkä halua näyttää sitä ulospäin. Ehkä maksan vähän enemmän yhteisiin asioihin liittyviä menoja, eikä se haittaa minua.
Ei kai se seurusteluaikana ongelmaksi niin tulekaan. Yhteiset menot on aika vähäisiä, kun asutaan erikseen ja suuri osa ajasta vietetään erikseen. Siinä vaiheessa tilanne muuttuu, kun muutetaan yhteen tai muuten menee vakinaisemmaksi ja alkaa olla suurempia yhteisiä menoja. Asumismenothan on isoin kulu ja asumismuoto/asuinpaikka/asunnon koko ja varustelu valitaan rahatilanteen mukaan. Ennen yhteen muuttoakin voi tulla suurempia yhteisiä menoja, jos matkustellaan tai harrastetaan jotain muuta kalliimpaa.
Toinen on juuri elämäntyyli, joka voi aivan päivittäisasioissa olla erilainen. Käydäänkö ulkona syömässä, maksullisissa menoissa, shoppaillaanko yms. Teillä ehkä ei näin ole, jos olet pihi ja elät vaatimattomasti. Jos ja kun muutatte yhteen, joudut kuitenkin paljon entistä enemmän maksamaan yhteisiä menoja ja rahasta voi tulla riitaa tai vähintään kiusallisia tilanteita. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai se seurusteluaikana ongelmaksi niin tulekaan. Yhteiset menot on aika vähäisiä, kun asutaan erikseen ja suuri osa ajasta vietetään erikseen. Siinä vaiheessa tilanne muuttuu, kun muutetaan yhteen tai muuten menee vakinaisemmaksi ja alkaa olla suurempia yhteisiä menoja. Asumismenothan on isoin kulu ja asumismuoto/asuinpaikka/asunnon koko ja varustelu valitaan rahatilanteen mukaan. Ennen yhteen muuttoakin voi tulla suurempia yhteisiä menoja, jos matkustellaan tai harrastetaan jotain muuta kalliimpaa.
Toinen on juuri elämäntyyli, joka voi aivan päivittäisasioissa olla erilainen. Käydäänkö ulkona syömässä, maksullisissa menoissa, shoppaillaanko yms. Teillä ehkä ei näin ole, jos olet pihi ja elät vaatimattomasti. Jos ja kun muutatte yhteen, joudut kuitenkin paljon entistä enemmän maksamaan yhteisiä menoja ja rahasta voi tulla riitaa tai vähintään kiusallisia tilanteita.Totta, hyvä kommentti.
Mun ratkaisuni tällaisiin ongelmiin, ainakin jos jaetaan talous, on yhteinen taloustili, josta maksetaan asuminen, ruoka ym. yhteiset menot. Sille molemmat laittavat rahaa nettotulojen suhteessa (eli jos toiselle jää käteen verojen jälkeen 4000 ja toiselle 2000 €/kk, enemmän tienaavan tilille laittama summa on kaksi kertaa suurempi). Loput omat rahansa kumpikin käyttää miten parhaaksi näkee. Yhteiset menot pitää tietysti budjetoida siten, että kummallekin jää yli omaa rahaa. Reilua ja toimivaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, hyvä kommentti.
Mun ratkaisuni tällaisiin ongelmiin, ainakin jos jaetaan talous, on yhteinen taloustili, josta maksetaan asuminen, ruoka ym. yhteiset menot. Sille molemmat laittavat rahaa nettotulojen suhteessa (eli jos toiselle jää käteen verojen jälkeen 4000 ja toiselle 2000 €/kk, enemmän tienaavan tilille laittama summa on kaksi kertaa suurempi). Loput omat rahansa kumpikin käyttää miten parhaaksi näkee. Yhteiset menot pitää tietysti budjetoida siten, että kummallekin jää yli omaa rahaa. Reilua ja toimivaa.Järkevältähän tuo kuulostaa jos noin saadaan sovittua. Tuossa on kaksi heikkoa kohtaa, enemmän ansaitsevan pitäisi hyväksyä, että hän joutuu maksamaan talousmenoista suuremman osan. Se ei ole itsestään selvää, ei ollenkaan. Jos lähdetään siitä, että asumismenot ovat 900 euroa/kk ja toinen maksaa 300, toinen 600, siinä voi olla aineksia tyytymättömyydelle. Toinen ongelma muodostuu kun lähdetään budjetoimaan mainittuja yhteisiä menoja, löytyykö yhteistä linjaa. Suhtautuisin skeptisesti asiaan, mutta kuten sanottu itselläni ei ole kokemusta varallisuuseroista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Totta, hyvä kommentti.
Mun ratkaisuni tällaisiin ongelmiin, ainakin jos jaetaan talous, on yhteinen taloustili, josta maksetaan asuminen, ruoka ym. yhteiset menot. Sille molemmat laittavat rahaa nettotulojen suhteessa (eli jos toiselle jää käteen verojen jälkeen 4000 ja toiselle 2000 €/kk, enemmän tienaavan tilille laittama summa on kaksi kertaa suurempi). Loput omat rahansa kumpikin käyttää miten parhaaksi näkee. Yhteiset menot pitää tietysti budjetoida siten, että kummallekin jää yli omaa rahaa. Reilua ja toimivaa.Luin koko ketjun. Tässä on asiallinen puheenvuoro, seurustelukumppanisi arvostaa varmasti. Jos kaikki olisivat yhtä järkeviä, ei tulisi läheskään niin paljon eroja kuin nykyään tulee.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin koko ketjun. Tässä on asiallinen puheenvuoro, seurustelukumppanisi arvostaa varmasti. Jos kaikki olisivat yhtä järkeviä, ei tulisi läheskään niin paljon eroja kuin nykyään tulee.
Olen kyllä eronnut aiemmin, mutta rahasta ei riidelty koskaan :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luin koko ketjun. Tässä on asiallinen puheenvuoro, seurustelukumppanisi arvostaa varmasti. Jos kaikki olisivat yhtä järkeviä, ei tulisi läheskään niin paljon eroja kuin nykyään tulee.
Ei arvostanut :D Tuli raha-asioista puhetta, ja mainitsin, että itse järjestäisin yhdessä asuessa raha-asiat tällä tavalla. Ei kelpaisi, koska molempien tulot ja omaisuuden pitäisi hänen mielestään olla saman tien yhteisiä. No, eipä tarvitse laittaa koskaan hynttyitä yhteen.
- Anonyymi
Rakastumisesta kiinni. Jos ei tunteita ole tarpeeksi, tulee noita turhan vatvomisia joka asiasta ja keksii x, y, z, q, w, ä, ö syyt miksei suhteesta voi muka tulla mitään ja laskee joka kahvikupin hinnan. Tosissaan rakastuneena ei kiinnosta palaneen puupennin vertaa palkkojen suuruudet, möksät Saimaan rannalla eikä niiden puute.
Kokemusta on.- Anonyymi
Samaa mieltä kanssasi.
- Anonyymi
Riippuu ihan mikä suhtautuminen kummallakin osapuolella on rahaan. Jos suhtautuminen on mutkaton eikä laske kokoajan kumpi on maksanut mitäkin niin harvemmin tulee ongelmia, oli sitten tuloeroa tai ei. Rahasta saa siis hyvin helposti ongelmia vaikka olisi aivan samanlainen rahatilanne.
Omasta mielestä raha on maailman tylsin puheen- ja etenkin riidanaihe. - Anonyymi
Kyllä vaikuttaa paljonkin, rahaan keskittyvillä on eri arvot kuin esim. ihmissuhteita, elämän sisältöä, humanismia, luontoa tmv. tärkeinä pitävillä. Toisilla on raha mielessä joka asiassa, ammatti valitaan siten, että tienaisi mahdollisimman paljon rahaa, puoliso valitaan mahdollisimman varakas tai muuten omaa asemaa edistävä, ystävät valitaan asemaa (varallisuutta) edistävästi, asuinpaikka valitaan siten, että siellä on muita varakkaita jne. Muut elämänalueet ovat alisteisia tälle.
Parisuhde ei voi onnistua, jos arvot eivät kohtaa. Näitä suhteita ei yleensä myöskään synny koska henkilöt eivät valitse toisiaan. On pätenyt myös omalla kohdallani parinvalinnassa. Nuorempana voi tulla erheitä, itsekin olin suhteessa jossa toinen määritti kaiken rahalla. Nopeasti hän kylläkin ymmärsi, että en aio keskittyä ja käyttää aikaani elämässä varallisuuden kokoamiseen, samoin kuin itse totesin että hän ei koskaan tulee keskittymään arvostamiini asioihin ja erosimme. Erittäin hyvä ratkaisu molempien kannalta.
Tekstistäni saattaa kuultaa, että en arvosta rahankerääjä kovinkaan paljon. Mikä onkin tosiasia. - Anonyymi
Osa tässä kommentoi, ettei halua puhua rahasta. Asiahan on niin, että parisuhteessa on pakko puhua rahasta. Se on melkeinpä tärkein puheenaihe, ainakin toistuvin. Ei siksi, että raha olisi pääasia suhteessa, vaan siksi että arkielämästä ei tule mitään ellei raha-asiat ole hoidossa ja yhteisymmärryksessä. Jos rahan käytöstä ei puhuta ja saada sovittua, muukaan elämä ei toimi halutusti. Rahasta on puhuttava ellei ihan päivittäin, niin ainakin viikottain. Suhteen alussa rahan käytöstä täytyy käydä keskustelua perinpohjaisesti.
Otetaan esimerkkejä: Pariskunta on ruokakaupassa, kumpi maksaa? Entä jos toinen haluaa ostaa kalliita tai ns. turhia elintarvikkeita? Maksetaanko vuorotellen vai mikä systeemi? Pariskunta aikoo ostaa uuden sohvan, kumpi maksaa vai puoliksi? Kuinka kallis ostetaan? Onko ostos pakollinen vai turha? Pariskunta haluaa lähteä lomamatkalle. Jälleen kumpi maksaa? Minne lähdetään? Kuinka kalliisti yövytään? Entä kulut paikan päällä?
Suuremmat linjat: Yhteiset rahat vai molemmilla omat? Entä avataanko yhteinen taloustili? Jos niin laittavatko molemmat sinne saman summan kuukausittain? Miten hoidetaan yhteiset menot kuten sähkölasku, yhtiövastike ym.? Entä jos toinen on tuhlaavainen ja toinen säästäväinen? Miten toimitaan jos toinen ostaa yhteiseltä tililtä jotain itselleen? Mitä jos toinen ostaa yhtäkkiä kalliin harrastusvälineen, vaikka piti säästää matkaan? Mitä jos toisella on velkaa? Entä jos toinen ottaa velkaa yhtäkkiä sopimatta?
Muitakin esimerkkejä olisi runsaasti. Asian ydin on, että rahasta on puhuttava parisuhteen alussa ja sen aikana jatkuvasti. Ei se tarkoita ettei muuta olisi suhteessa ja elämässä.- Anonyymi
Olet oikeassa, parisuhteessa on joskus pakko puhua rahasta, mutta miksi viikoittain tai yleensäkään jatkuvasti? Voi sopia jonkin systeemin ja noudattaa sitä, eikä joka kerta erikseen keskustella miten tehdään.
- Anonyymi
Tottakai raha-asioista pitää puhua ja sopia, Mutta siihen vaikuttaa se suhtautuminen niihin raha-asioihin, se pitäisi olla suht samanlainen vaikka rahatilanne olisi eri.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tottakai raha-asioista pitää puhua ja sopia, Mutta siihen vaikuttaa se suhtautuminen niihin raha-asioihin, se pitäisi olla suht samanlainen vaikka rahatilanne olisi eri.
Raha-asioihin suhtautumiseen vaikuttaa miten paljon rahaa on käytettävissä. Jos rahaa on riittävästi, voi valita haluaako sitä ajatella vain ei. Jos rahaa on vähän, sitä pakko ajatella.
- Anonyymi
Ei välttämättä. Jos suhde perustuu aitoon rakkauteen niin ei siinä pahemmin raha-asioista puhuta.
- Anonyymi
Kuulostaa, että olet jossain pankissa töissä ja työrooli jäänyt vähän liikaa vapaa-ajalla päälle.
- Anonyymi
Naapuripalstalla oli just vähän aikaa sitten, ei taida olla vuottakaan, keskustelu tästä aiheesta. Moni oli aika jyrkästi sitä mieltä, ettei isolla tuloerolla olevia pareja olekaan. Osa toi esiin tietävänsä joitakin. Omassa tuttavapiirissä on lähellä samantuloisia ja itsellänikin on puolison kanssa aika yhtäläiset tulot ja muutenkin oli omaisuutta saman verran.
Tämän suhteen on tapahtunut selkeästi kulttuurin muutos, ennenhän erituloisia pareja oli ihan yleisesti. Nykyään rahalla on suurempi painoarvo ihmissuhderintamalla ja treffi-ilmoissakin jo kuulemma kysellään tuloja. Tohon jos peilaa, niin voi olla varmempaa hakea seuraa suht samassa taloudellisessa asemassa olevista. Ei nykyään erituloiset taida muuten samoissa piireissä pyöriäkään, joten voi siinä jo valikoitua itsestään.
Omakohtaisesti en ole puolisoani valinnut eurojen perusteella, oli ihan muut ominaisuudet siinä mielessä.- Anonyymi
Muistan kyseisen keskustelun ja itsellenikin jäi mieleen, että moni piti ihan mahdottomana paria jolla on suuri tuloero. Joku otti esimerkiksi että lääkäri ja laitoshuoltaja eivät voi olla yhdessä. Se oli pitkä keskusteluketju ja itsekin kirjoitin siihen muistaakseni, että tunnen monenlaisia pareja.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja politiikka on tosiaan jo kauan mennyt polarisaation suuntaan, joten miksei sama tendenssi näkyisi jo parisuhteissakin. Uskon että suurimmalla osalla toisen varallisuus vaikuttaa parinvalintaan keskeisesti. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan kyseisen keskustelun ja itsellenikin jäi mieleen, että moni piti ihan mahdottomana paria jolla on suuri tuloero. Joku otti esimerkiksi että lääkäri ja laitoshuoltaja eivät voi olla yhdessä. Se oli pitkä keskusteluketju ja itsekin kirjoitin siihen muistaakseni, että tunnen monenlaisia pareja.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja politiikka on tosiaan jo kauan mennyt polarisaation suuntaan, joten miksei sama tendenssi näkyisi jo parisuhteissakin. Uskon että suurimmalla osalla toisen varallisuus vaikuttaa parinvalintaan keskeisesti.Ihan sama ketju tuli mieleen ja näkeehän tästäkin ketjusta, että moni on havainnut raha-asioiden vaikuttavan suhteeseen. Omasta puolesta voi kertoa tässä, että takana on yksi pidempi parisuhde jossa riideltiin rahasta jatkuvasti. Muutakin ongelmaa oli mutta jos nyt jälkikäteen arvioi, eroa ei olisi ikinä tullut ilman niitä rahaongelmia. En kehtaa edes kertoa miten naurettavaksi se riitely meni välillä. Sama on meneillään ystävälläni, vaikkei heillä ole tuloeroakaan. Kyllä raha on se mikä nykyään on useimmiten erojen syynä ja saa katsoa heti suhteen alussa tarkkaan mihin ryhtyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Muistan kyseisen keskustelun ja itsellenikin jäi mieleen, että moni piti ihan mahdottomana paria jolla on suuri tuloero. Joku otti esimerkiksi että lääkäri ja laitoshuoltaja eivät voi olla yhdessä. Se oli pitkä keskusteluketju ja itsekin kirjoitin siihen muistaakseni, että tunnen monenlaisia pareja.
Yhteiskunnallinen ilmapiiri ja politiikka on tosiaan jo kauan mennyt polarisaation suuntaan, joten miksei sama tendenssi näkyisi jo parisuhteissakin. Uskon että suurimmalla osalla toisen varallisuus vaikuttaa parinvalintaan keskeisesti.Mun palkka on varmaan suurin piirtein sama kuin laitoshuoltajalla. Voi olla vähän parempi, en tiedä muiden ammattien palkoista mitään
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mun palkka on varmaan suurin piirtein sama kuin laitoshuoltajalla. Voi olla vähän parempi, en tiedä muiden ammattien palkoista mitään
Sama tilanne täällä, työni on kyllä helpompaa kuin laitoshuoltajan työ.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama tilanne täällä, työni on kyllä helpompaa kuin laitoshuoltajan työ.
Munkin palkka taitaa olla samaa sarjaa. Ei siinä ainakaan hurraamista ole, rahat ei meinaa millään ilveellä riittää kaikkiin menoihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Munkin palkka taitaa olla samaa sarjaa. Ei siinä ainakaan hurraamista ole, rahat ei meinaa millään ilveellä riittää kaikkiin menoihin.
Ei ne aina meinaa riittää, kaikenlainen säästäminen on ainakin ihan mahdotonta. Siinä mainitussa ketjussa joku muuten kommentoi pitävänsä säästäväisistä naisista. Säästäminen ei todellakaan ole kaikille edes mahdollista, jos palkka on pieni niin ei voi säästää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei ne aina meinaa riittää, kaikenlainen säästäminen on ainakin ihan mahdotonta. Siinä mainitussa ketjussa joku muuten kommentoi pitävänsä säästäväisistä naisista. Säästäminen ei todellakaan ole kaikille edes mahdollista, jos palkka on pieni niin ei voi säästää.
Mua kans ärsyttää nämä, jotka jatkuvasti hokevat säästämisestä. Milläs säästää jos kaikki menee pakollisiin asioihin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mua kans ärsyttää nämä, jotka jatkuvasti hokevat säästämisestä. Milläs säästää jos kaikki menee pakollisiin asioihin.
Ei millään, jo ruuat ja vaatteet maksaa niin paljon ettei mitään jää säästöön
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei millään, jo ruuat ja vaatteet maksaa niin paljon ettei mitään jää säästöön
Ne säästämisen mainostajat on luultavasti jotain vähintään keskituloisia ellei suurituloisia.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne säästämisen mainostajat on luultavasti jotain vähintään keskituloisia ellei suurituloisia.
Eikö keskipalkka ole siinä 3600 euroa/kk
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikö keskipalkka ole siinä 3600 euroa/kk
Saisin varmaan säästettyä ainakin pari sataa kuukaudessa ellei enemmänkin, jos palkka olisi 3600 euroa, mutta nykyisestä palkasta on käytännössä mahdotonta säästää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saisin varmaan säästettyä ainakin pari sataa kuukaudessa ellei enemmänkin, jos palkka olisi 3600 euroa, mutta nykyisestä palkasta on käytännössä mahdotonta säästää.
Kerran vuosia sitten yksillä treffeillä multa kyseltiin ensimmäisenä säästämisestä. Kummasti tunnelma siinä latistui :D
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerran vuosia sitten yksillä treffeillä multa kyseltiin ensimmäisenä säästämisestä. Kummasti tunnelma siinä latistui :D
Kamalaa, varsinainen painajainen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerran vuosia sitten yksillä treffeillä multa kyseltiin ensimmäisenä säästämisestä. Kummasti tunnelma siinä latistui :D
Saa katsoa kenen kanssa menee treffeille, kaikenlaista on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ne säästämisen mainostajat on luultavasti jotain vähintään keskituloisia ellei suurituloisia.
Teollisuus/valtiollisia vakoojia, pankin lobbareita, potentiaalisia ryöstäjiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sama tilanne täällä, työni on kyllä helpompaa kuin laitoshuoltajan työ.
Issin/OP-pankin palkattu vakooja. Tarkoituksena ostaa niin köyhäksi ettei saa mistään muualta töitä kuin Issiltä/Opsetilta/Op-pankilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Saisin varmaan säästettyä ainakin pari sataa kuukaudessa ellei enemmänkin, jos palkka olisi 3600 euroa, mutta nykyisestä palkasta on käytännössä mahdotonta säästää.
Tästä tulee varma haloo, mutta senkin uhalla sanon että pienestäkin palkasta pystyy säästämään vähän. jos ei tule katkoa työsuhteisiin. Pitäkää kirjaa menoistanne, se jo auttaa heti ja kiinnittäkää huomio ruokaostoksiin. Paljon näkee porukan ostavan mm. irtokahveja mukaan, niihin menee paljon rahaa huomaamatta. Vaatteisiin saa menemään rahaa, jos ei suunnittele ja osta toisiinsa sopivia vaatteita. Kannattaa ostaa kaikki arkivaatteet yhteen sopivia. Ilmaisia menoja ja harrastuksia kannattaa hyödyntää ja kauppojen tarjouksia kiertää. Viikon ruokalistan suunnittelemalla saa säästöön rahaa, kun ei tule heräteostoksia kaupassa. Kaupoissa ei kannata turhaa pyöriä, eikä syödä ulkona ellei ole juhlatilaisuus. Yleensäkin kun suunnittelee aikataulunsa etukäteen, saa vähennettyä menoja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä tulee varma haloo, mutta senkin uhalla sanon että pienestäkin palkasta pystyy säästämään vähän. jos ei tule katkoa työsuhteisiin. Pitäkää kirjaa menoistanne, se jo auttaa heti ja kiinnittäkää huomio ruokaostoksiin. Paljon näkee porukan ostavan mm. irtokahveja mukaan, niihin menee paljon rahaa huomaamatta. Vaatteisiin saa menemään rahaa, jos ei suunnittele ja osta toisiinsa sopivia vaatteita. Kannattaa ostaa kaikki arkivaatteet yhteen sopivia. Ilmaisia menoja ja harrastuksia kannattaa hyödyntää ja kauppojen tarjouksia kiertää. Viikon ruokalistan suunnittelemalla saa säästöön rahaa, kun ei tule heräteostoksia kaupassa. Kaupoissa ei kannata turhaa pyöriä, eikä syödä ulkona ellei ole juhlatilaisuus. Yleensäkin kun suunnittelee aikataulunsa etukäteen, saa vähennettyä menoja.
Miksi tulisi haloo, en näe mitään syytä siihen. Hienoa että kykenet säästämään pienestä palkasta, mutta ei sellaista voi keneltäkään edellyttää. Varmaan itsekin saisin säästettyä jotain, jos eläisin noiden ohjeiden mukaan. Siitä olisi kuitenkin hintana jatkuva tuskailu, laskeminen ja suunnittelu, suuri osa vapaa-ajasta kuluisi rahan miettimiseen ja tulisi kauhea stressi. Noista vastuksista huolimatta ei saisi varmaankaan säästettyä kuin satasen kuukaudessa, mutta olisihan sekin jotain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi tulisi haloo, en näe mitään syytä siihen. Hienoa että kykenet säästämään pienestä palkasta, mutta ei sellaista voi keneltäkään edellyttää. Varmaan itsekin saisin säästettyä jotain, jos eläisin noiden ohjeiden mukaan. Siitä olisi kuitenkin hintana jatkuva tuskailu, laskeminen ja suunnittelu, suuri osa vapaa-ajasta kuluisi rahan miettimiseen ja tulisi kauhea stressi. Noista vastuksista huolimatta ei saisi varmaankaan säästettyä kuin satasen kuukaudessa, mutta olisihan sekin jotain.
Sekaannun tähänkin soppaan. Satasen säästäminen kuukaudessa on jo ihan hyvä, jos on matala palkka. Omakohtaisesti voin kertoa, että säästöön jää yleensä noin 200 euroa/kk ja palkkani on pienehkö, tosin vähemmänkin voi ansaita. En ole varma mistä summista tässä keskustellaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sekaannun tähänkin soppaan. Satasen säästäminen kuukaudessa on jo ihan hyvä, jos on matala palkka. Omakohtaisesti voin kertoa, että säästöön jää yleensä noin 200 euroa/kk ja palkkani on pienehkö, tosin vähemmänkin voi ansaita. En ole varma mistä summista tässä keskustellaan.
Jos voit säästää 200 euroa kuukaudessa noin vaan, keskustelemme varmasti eri summista. Aika suhteellista mikä kenenkin mielestä on pieni palkka.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tästä tulee varma haloo, mutta senkin uhalla sanon että pienestäkin palkasta pystyy säästämään vähän. jos ei tule katkoa työsuhteisiin. Pitäkää kirjaa menoistanne, se jo auttaa heti ja kiinnittäkää huomio ruokaostoksiin. Paljon näkee porukan ostavan mm. irtokahveja mukaan, niihin menee paljon rahaa huomaamatta. Vaatteisiin saa menemään rahaa, jos ei suunnittele ja osta toisiinsa sopivia vaatteita. Kannattaa ostaa kaikki arkivaatteet yhteen sopivia. Ilmaisia menoja ja harrastuksia kannattaa hyödyntää ja kauppojen tarjouksia kiertää. Viikon ruokalistan suunnittelemalla saa säästöön rahaa, kun ei tule heräteostoksia kaupassa. Kaupoissa ei kannata turhaa pyöriä, eikä syödä ulkona ellei ole juhlatilaisuus. Yleensäkin kun suunnittelee aikataulunsa etukäteen, saa vähennettyä menoja.
Joo menoista täytyy olla selvillä suurin piirtein, mutta kaikki ei jaksa nipottaa joka eurosta. Jos sä haluat säästäväisen puolison, se on helppo todeta tapailuvaiheessa. Aikaisemminkin, näet todennäköisesti saman tien ehdokkaan säästäväisyyden asteen.
Kaikki ei jaksa kiertää kaupungilla tarjouksien perässä tai halua ostaa kuteita yhtä väriä. Toiset haluaa käydä tapahtumissa, ulkona syömässä jne. Noi on arvostuskysymyksiä.
- Anonyymi
Työttömän on helppoa - ei tarvitse miettiä tuloeroja ja säästämistä kun ei ole mitään. Ei edes omaisuutta.
Tämä tulee lisääntymään nyt koronan myötä .
Miten työtön ja varaton aloittaa yleensäkään suhdetta, millä rahalla menee treffeille?- Anonyymi
Vaikea tilanne monella tavalla. Treffiasian voisi yrittää ratkaista menemällä kävelylle, jos sää sallii. Joillekin myös tutustuminen voi olla helpompaa rinnakkain kävellessä kuin vastakkain istuessa kahvilassa. Sisätiloista voisi hyödyntää kirjastoa, niissähän voi nykyään puhua ja voi myös varata etukäteen jonkin yksityisemmän tilan.
- Anonyymi
Eiköhän ne raha-asiat saada sovittua, jos muuten sovitaan yhteen. Molemmin puolin voi joustaa ja neuvotella, jos sattuu olemaan eri tottumuksia raha-asioiden hoidossa. Näin keski-iässä ainakin on kaikilla jo omat tavat ja rutiinit, mutta ei sen pitäisi antaa tulla läheisten suhteiden esteeksi.
Olisiko helpointa pysyä eri talouksissa, vaikka yhdessä asuttaisiinkin. Molemmilla omat rahat muuten ja asumismenot puoliksi. Kumpikaan ei puuttuisi toisen raha-asioihin.- Anonyymi
Ajattelen samoin etteivät raha-asiat saisi estää tai katkaista suhdetta, mutta tiedostan kuuluvani vähemmistöön tässä mielipiteessäni. Ymmärrän myös että taloudellinen tilanne vaikuttaa elämäntapaan ja mahdollisuuksiin esimerkiksi toteuttaa itseään ratkaisevasti, joten asia ei ole ihan yksinkertainen. Yleensäkin kaikki on teoriassa paljon selvempää kuin käytännön toteutus. Yleisellä tasolla on helppo puhua kaikenlaista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ajattelen samoin etteivät raha-asiat saisi estää tai katkaista suhdetta, mutta tiedostan kuuluvani vähemmistöön tässä mielipiteessäni. Ymmärrän myös että taloudellinen tilanne vaikuttaa elämäntapaan ja mahdollisuuksiin esimerkiksi toteuttaa itseään ratkaisevasti, joten asia ei ole ihan yksinkertainen. Yleensäkin kaikki on teoriassa paljon selvempää kuin käytännön toteutus. Yleisellä tasolla on helppo puhua kaikenlaista.
Luulisin että raha-asiat saadaan sovittua parhaiten siten, että molemmat hoitavat omansa. Riitoja tulee helpoimmin juuri siitä, että sekaannutaan toisen tapaan käyttää omia rahojaan. Jos pidetään talousasiat erillisinä, todennäköisyys suhteen onnistumiselle on parempi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luulisin että raha-asiat saadaan sovittua parhaiten siten, että molemmat hoitavat omansa. Riitoja tulee helpoimmin juuri siitä, että sekaannutaan toisen tapaan käyttää omia rahojaan. Jos pidetään talousasiat erillisinä, todennäköisyys suhteen onnistumiselle on parempi.
Niin kai, voi olla. Itseäni ei nyt kauheasti haittaisi, vaikka joku sekaantuisikin raha-asioihini. En ole suoraan sanoen kovin kiinnostunut koko aiheesta, kunhan rahat riittää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Luulisin että raha-asiat saadaan sovittua parhaiten siten, että molemmat hoitavat omansa. Riitoja tulee helpoimmin juuri siitä, että sekaannutaan toisen tapaan käyttää omia rahojaan. Jos pidetään talousasiat erillisinä, todennäköisyys suhteen onnistumiselle on parempi.
Näinpä :)
- Anonyymi
Heikko rahatilanne on normi. Lainaakin voi olla paljon ja naama on peruslukemilla. ;)
- Anonyymi
"Joo menoista täytyy olla selvillä suurin piirtein, mutta kaikki ei jaksa nipottaa joka eurosta. Jos sä haluat säästäväisen puolison, se on helppo todeta tapailuvaiheessa. Aikaisemminkin, näet todennäköisesti saman tien ehdokkaan säästäväisyyden asteen.
Kaikki ei jaksa kiertää kaupungilla tarjouksien perässä tai halua ostaa kuteita yhtä väriä. Toiset haluaa käydä tapahtumissa, ulkona syömässä jne. Noi on arvostuskysymyksiä."
Säästäväisyys on matalapalkkaiselle pakko eikä mikän valinta. Jos parista toinen on huomattavasti hyvätuloisempi ja asunto valitaan hänen maksukyvyn mukaan. Niin eikö yksi vaihtoehto olisi tehdä sopimus missä hän omistaa myös suuremman osan yhteisestä kodista. Pienempituloinen sen minkä on maksanut.- Anonyymi
Näin varmaan tekisin jatkossa suhteissani.
- Anonyymi
Asunnon yhteisomistukseen on tosiaan monenlaisia vaihtoehtoja, ei pidä juuttua kaavamaisuuteen. Itse olen suunnitellut ystävän kanssa yhteisen isomman asunnon ostamista, jos kumpikin on vielä tiettyyn ikään mennessä sinkku. Saataisiin paljon enemmän tilaa ja iso piha. Saa nähdä miten käy.
Kaikki matalapalkkaisetkaan eivät muuten ole säästäväisiä. Itse olen siitä loistava esimerkki. Säästäväisyys on enemmän persoonakysymys. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asunnon yhteisomistukseen on tosiaan monenlaisia vaihtoehtoja, ei pidä juuttua kaavamaisuuteen. Itse olen suunnitellut ystävän kanssa yhteisen isomman asunnon ostamista, jos kumpikin on vielä tiettyyn ikään mennessä sinkku. Saataisiin paljon enemmän tilaa ja iso piha. Saa nähdä miten käy.
Kaikki matalapalkkaisetkaan eivät muuten ole säästäväisiä. Itse olen siitä loistava esimerkki. Säästäväisyys on enemmän persoonakysymys.Miksi piha, onko sulla lapsia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi piha, onko sulla lapsia?
Ei vaan puutarhan vuoksi, että voi hoitaa kukkia ja istua puutarhakeinussa kesäiltoina :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kuka maksaa Elokapinan töhrinnän?
Vieläkö tukevat Elokapinan toimintaa mm. Aki Kaurismäki, Sofi Oksanen, Paleface, Koneen Säätiö ym. ? Kenen kukkarosta ot5873900Muuttaisiko viesti mitään
Haluaisin laittaa viestin, mutta muuttaisiko se mitään. Oletko yhä yhtä ehdoton vai valmis kyseenalaistamaan asenteesi j483338- 382811
Valpuri Nykänen elokapina
Aikas kiihkomielinen nainen kun mtv:n uutiset haastatteli. Tuollaisiako ne kaikki on.662779Oon vähän ihastunut suhun nainen
Vaikka toisin jokin aika sitten väitin mutta saat mut haluamaan olemaan parempi ihminen :)192154- 322101
Se että tavattiin
Hyvin arkisissa olosuhteissa oli hyvä asia. Olimme molemmat lähestulkoon aina sitä mitä oikeasti olemme. Tietysti pieni121997- 291875
Oot pala mun sielua
Jos toivot, että lähden mä lähden. Jos toivot, että jään mä jään. Koen, että olet mun sielunkumppani, mutta lämmöllä my171830Hei T........
Ajattelin kertoa että edelleen välillä käyt mielessä.... En ole unohtanut sinua, enkä varmasti ikinä... Vaikka on kulunu471759