Lasikuidun kuivuminen

Minulla lähes 30 vuotta vanha isohko katettu sisämoottorilla varustettu tehdasvalmisteinen lasikuituvene. Veneen rungossa sisäpuolella pohjanpitkittäisten ja poikittaisten vahvistepalkkien väleissä on useita siististi vanerilevyillä peitettyjä koteloita. Noiden sisällä lasikuitu on maalaamatonta. Veneen peräosassa on iso kannellinen tila jossa lv varaaja, lämmitin ja paljon muuta laitteistoa. Siellä pohja palkkeineen sekä sivut on maalattu takaosan lattiaan asti. Sielläkin lattia sisäpuolelta maalaamaton ja tahmea. Olen vähän ihmetellyt miksi lasikuidun sisäpinta pinta on edelleen vähän tahmeaa etenkin koteloiden sivut ja välipohja sisäpuolelta, johon muotoiltu paikat vanerilevyille. Aivan kuin se ei olisi kuivunut kunnolla. Aikaa kuivumiseen kyllä on ollut. Koteloissa näkyvissä vahvistepalkeissa pohjan tasoss reiät läpi, jota kautta mahdollinen kondenssi-tai vuotava vesi valuu pilssiin. Lokerot pohjassa ovat kuivia myös syksyllä. Otan vanerilevyt sivuun kaikista koteloista syksyllä, jotta tuulettuisi hyvin. Kuitenkin keväällä lasikuitu on edelleen samalla tavalla vähän tahmeaa kuten syksyllä. Ilmeisesti tuosta ei haittaa ja /tai kuuluu asiaan. Onko kenellä vastaavaa ja mistä moinen voisi johtua?
234849
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 23

Vanhimmat

Vettyminen ei tee pintaa tahmeaksi.

Tulee mieleen pari asiaa. Ensimmäiseksi voi olla, että joskus jotain kemikaalia kaatunut ja muuttanut hartsin tahmaiseksi

Toinen, alun alkaen kovetinta ollut hartsissa liian vähän, eikä ikinä jämähtänyt.

Ehkä voit maalata top coatilla tai gel goatilla.

Äänestä
  • Top coatilla pinnan karhennuksen jälkeen. Gel coatilla jos haluaa pinnasta tosi tahmaisen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Top coatilla pinnan karhennuksen jälkeen. Gel coatilla jos haluaa pinnasta tosi tahmaisen.

    Ok.

    Äänestä

En ajatellut tehdä noille mitään. Laitoin asian tänne lähinnä mielenkiinnon vuoksi, jos jollakin on samanlaista tahmeaa pintaa veneessä. Lasikuidun pinta noissa koteloissa ja takana maalaamattomissa kohdissa sisäpuolella on ollut vähän tahmea koko veneen minulla olo ajan ja ilmeisesti uudesta saakka. Ulkopuolella normaali gelgoat pinta veden yläpuolisissa pinnoissa ja muuten pohjassa ilmeisesti primeri ja maali. Voi olla että pohjan peruskunnostus on edessä lähivuosina. En ole huomannut ruttoon viittaavia kuplia tosin ne näkyvät kunnolla vasta pohjamaalin poiston jälkeen. Aika iso ja kalliskin työ se on, joten vielä toistaiseksi entisellä mennään.

Äänestä
  • Hartsi ei ole kovettunut eikä polyesteri tule ikinä sieltä kovettumaankaan. Valmistuksessa on ollut joko väärät seossuhteet tai sitten väärä kosteus tai lämpötila.

    Äänestä

Voit kokeilla lämmittää tahmaa vaikka hiustenkuivaajalla ja katsoa jatkuuko kovettuminen.

Äänestä

Hartsin kovettuminen ja kosteuden kuivuminen eivät liity toisiinsa.
Sekoitat ne toisiinsa koko krjoituksesi ajan, mikä estää asiallisen kommentoinnin, koska on tyystin epäselvää kumpaa oikeasti missäkin kohtaa tarkoitat, kun kirjoitat sanan "kuivuminen".
Kun kovettunut ja kuiva lasikuitulaminaatti upotetaan veteen, se kostuu, muttei muutu tahmeaksi. Sen jälkeen sen voi kuivata, tai sen voi antaa kuivua ihan itsestään.
Lasikuitu on laminaatin sisällä olevaa lujitetta, eikä se ole synonyymi sanalle laminaatti. Vaikuttaisi siltä että sotket nekin käsitteet toisiinsa.

Tahmea laminaatti voi olla sellaista jo valmistuksesta saakka, mutta voi olla muuttunut jälkikäteen tahmeaksi muistakin syistä. Eräillä liuottimilla on sellaisia vaikutuksia, mutta saahan laminaatista tahmean kaatamalla päälle siirappia taikka sulaa bitumiakin. Pelkästään tahmeudesta ei siis voi päätellä yhtään mitään.

Äänestä
  • Pahoittelen, että olen käyttänyt sekaisin kahta sanaa, kovettuminen ja kuivuminen, kun olen tarkoittanut valmistuksen yhteydessä muotissa tehtävää laminointia kaikkine työvaiheineen. Tuon laminointityön jälkeen laminaatin pitäisi siis kovettua lopulliseen lujuuteen. Minulla olevaa venemallia eri versioina on valmistettu tietääkseni satoja, joten aivan amatöörit eivät noita hommia ole tehneet. Vahinkoja voi tietenkin ammattilaisillekin sattua. Asiantuntemukseni on vähän puutteellinen koko kovettumisprosessin osalta, joten kiitokset tarkennuksiata. Jos valmistuksen yhteydessä on aineiden (lasikuitu, hartsi jne. ) käytössä tai seossuhteissa tapahtunut jokin virhe, josta syystä laminaatti ei ole kunnolla kovettunut (pinta jäänyt tahmeaksi) ei se ainakaan veneen rakenteiden lujuuteen ole vaikuttanut. Hyvin on vielä kasassa eikä ratkeamia tms. näy missään. Mitään ylimääräisiä aineita kuten öljyä tms. ei tahmeissa pinnoissa näy, vaan ovat täysin puhtaita. Joissakin palkkien kulmissa näkyy vähän hapsottavia lasikuitumaton kuituja. Ne kaikki ovat kuitenkin irtonaisten vanerilevyjen peittämien koteloiden sisällä. Lopputoteamana kommenttienne jälkeen voinen todeta. Ilmeisesti laminaatti on sisäpuolelta jäänyt syystä tai toisesta kovettumatta aivan pintaan asti ja näin ollen on vähän tahmea. Ovatko kaikki samaa mieltä?
    Hyvää talven odotusta ja Kiitos kommenteista.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Pahoittelen, että olen käyttänyt sekaisin kahta sanaa, kovettuminen ja kuivuminen, kun olen tarkoittanut valmistuksen yhteydessä muotissa tehtävää laminointia kaikkine työvaiheineen. Tuon laminointityön jälkeen laminaatin pitäisi siis kovettua lopulliseen lujuuteen. Minulla olevaa venemallia eri versioina on valmistettu tietääkseni satoja, joten aivan amatöörit eivät noita hommia ole tehneet. Vahinkoja voi tietenkin ammattilaisillekin sattua. Asiantuntemukseni on vähän puutteellinen koko kovettumisprosessin osalta, joten kiitokset tarkennuksiata. Jos valmistuksen yhteydessä on aineiden (lasikuitu, hartsi jne. ) käytössä tai seossuhteissa tapahtunut jokin virhe, josta syystä laminaatti ei ole kunnolla kovettunut (pinta jäänyt tahmeaksi) ei se ainakaan veneen rakenteiden lujuuteen ole vaikuttanut. Hyvin on vielä kasassa eikä ratkeamia tms. näy missään. Mitään ylimääräisiä aineita kuten öljyä tms. ei tahmeissa pinnoissa näy, vaan ovat täysin puhtaita. Joissakin palkkien kulmissa näkyy vähän hapsottavia lasikuitumaton kuituja. Ne kaikki ovat kuitenkin irtonaisten vanerilevyjen peittämien koteloiden sisällä. Lopputoteamana kommenttienne jälkeen voinen todeta. Ilmeisesti laminaatti on sisäpuolelta jäänyt syystä tai toisesta kovettumatta aivan pintaan asti ja näin ollen on vähän tahmea. Ovatko kaikki samaa mieltä?
    Hyvää talven odotusta ja Kiitos kommenteista.

    O.K.
    Siinä tapauksessa tämä osa viestistäsi:
    "Koteloissa näkyvissä vahvistepalkeissa pohjan tasoss reiät läpi, jota kautta mahdollinen kondenssi-tai vuotava vesi valuu pilssiin. Lokerot pohjassa ovat kuivia myös syksyllä. Otan vanerilevyt sivuun kaikista koteloista syksyllä, jotta tuulettuisi hyvin. "

    ei liittynyt asiaan mitenkään. Oliko kyse tarkoituksellisesta hämäyksestä, vai haluatko kenties sittenkin muuttaa kantaasi siitä että tarkoitit koko ajan kovettumista, etkä kuivumista?

    Todennäköisin syy sille ettei pinta ole valmistuksen jälkeen kovettunut on siinä ettei hartsin seassa ole mitään, mikä estäisi ilman pääsyn pintaan, eikä topcoatia ole lainkaan käytetty. Edullinen polyesterihartsi ei tunnetusti kovetu jollei sitä suojata ilman vaikutukselta. Suojaamiseen on useitakin vaihtoehtoja, mm. lisäaine hartsissa, topcoat pinnassa, taikka muovikalvo laminaatin pinnassa, jonka alta imetään alipaineella ilma pihalle.
    Myös vuosikymmenien ja topcoatin käytön jälkeen saadaan laminaatin pinta kovettumaan riittävällä lämpötilalla kuivissa olosuhteissa. Ennen topcoatin käyttöä pinta kannattaa kuivata kunnolla. Se onnistuu pääosin itsestään telakointikauden aikana, mutta keväällä ennen topcoatin levitystä pintaa kannattaa hieman lämmittää ympäristöä 5 astetta lämpimämmäksi asian varmistamiseksi. Lisäksi topcoatin käyttöohjetta kannattaa noudattaa kaikilta osin.

    Äänestä

On tietenkin mukava nähdä kuinka monet ovat tulleet ystävällisesti aloittajaa auttamaan.
Asia on kuitenkin niin, ettei nuo lasikuitutyöt ole mitään mutu tuntumalla tehtäviä hommia.
Jo pari sanaa kertoo missä mennään: ”kuivuminen” tai gelcoatin ja topcoatin käyttö miten sattuu.
Nyt sitten kaikki asiasta kiinnostuneet kipin kapin pikakurssille. Netistä löytyy heti oikea osoite: KEVRA.
Siellä on aivan suomeksi kerrottu miten lasikuituvene tehdään ja millä aineilla.
Siellä on meille kaikille mielenkiintoista asiaa.

Äänestä
  • Olet oikeassa, mutta sielläkään ei sanota, mitä tehdä huonosti kovettuneelle
    polyesterihartsille.

    Sitä voi yrittää jälkikovettaa kovettimella tai lämmöllä, mutta jos se ei olnnistu (mikä on pitkän ajan jälkeen todennäköistä), niin ainoa, joka auttaa, on pois kaapiminen ja uuden pinnan tekeminen.

    Äänestä

  • Niin, mutta kovettumattoman polyesterin päälle ei kannata laminoida epoksilla mitään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olet oikeassa, mutta sielläkään ei sanota, mitä tehdä huonosti kovettuneelle
    polyesterihartsille.

    Sitä voi yrittää jälkikovettaa kovettimella tai lämmöllä, mutta jos se ei olnnistu (mikä on pitkän ajan jälkeen todennäköistä), niin ainoa, joka auttaa, on pois kaapiminen ja uuden pinnan tekeminen.

    No jos se ny 30 vuotta on menny noin, eikä oo haitannut, niin miksi pitäis tehdä yhtään mitään?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Niin, mutta kovettumattoman polyesterin päälle ei kannata laminoida epoksilla mitään.

    ei tietenkään

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Olet oikeassa, mutta sielläkään ei sanota, mitä tehdä huonosti kovettuneelle
    polyesterihartsille.

    Sitä voi yrittää jälkikovettaa kovettimella tai lämmöllä, mutta jos se ei olnnistu (mikä on pitkän ajan jälkeen todennäköistä), niin ainoa, joka auttaa, on pois kaapiminen ja uuden pinnan tekeminen.

    Ei ole edes olemassa mitään polyesterihartsin kovetinta, josta täyden tietämättömyyden antamalla varmuudella kerroit.

    Äänestä

Itsellä on joskus omissa lasikuituhommissa jäänyt joku kohta tuolla tavalla tahmeaksi. Olen aina ajatellut, että olen sekoittanut aineet silloin huonosti. Ja sellainen huomio, että jälkikäteen kun olen koittanut sivellä kohdetta kovettajalla ja lämmittänyt puhaltimella, niin mikään ei auta , pinta jää tahmeaksi.

Äänestä
  • Myytävissä polyesterihartseissa on, ja on aina ollutkin, kovettaja jo valmiiksi hartsiin sekoitettuna. Niinpä tuskin olet sellaista jostain saanut erillisenä pintaan siveltäväksi

    Polyesterihartseihin lisätään kiihdytintä, ja se sekoitetaan siihen hartsiin. Sen lisääminen tahmeaan pintaan tuskin auttaa mitään. Ongelmahan on siinä että pinta on ilman kanssa kosketuksissa vaikkei pitäisi olla, eikä kiihdyttimen lisääminen pintaan sivelemällä tietenkään auta asiassa yhtään mitään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Myytävissä polyesterihartseissa on, ja on aina ollutkin, kovettaja jo valmiiksi hartsiin sekoitettuna. Niinpä tuskin olet sellaista jostain saanut erillisenä pintaan siveltäväksi

    Polyesterihartseihin lisätään kiihdytintä, ja se sekoitetaan siihen hartsiin. Sen lisääminen tahmeaan pintaan tuskin auttaa mitään. Ongelmahan on siinä että pinta on ilman kanssa kosketuksissa vaikkei pitäisi olla, eikä kiihdyttimen lisääminen pintaan sivelemällä tietenkään auta asiassa yhtään mitään.

    Ensimmäisen kerran kuulen moista, siis että myytävissä polyesterihartseissa (laminointihartsi) kovettaja on sekoitettu hartsiin valmiiksi. Esikiihdytetystä hartsista olen kyllä kuullut.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ensimmäisen kerran kuulen moista, siis että myytävissä polyesterihartseissa (laminointihartsi) kovettaja on sekoitettu hartsiin valmiiksi. Esikiihdytetystä hartsista olen kyllä kuullut.

    Et siis ole aiemmin tiennyt asiasta yhtään mitään, etkä paljoa tiedä vieläkään.

    Äänestä

  • Anonyymi00020 kirjoitti:

    Et siis ole aiemmin tiennyt asiasta yhtään mitään, etkä paljoa tiedä vieläkään.

    Olen seurannut tätä sivusta ja ihmetellyt monia kommentteja.
    Voisitko antaa lisää tietoa tuollaisesta kovetinta sisältävästä harsista?

    Äänestä

  • Anonyymi00021 kirjoitti:

    Olen seurannut tätä sivusta ja ihmetellyt monia kommentteja.
    Voisitko antaa lisää tietoa tuollaisesta kovetinta sisältävästä harsista?

    Olet seurannut 5 vuotta tätä keskustelua?

    Äänestä

  • Anonyymi00022 kirjoitti:

    Olet seurannut 5 vuotta tätä keskustelua?

    En pysty sanomaan tarkkaa aikaa, mutta kun tämän ketjun ensimmäisen kerran näin, niin tuo aloitus hyppäsi silmille.
    Etenkin otsikko on varsin mielenkiintoinen ”Lasikuidun kuivuminen”.
    Se jää kyllä mieleen kun kaksikomponentti aineiden odotellaan kuivuvan.

    Takaisin aiheeseen. Odottelen tietoja kovetinta sisältävästä hartsista.

    Äänestä

jotain vikaa jolei primaa.sekundaan on siis aina syynsä,olen nähnyt molempia,ja useasti tekoset puhuvat omaa kieltään tai siten aineet,joita sekoitetaan oikeassa suhtessa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Minulla lähes 30 vuotta vanha isohko katettu sisämoottorilla varustettu tehdasvalmisteinen lasikuituvene. Veneen rungossa sisäpuolella pohjanpitkittäisten ja poikittaisten vahvistepalkkien väleissä on useita siististi vanerilevyillä peitettyjä koteloita. Noiden sisällä lasikuitu on maalaamatonta. Veneen peräosassa on iso kannellinen tila jossa lv varaaja, lämmitin ja paljon muuta laitteistoa. Siellä pohja palkkeineen sekä sivut on maalattu takaosan lattiaan asti. Sielläkin lattia sisäpuolelta maalaamaton ja tahmea. Olen vähän ihmetellyt miksi lasikuidun sisäpinta pinta on edelleen vähän tahmeaa etenkin koteloiden sivut ja välipohja sisäpuolelta, johon muotoiltu paikat vanerilevyille. Aivan kuin se ei olisi kuivunut kunnolla. Aikaa kuivumiseen kyllä on ollut. Koteloissa näkyvissä vahvistepalkeissa pohjan tasoss reiät läpi, jota kautta mahdollinen kondenssi-tai vuotava vesi valuu pilssiin. Lokerot pohjassa ovat kuivia myös syksyllä. Otan vanerilevyt sivuun kaikista koteloista syksyllä, jotta tuulettuisi hyvin. Kuitenkin keväällä lasikuitu on edelleen samalla tavalla vähän tahmeaa kuten syksyllä. Ilmeisesti tuosta ei haittaa ja /tai kuuluu asiaan. Onko kenellä vastaavaa ja mistä moinen voisi johtua?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu