Onko niillä yhteys palvelutason romahtamisen maaseudulla, pienissä kylissä, taajamissa. Keskittyykö Pirkanmaan asutus. Itse olen tuuminut ihmisten itse aiheuttaneen kylien kurjistumisen hakemalla palvelut isoista marketeista. Muutkin palvelut haetaan automatkan päästä. Onko veronmaksajat yhdessä velvollisia pitämään kylärakennetta elossa. Eivät ole.
MAL-Sopimus syyyhteys maaseudunongelmiin
Anonyymi
2751
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Työpaikat ovat kuitenkin muualla kuin siellä maalla, maataloutta lukuunottamatta. Kun töissä käydään isommissa paikoissa, niin samalla reissulla tuodaan kauppaostoksetkin kotiin.
Nyt kuitenkin suuntaus on se, että ihmiset haluaisivat asua kivikylien ulkopuolella, eikä sitä suuntausta saisi tukahduttaa. Maaseutua ei saa päästää autioitumaan.
Maaseuduilta on paettu lähinnä niiden seutujen huonon paikallistason politiikan vuoksi. Muistan itse nuorena lukioikäisenä, kuinka lähinnä kepulaiset isännät päättivät kaikesta. Metsäteollisuus on myös ollut isona päsmärinä ja vaikuttajana maaseuduilla. Tavallisella asukkaalla ovat keinovalikoimat olleet vähissä vaikka kuinka maalla haluaisikin asua.
Toisaalta myös kaiken keskittäminen tehokkuuden nimissä isoiksi yksiköiksi määrätyille alueille on kuihduttanut alueita.
Lähikaupat kunniaan.
Mikään ei estä maalla asuvia perustamaan sinne kyläkauppoja ja yrityksiä. Ongelmana on vain se, että siellä ei yleensä asu ketään sellaista, jotka kykenee mihinkään yritystoimintaan. Yksinkertaisia tollukoita, jotka haluavat asua kaukana naapureista ja viettää elämäänsä pihaa haravoiden ja silkkikanoja silitellen.
Jaaha. Joku tollukka paljasti itse itsensä.
Miksi tai kuka uskaltaisi perustaa. Entiset ajettu konkurssiin . Suurostarit vie rahat. Lyhytnäköistä ajattelua. Keskustaa käy kateeksi.Siellä on ruokakauppa melkein joka korttelissa.
Annettaisiin asioiden kehittyä itsestään luontevasti eikä liian keskusjohtoisesti ja kaavamaisesti määrättäisi ihmisten elämästä, asumisesta ja olemisesta.
Olemmeko karjaa, joita ajetaan pilttuisiin, talleihin ja lätteihin ohjelmoituja reittejä ohjelmoiduilla tavoilla?
..täällä kaupungissakin.
Johtaa holtittomaan maankäyttöön. Palvelurakenne murenee. Tiestöt ym. insfraktuuri käy kalliiksi.
Alkaa olla niin, että varakkaat, verovaroista tukia nauttivat, peltojen ja metsien omistajat asuvat maaseudulla ja kurjalisto pakataan kaupunkien tiheästi rakennettuihin slummeihin pieniin asuntoihin.
Asioiden suunnittelua myydään sadunomaisilla teksteillä ja kiiltokuvamaisilla havainnekuvilla. Tosiasia voi kuitenkin olla kuin paluuta Dickensin kuvaamien aikojen kurjuuteen.
Moni uudempi kaupunkiin rakennettava pikkuruinen viheralue on kuin tekonurmimatto betonilaatalla, jonka vieressä pieni, laiha pajumainen riutuva riukupuu.
Lakivelvotteisia palveluja on paljon, kuinka ne saadaan toimimaan. Raha ratkaisee. Nuoremmat asujat erikseen. Iäkkäämmät kaipaavat hoivaa ja huoltoa enemmän. Kaupassa käynti kun ajokortti lähtee? Sairaudet , kotihoito on kallista touhua.
Kuinka ennen kuitenkin pärjättiin?
Agraariyhteiskunta ei palveluja kaivannut.
Kannattaa pikku hiljaa hiippailla sieltä kauppaloista takasinpäin eikä huudella niitten palveluiden perään niin paljoa. Liika paljo palvelua alkaa olla jo haittana.
Tekee välillä sen tuotteen ite ja myy sen.
Punainen tupa ja perunamaa oli vielä 60-luvulla monen nuoren hellahuoneessa alivuokralaisena asuvan haave.
Maallemuuttajilla on tulossa karu herätys todellisuuteen. Kesäiset piipahdukset mökille on toista kun ympärivuotinen asuminen. Kaupungin kadut alkavat olla houkuttelevia.
Kaupungin kadut ovat likaisia, pölyisiä, ruuhkaisia, kivimurskeella päällystettyjä. Jatkuva autojen melu ja pörinä turruttaa ihmiset niin, että musiikkiakin täytyy huudattaa korvanapeista että sen kuulee.
Lapset eivät enää erota kuusta männystä tai tunne muitakaan luonnonkasveja. Erilaiset allergiat ja muut astmat ovat lisääntyneet nuorten aikuisten uupumis-ja mielenterveysongelmien lisäksi.
Köyhyys on kaupungistumisen myötä lisääntynyt. Tai ainakin eriarvoisuus sillä jotkut keinottelevat kaupungistumis en iilmiöllä. Silloin monet asiat nuuttuvat kalliimmiksi.
Olivat ruuhkaisia, sanoisin. Autot , ne ovat muisto vain. Maaseudun kulvehe.
Kapitatilismissä eletään, kansan toivomuksesta.
Mitään muita vaihtoehtojahan ei ole kuin maaseutu ja kaupungin ydinkeskusta. Eihän? Vähän samaan tyyliin, kuin sairaalloisen lihavat puolustelevat kilojaan sillä, etteivät halua olla mitään anorektikkoja...
Kuntakeskukset, Kyläyhteisöt.
Kansa ei ole ollut tietoinen mitä toive merkitsee.
Kommunismissä eletään toivottomuudessa. Kapitalismi toimii kun suurimmalla osalla menee hyvin. Keskiluokka ratkaisee.