Molotov-Ribbentrop oli ensimmäinen idän ja lännän väkinen etupiirijako Euroopassa ensimmäisen maailmansodan jälkeen, Sitä ennen sopimuksia ei paljon tarvittukaan, koska maan osan pienemmät kansat kuuluivat joko Saksaan tai Venäjään. Itävalta-Unkari oli käytännössä vain ulko-Saksa, eräänlainen Wilhemiläinen SKDL.
Molotovin ja Ribbetropin yhteissaavutus oli historiallisesti merkittävä, sillä loi perustan Euroopan poliittiselle kartalle puoleksi vuosisadaksi. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon, länsivallat siirtyivät uudeksi sopimuspuoleksi Saksan tilalle ja kuten huomaamme, Neuvostoliitto ei menettänyt mitään Hitleriltä saamaansa vaan sen etupiiriin liitettiin lisää Itä-Euroopan valtioita. Länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton neuvotteluissa uudeksi etupiirien rajaksi sovitiin se linja, jota pian sodan jälkeen alettiin kutsua Rautaesiripuksi. Kumpikaan sopijapuoli ei yrittänyt edetä sen yli, eikä vakavasti tukenut toistensa alueilla nousseita kansannousuja vallan vaihtamiseksi.
Ensimmäinen toisen maailmansodan aikana sovittujen etupiirirajojen merkittävä ja räikeä loukkaus tapahtui vasta 1979 Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin ja se johti voimakkaaseen Lännen reaktioon, eli islamistien aseistamiseen, joka taas on luonut nykyisen ongelman, joka on se, kuinka saada nuo aseet islamisteilta pois.
Palstalla on usein siis annettu aivan virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa Molotov-Ribbetrop-sopimuksesta, joka todellisuudessa oli merkittävä diplomaattinen innovaatio ja muodosti pohjan Euroopan pisimmälle tähän astiselle rauhan kaudelle toisen maailmansodan jälkeen. Onkin järjetöntä tuomita hyökkäämättömyyssopimuksia. Saksan ja Neuvostoliiton 23.8.1939 allekirjoittama sopimus viivästytti sodan laajenemista yli puolitoista vuotta ja toi siten ainakin tuon verran lisää elinaikaa lukemattomille sodan aikana kuolleille, mukaan lukien keskitysleireillä kuolleet juutalaiset. Laadukkaiden elinvuosien säästö oli siis merkittävä.
Molotovin ja Ribbetropin yhteissaavutus oli historiallisesti merkittävä, sillä loi perustan Euroopan poliittiselle kartalle puoleksi vuosisadaksi. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon, länsivallat siirtyivät uudeksi sopimuspuoleksi Saksan tilalle ja kuten huomaamme, Neuvostoliitto ei menettänyt mitään Hitleriltä saamaansa vaan sen etupiiriin liitettiin lisää Itä-Euroopan valtioita. Länsiliittoutuneiden ja Neuvostoliiton neuvotteluissa uudeksi etupiirien rajaksi sovitiin se linja, jota pian sodan jälkeen alettiin kutsua Rautaesiripuksi. Kumpikaan sopijapuoli ei yrittänyt edetä sen yli, eikä vakavasti tukenut toistensa alueilla nousseita kansannousuja vallan vaihtamiseksi.
Ensimmäinen toisen maailmansodan aikana sovittujen etupiirirajojen merkittävä ja räikeä loukkaus tapahtui vasta 1979 Neuvostoliiton miehitettyä Afganistanin ja se johti voimakkaaseen Lännen reaktioon, eli islamistien aseistamiseen, joka taas on luonut nykyisen ongelman, joka on se, kuinka saada nuo aseet islamisteilta pois.
Palstalla on usein siis annettu aivan virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa Molotov-Ribbetrop-sopimuksesta, joka todellisuudessa oli merkittävä diplomaattinen innovaatio ja muodosti pohjan Euroopan pisimmälle tähän astiselle rauhan kaudelle toisen maailmansodan jälkeen. Onkin järjetöntä tuomita hyökkäämättömyyssopimuksia. Saksan ja Neuvostoliiton 23.8.1939 allekirjoittama sopimus viivästytti sodan laajenemista yli puolitoista vuotta ja toi siten ainakin tuon verran lisää elinaikaa lukemattomille sodan aikana kuolleille, mukaan lukien keskitysleireillä kuolleet juutalaiset. Laadukkaiden elinvuosien säästö oli siis merkittävä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.