MTV:n uutisextrassa haastateltiin EK:n johtaja Häkämiestä, jonka mukaan yrityksen yhteiskuntavastuu on, että yritys pysyy hengissä.
Kysymys kuuluu: hengissä, mutta missä maassa. Sellutehtaan rakentavat maailman suurimpia sellutehtaita Uruguay:on raaka-aineena Eucalyptus, joka kasvaa korjuukuntoon 7 vuodessa.
Kiinan markkinoiden paperituotteiden tuleva kysynnän kasvu on kysymysmerkki. Joten tulevaisuus näyttää hengittävätkö sellutehtaan Uruguayssa.
Uutisextrassa pitäisi haastatella myös työntekijäpuolen edustajia. Erityisesti haluamme kuulla vertailuja Suomen ja muiden EU-maiden irtisanomisturvasta, kun tuotantoa siirretään kehitysmaihin.
Kollektiivinen irtisanomissuoja on olematon, ilman mitään yhteiskuntavastuuta. Vuosikymmeniä yhtiön pääomia kasvattaneiden duunarien pitäisi myös saada "kultainen kädenojennus" Saksan irtisanomisturvan tapaan. Yrityksellä olisi oltava velvollisuus vähintään puolen vuoden irtisanomisajan palkkaan ja uudelleenkoulutukseen.
Kysymys kuuluu: hengissä, mutta missä maassa. Sellutehtaan rakentavat maailman suurimpia sellutehtaita Uruguay:on raaka-aineena Eucalyptus, joka kasvaa korjuukuntoon 7 vuodessa.
Kiinan markkinoiden paperituotteiden tuleva kysynnän kasvu on kysymysmerkki. Joten tulevaisuus näyttää hengittävätkö sellutehtaan Uruguayssa.
Uutisextrassa pitäisi haastatella myös työntekijäpuolen edustajia. Erityisesti haluamme kuulla vertailuja Suomen ja muiden EU-maiden irtisanomisturvasta, kun tuotantoa siirretään kehitysmaihin.
Kollektiivinen irtisanomissuoja on olematon, ilman mitään yhteiskuntavastuuta. Vuosikymmeniä yhtiön pääomia kasvattaneiden duunarien pitäisi myös saada "kultainen kädenojennus" Saksan irtisanomisturvan tapaan. Yrityksellä olisi oltava velvollisuus vähintään puolen vuoden irtisanomisajan palkkaan ja uudelleenkoulutukseen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Suomessa paikallinen sopiminen olisi EK:n mukaan "rusinat pullasta"kilpailijamaiden tavoista sopia.Ei puhettakaan että työntekijöillä olisi edustus yhtiön hallituksessa tai mahdollisuus neuvotella silloin kuin on tarvetta kuten esim.Saksassa.Lisäksi työntekijän irtisanomisturvahan pitäisi myös olla kilpailijoiden tasolla jos kerran muutkin ehdot ovat!Eikös niin?Muutenhan meillä olisi liian iso etu kilpailjoihin..Eikö EU tasolla vois sopia myös työehdoista ja irtisanomisista koska on myös ns.vapaa kilpailu niin urakoista kuin työvoimasta?Kokoomus ja EK:han yrittävät tuoda halpatyövoimaa entisistä itäblokin maista että saisivat ammattiyhdistyksen polvilleen.Hyvä esimerkki mm. länsimetron työmaa jne.Että se siitä tammikuun kihlauksesta ja talvisodan hengestä josta povarit niin usein puhuvat.
Viimeaikoina on ollut lähinnä Ek:n suunnalta pyrkimyksenä heikentää työehtosopimuksia ja luoda työmarkkinoille vakaa työvoiman ylitarjonta .Intresseissä ei ole ollut työntekijöiden aseman vakauttaminen vaan pikemminkin sen horjuttaminen. Maan talouden etuja tuossa tuskin on ajettu, sillä työvoiman irtisanomisien seuraamuksena on toimeentulovaikeudet ja kasvavat sosiaaliset menot.
Totta irtisanomissuojan parantamista kaivattaisiin vääjäämättä ,myös maan talouden vakauttamisen näkökulmasta, mutta yritystasolla on pyritty pikemminkin työvoiman käytön suhteen joustavuuteen ,jossa tekijä olisi otettavissa ulkoiselta taholta eli lähinnä pyritty palkollista tekemään yrittäjiä jotka suorittavat alihankintana työt. Näin vältetään vastuut työntekijöistä ja maksimoidaan kustannusrakenne ,kun maksetaan vain ja ainoastaan tehotunneista tarpeen mukaan. Joten pyrkimykset on jokseenkin päinvastaiset joihin hallitukset ovat pyrkineet ,kun on haettu kasvua yrityksille jotta maantalouteen saataisiin kasvua pienyrityksien kasvun kautta, joita ovat nyt sitten nämä työtilaisuuksia alihankintana olevat työntekijät, nykyiset yrittäjät joilta odoitetaan vieläpä monasti että tuo omat työkalut tullessaan. On siinä haastetta kerrakseen palauttaa yhteiskunta vastuullinen toimitavat.
Palkkojen, irtisanomisten, työaikojen jne kanssa voidaan jossitella loputtomiin. Ne ei muuta sitä tosiasiaa, että yrityksiä ei voi kukaan käskeä tekemään asioita, jotka eivät ole kannattavia
Se johtuu siitä, että niiltä loppuu rahat.
Kaikki tuo on vain kiemurtelua, jolla yritetään siirtää vastuuta työpaikkojen luomisesta jollekin muulle kuin hallitukselle.
Juuri niin.
Hallituksen pitää kantaa yhteiskuntavastuu. Jos se ei sitä tee, ei kukaan eikä mikään pysty tekemään paskasta kultaa vain siksi, että käsketään.
Kannattaa+ottaa+huomioon,+että+jokainen+vaatimus,+joka+yritykselle+asetetaan,+maksaa.
Hallitus ei suoraan luo yhtään työpaikkaa. Suomen valtion hallinto ainoastaan ja vain ja ainoastaan edistää työllisyyden syntyä tukemalla markkinoita tulopoliittisilla ratkaisuilla ,Mm veroituksen kautta ,sekä erimuotoisten yritystukien kautta tukee maantalouselämää. Siksi nuo yritystuet on vastikkeellistettava ,sillä tuota yhteiskunta vastuullisuutat ei ole löytynyt tuossa suhteessa ilman tuota.
Ihan samalla tavalal sitten pitää vastikkeellistaa yritykset: ei rahaa, ei yritetä.
Katsotaan kenen perse kestää.
Sipilän hallituskaudella EK:lta tuli toimintaohjeet suoraan hallitukselle ja meno olikin sen mukaista kansalaisten kyykyttämistä.
Nyt Kokoomus toimii EK:n toimintaohjeiden tuuppaajana eduskunnassa. Kokoomuksen johdolla yrittää oppositio saada EK:n herrojen sanelut läpi eduskunnassa.
"Paikallinen sopiminen voi olla järkevää niin työnantajalle kuin työntekijällekin. Tärkeintä on, että paikallisesti sovittaessa työntekijöitä edustaa LUOTTAMUSMIES, joka on saanut koulutuksen työsuhdeasioihin."
Tässä se tärkein asia oikeudenmukaiseen paikalliseen sopimiseen!
Miksi se ei sovi EK:lle eikä tietenkään Kokoomuksen ideologiaan?
Paikallisesti voidaan aina sopia työehdoista, kun noudatetaan työehtosopimusten minimirajoja. Työehtosopimuksien ja työ- lakien avulla estetään Suomessa orjatyö.
Matalapalkka-aloillaon on isot ongelmat valtakunnallisista sopimuksista ja työlaista (esim. työaikalaki) huolimatta:
- pätkätöitä tehdään urakka vauhdilla ilman urakkapalkkaa
- ylityökorvauksia ei makseta kuten pitäisi
- palkka ei riitä kohtuulliseen toimeentuloon, vaan lisäksi on haettava muun muassa asumistukea ja toimeentulotukea tai ruokaa leipäjonoista.
Kun digiloikat on matalapalkka-aloilla tehty, työtä joudutaan ottamaan palkalla millä hyvänsä.
Yhteiskunnallisesti sopimisyhteiskunta on erittäin tärkeä ja korostuu kriisiaikoina.
Tasa-arvoisen palkkapolitiikka: samasta työstä sama palkka, on oikeudenmukaista kehitystä. Palkkaerojen kasvaessa äärimmilleen, yhteiskuntarauha rikkoontuu, eriarvoisuus kasvaa ja näkyy lisääntyvänä syrjäytymisenä yhteiskunnan ulkopuolelle, mitä emme halua.
Jännä tämä "yritysten yhteiskuntavastuu"- ajattelu ja vetoaminen omaantuntoon kun samaan aikaan otetaan korvat ja suut täyteen velkaa jonka seurauksia makselee vielä muutama sukupolvi eteenpäin, muusta pelleilystä puhumattakaan, niin sekö sitten on yhteiskuntavastuullista toimintaa?? joku asia tässä nyt mättää.
Suoraan EK:n ja Kokoomuksen perusajattelusta. Palkaa ne maksaa työntekijöilleen jotka haluaa mutta töissä pitää käydä.
Eikö hallituksella ole enää vastuuta työpaikoista?
Aikaisemmat hallitukset ovat pitäneet niitä tärkeinä. Tämä nykyinen ei ainakaan itse tee niiden eteen mitään.
Miksi muiden sitten pitäisi?
Hallitus jakaa yritystukia verokertymästä vuosittain n. viisi miljardia. Yritystukia saavilla yrityksillä pitäisi olla myös Yhteiskuntavastuuta. Ellei ole, niin ei valtiolta yritystukia.
Jos yritysten vastuu on vain osakeyhtiölain mukainen osingonjako, ei valtion pitäisi myöntää tukea siihen, eli vain osingonjakoon.
Yritystukea verokertymästä ei pitäisi jakaa myöskään yrityksille, joiden johtajat saavat 7 miljoonan euron vuosipalkan.
Yritystukea ei pitäisi myöskään valtion verokertymästä, eli veronmaksajien maksaa yrityksille, jotka siirtävät tuotannon kehitysmaihin. Tai jos siirtävät Suomessa maksetut yritystuet pitäisi palauttaa Kelalle.
Mielestäni yrityksillekin kuuluu yhteiskuntavastuu, eikä ainoastaan mahdollisimman kovat supervoitot ja superosingot!
Kriisiaikana mielestäni kuuluu yrittäjienkin kantaa vastuunsa ja pitää työntekijät työssä vähän pienemmilläkin voitoilla, joilla yritys ja työpaikat pysyisivät hengissä.
Mielestäni EK:n Häkämies on typerä ja ylimielinen öykkäri, joka on syylistämässä pääministeri Sanna Marinia, kun hänen pitäisi syyllistää yrittäjiä!
Häkämies samanlainen kun tämä eräs tunnettu Ilta Sanomine toimittaja että tekee ja sanoo rahasta mitä käsketään. Eikös Häkämiehet ole tunnettuja Kotkan poikia, tunti turpaan naisille ja silleen
Osingot ovat sosiaaliturvaa ja yhteiskuntavastuuta.
2/3 kaikista sijoituksista on eläkesäästöjä. Osinkojen ja yritysten arvo heijastuu suoraan eläkkeisiin ja muuhun sosiaaliturvaan ympäri maailmaa.
Vain kolmasosa pörssissä olevasta rahasta on muuta kuin suoraa eläkkeitä. Siitäkin rahasta iso osa on tavallisten perheiden säästöjä lasten opiskeluun, työttömyyden varalle ym. Siellä on myös asuntosäästäjien säästöt.
Osingot, kuten kaikki raha, on perheiden rahaa.
Suomessahan on mahdollisuus jo nykyisinkin sopia paikallisesti!
Mutta sitähän ei kuitenkaan yrittäjät juurikaan laajasti käytä!
Mikä tässä EK:n ja Yrittäjien paikallisessa sopimisessa haluttaisiin muuttaa??!
Jos yrityksessä ei ole ammattiliiton luottamusmiestä, ei saa sopia paikallisesti. Suurin osa yrityksistä on sellaisia.
Häkämies ja Pentikäinen voisivat alkaa viimeinkin ajamaan arvostamansa Saksan ja Ruotsin mukaista paikallista sopimista Suomeen.
Jokaiseen yritykseen työntekijöiden neuvosto, joka tuntee työehtosopimuslain ja pitää työtekijät tasavertaisina työnantajan kanssa sovittaessa.
Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetus yritysten hallitusten jäseneksi. Paikallisen sopimisen sijaan työpaikoilla pitäisi kehittää työntekijöiden itsemääräämistä, mikä lisäisi työn arvostusta ja työmotivaatiota.
Yritysten tilinpäätösten, taseiden ja tulos-tietojen ymmärtämistä varten etenkin isoissa yhtiöissä henkilökunnan edustajille pitää järjestää opetusta.
Miksi vain jäseneksi, kun voi suoraan vaatia enemmistöä yrityksestä SAK:n omistukseen?
Eihän pieni yritys voi muuta kuin lopettaa tai totella.
Niin, ja myös parempi irtisanomissuoja voitaisiin viimeinkin ottaa käyttöön Suomessa naapurimaidemme mallin mukaisesti.
Kyllä paikallinen sopiminen on hyvä asia, kunhan se tehdään kummallekkin osapuolelle oikeudenmukaisesti, eikä vaan sanella työnantajan puolesta.
Parempi työttömyysturva ei koske niitä, jotka sitä eniten tarvitsisivat koska lisääntyvät kulut lopettavat juuri heidän työnsä kannattamattomana.
Paikallinen sopiminen on virtuoosi jolla ajetaan läpi yksipuolista sanelua ja pyritään hajoittamaan työntekijöiden järjestäytyminen, jolloin saataisiin yleissopimukset rikki.
Käytännössä tuo on pyrkimys hajoittaa yleinen sopiminen ja päätä sanelemaan työehdot uusiksi. Eli purkamaan sovitut sopimukset. Nimittämällä toimia paikalliseksi sopimiseksi pyritään hakemaan toimille yleinen hyväksyntä ja fuulaamaan työntekijä puoli toimiin joilla purkaa heidän loma ehdot ja pidentää työpäiviä jne jne ... Mitään uutta erikoista paikallista sopimista jota ei nykyisin voisi yleissopimusten puitteissa harjoittaa ole. On kysymys puhtaasti pyrkimyksestä sanelemaan työehdot.
Suurin osa yrityksistä ei ole koskaan ollut neuvottelupöydissä. Siellä on ollut vain suuryritysten johto ja niitä yrityksiä on vain kaksi tuhannen yrityksen joukossa.
Työntekijät hyötyvät, kun myös heidän olosuhteet otetaan huomioon eikä pelkästään jättifirmojen duunarien edut.
Ay-liikkeen neuvotteluasema vain paranee, kun vastapuoli on pieni.
Voihan AKT lopettaa kaiken liikenteen, jos yrittäjä ei vaikka anna puolia osakkeista SAK:lle. Ay-liike voi helposti ottaa myös rahaa suojelusta.
Paikalliseen sopimiseen tarvitaan tasavertaisesti neuvottelemaan pystyvät työntekijät ja työantajat.
Työnantajat ovat alakynnessä.
Suomi saadaan nousuun vain kahdella asialla: direktio-oikeuden siirtäminen yrityksissä työntekijöille sekä irtisanomisaikojen pidentäminen.