Ristiriitainen tiede

Luonnontieteen tulisi olla oman ilmoituksensa mukaan metafysiikasta irrallaan, koska sellaisia asioita ei voi luonnontieteellisessä todistaa oikeiksi tai vääriksi. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö monet metafysiikan alan asiat eivät olisi tosia. Luonnontiede ei vain pysty omilla metodeillaan todistamaan niitä. Luonnontieteen tulisi siis filosofisesti olla agnostinen , totuuden etsijä ja kyselijä. Silti monet luonnontieteilijät, kuten Dawkings ja Enquist pitävät ateismia kuin luonnontieteellsenä lähtöoletuksena, joka ei ole luonnontiedettä vaan filosofiaa, metafysiikkaa. Se on vain joidenkin tutkijoiden pelkkä ateististessa varassa oleva uskomus maailman todellisesta perusluonteesta, ikään kuin ihmisen perus uskomus ateismiin tuottaisi sen todeksi. Se että luonnontieteellisiiin metodeilla,, kuten liike energian tunnistamisella, ei voida todistaa Jumalan olemassaoloa, sillä ei voida todistaa myöskään, ettei Jumalaa ole. Luonnontieteen metodit eivät vain ole kaikkivoipaisia.N e ovat hyödyllisiä omalla alallaan, mutta kuten jo tieteen historiassa sanottiin, että luonnontiede ei voi todistaa Jumalasta mitään, ei suuntaan eikä toiseen. Ja tieteeseen on kummallisesti levinnyt myytti sen kaikkivoipaisuudesta, mustavalkoisesta tiedon polarisaatiosta, että kaikki mihin luonnontiede ei pysty, ei ole totta.. Se on väärä päätelmä, koska totuuden suhteen luonnontiede ei ole kaikkivoipa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisillä voisi olla tietoa Jumalasta mutta sitä ei voi hankkia luonnontieteellisen metodien, jotka ovat siihen liian ahtaat. Ja tieteessä kun tulisi ymmärtää se, että ihmisen järki ja tieto ei ole absoluuttinen vaan alati totuutta kohti kehittyvä.
Filosofisesti Skientistinen alkuoletus ateismin ja totuuden välisestä suhteesta on väärä lähtökohta tieteelle. Kuitenkin Dawkings ja Enquistin puhuvat ateismista, kuin luonnontieteellisesti todistettuna, jota se ei ole. Ateismi on vain tieteen tekoon omaksuttu peruslähtökohta, uskomus järjestelmä, joka vaikuttaa tieteellisiin loppupäätelmiin. Se on tieteen teon lähtö oletus, joka sulkee rajat muilta mahdollisilta selitys malleiilta. Se on siinä mielessä huono, koska todellisuus on aina suurempi kuin ihmisen järki.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Luonnontieteen tulisi olla oman ilmoituksensa mukaan metafysiikasta irrallaan, koska sellaisia asioita ei voi luonnontieteellisessä todistaa oikeiksi tai vääriksi. Se ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö monet metafysiikan alan asiat eivät olisi tosia. Luonnontiede ei vain pysty omilla metodeillaan todistamaan niitä. Luonnontieteen tulisi siis filosofisesti olla agnostinen , totuuden etsijä ja kyselijä. Silti monet luonnontieteilijät, kuten Dawkings ja Enquist pitävät ateismia kuin luonnontieteellsenä lähtöoletuksena, joka ei ole luonnontiedettä vaan filosofiaa, metafysiikkaa. Se on vain joidenkin tutkijoiden pelkkä ateististessa varassa oleva uskomus maailman todellisesta perusluonteesta, ikään kuin ihmisen perus uskomus ateismiin tuottaisi sen todeksi. Se että luonnontieteellisiiin metodeilla,, kuten liike energian tunnistamisella, ei voida todistaa Jumalan olemassaoloa, sillä ei voida todistaa myöskään, ettei Jumalaa ole. Luonnontieteen metodit eivät vain ole kaikkivoipaisia.N e ovat hyödyllisiä omalla alallaan, mutta kuten jo tieteen historiassa sanottiin, että luonnontiede ei voi todistaa Jumalasta mitään, ei suuntaan eikä toiseen. Ja tieteeseen on kummallisesti levinnyt myytti sen kaikkivoipaisuudesta, mustavalkoisesta tiedon polarisaatiosta, että kaikki mihin luonnontiede ei pysty, ei ole totta.. Se on väärä päätelmä, koska totuuden suhteen luonnontiede ei ole kaikkivoipa. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö ihmisillä voisi olla tietoa Jumalasta mutta sitä ei voi hankkia luonnontieteellisen metodien, jotka ovat siihen liian ahtaat. Ja tieteessä kun tulisi ymmärtää se, että ihmisen järki ja tieto ei ole absoluuttinen vaan alati totuutta kohti kehittyvä.
Filosofisesti Skientistinen alkuoletus ateismin ja totuuden välisestä suhteesta on väärä lähtökohta tieteelle. Kuitenkin Dawkings ja Enquistin puhuvat ateismista, kuin luonnontieteellisesti todistettuna, jota se ei ole. Ateismi on vain tieteen tekoon omaksuttu peruslähtökohta, uskomus järjestelmä, joka vaikuttaa tieteellisiin loppupäätelmiin. Se on tieteen teon lähtö oletus, joka sulkee rajat muilta mahdollisilta selitys malleiilta. Se on siinä mielessä huono, koska todellisuus on aina suurempi kuin ihmisen järki.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu