Heikki Yikangas väittää Suomen suostuneen rauhaan Neuvostoliiton kanssa maaliskuussa 1940, kun Göring oli neuvonut Suomea, että Saksa voittaa sodan ja Suomi saa kaiken takaisin.
Saksalaisissa lähteissä tällaisesta ei ole mitään mainintaa.
Saksan Moskovan lähettiläs Schulenburg arvelee rauhan syyksi sitä, että Neuvostoliitto pelkäsi joutuvansa sotaan Ranskaa ja Englantia vastaan.
Neuvostoliiton virallinen sotahistoriakin sanoo sen syyksi talvisodan rauhaan.
https://histdoc.net/historia/NaSo1940-04-11.html
" sotatoimiemme Skandinaviassa on täytynyt olla suuri helpotus neuvostohallitukselle, niin sanoakseni sen sydämeltä on kivi vierähtänyt. Sitä, mistä heidän huolensa oli saanut alkunsa, ei voi edelleenkään varmuudella todeta. Otaksun seuraavaa: Neuvostohallitus on aina saanut hyvin tiedusteluaineistoa. Jos englantilaisten ja ranskalaisten tarkoituksena oli miehittää Norja ja Ruotsi, voidaan varmuudella otaksua, että neuvostohallitus on tuntenut nämä suunnitelmat. Sellainen on ilmeisesti aiheuttanut hirveän kauhun tunteen. Neuvostohallitus on jo nähnyt englantilaisten ja ranskalaisten ilmestyvän Itämeren rannalle ja nähnyt Suomen kysymyksen, kuten lordi Halifax on ilmoittanut, avattavan uudelleen; ja lopulta kauhuista suurimpana vaaran joutua vedetyksi sotaan kahden suurvallan kanssa. Tämän pelon olemme ilmeisesti poistaneet. Vain näin tulee herra Molotovin täysin muuttunut asenne ymmärretyksi. "
Saksalaisissa lähteissä tällaisesta ei ole mitään mainintaa.
Saksan Moskovan lähettiläs Schulenburg arvelee rauhan syyksi sitä, että Neuvostoliitto pelkäsi joutuvansa sotaan Ranskaa ja Englantia vastaan.
Neuvostoliiton virallinen sotahistoriakin sanoo sen syyksi talvisodan rauhaan.
https://histdoc.net/historia/NaSo1940-04-11.html
" sotatoimiemme Skandinaviassa on täytynyt olla suuri helpotus neuvostohallitukselle, niin sanoakseni sen sydämeltä on kivi vierähtänyt. Sitä, mistä heidän huolensa oli saanut alkunsa, ei voi edelleenkään varmuudella todeta. Otaksun seuraavaa: Neuvostohallitus on aina saanut hyvin tiedusteluaineistoa. Jos englantilaisten ja ranskalaisten tarkoituksena oli miehittää Norja ja Ruotsi, voidaan varmuudella otaksua, että neuvostohallitus on tuntenut nämä suunnitelmat. Sellainen on ilmeisesti aiheuttanut hirveän kauhun tunteen. Neuvostohallitus on jo nähnyt englantilaisten ja ranskalaisten ilmestyvän Itämeren rannalle ja nähnyt Suomen kysymyksen, kuten lordi Halifax on ilmoittanut, avattavan uudelleen; ja lopulta kauhuista suurimpana vaaran joutua vedetyksi sotaan kahden suurvallan kanssa. Tämän pelon olemme ilmeisesti poistaneet. Vain näin tulee herra Molotovin täysin muuttunut asenne ymmärretyksi. "
Vastaukset 11
Vanhimmat
Saksahan miehitti Norjan vasta talvisodan rauhan jälkeen huhtikuussa 1940. Neuvostoliitto oli jo helmikuussa 1940 kehottanut Saksaa miehittämään Norjan ettei Suomea voitaisi auttaa sitä kautta.
https://www.verkkouutiset.fi/natsi-saksa-saneli-pohjoismaille-hyvin-erilaiset-olosuhteet-49209/#114bff36
Suomen ETYK-suurlähettiläänä ja aseidenriisuntalähettiläänä toiminut Markku Reimaa on penkonut Pohjoismaiden ja Saksan keskinäisiä yhteyksiä vuosilta 1940-1944.
"Historian kummallisia käännöksiä kuvastaa se, että vielä saman vuoden helmikuussa Neuvostoliitto oli ehdottanut Saksalle invaasiota Norjaan, jotta liittoutuneiden kuljetuslaivat eivät olisi päässeet tuomaan joukkojaan Norjaan ja sitä kautta Suomen tueksi. "
Ylikankaan väitteille ei löydy minkäänlaista kannatusta muilta historiantutkijoilta.
LISÄKSI Saksa teki päätöksen idän sotaretkestä vasta loppukesästä 1940, joten Görinfin puheet (jos niitä oli) olsivat saattaneet olla pelkkä vedätys, jolla autettiin neukkua!
Stalin itse moitti talvisodan jälkeen pidetyssä kokouksessa, että Bakun pommitukset kerrottiin hänelle varmana tietona.
https://www.ennenjanyt.net/4-02/rentola.htm
Jos Stalinilla olisi ollut enemmän aikaa, tuskin hän olisi niellyt ylpeyttään ja ryhtynyt asioimaan sellaisen hallituksen kanssa, jonka oli julistanut olemattomaksi, mutta joka olikin kieltäytynyt häipymästä ja tärvellyt puna-armeijan mainetta. Mutta nyt oli kiire.
Hälyttävin oli tieto kenraali Weygandin matkasta Syyriaan ja suunnitelmista tehdä ilmahyökkäyksiä Bakua, Batumia ja Tuapsea vastaan.
Varman tiedon pikaisesta ilmahyökkäyksestä Bakuun Stalin sai myös sotilastiedustelu GRU:n kautta Lontoosta, ilma-attasea Tšornyiltä.
Vasta 14. maaliskuuta NKVD sai Pariisista ensi kertaa tarkkaa tietoa lännen apuhankkeen vakavista vaikeuksista.
Mutta kun tämä tieto ehti kiertoteitään pitkin Moskovaan saakka, rauha oli jo päivän vanha. Molotov allekirjoitti sen ankarassa krapulassa, aamukuuteen jatkuneiden 50-vuotisjuhliensa jälkeisenä päivänä.
Talvisodan jälkeen Stalin tajusi itsekin että hänen olisi pitänyt pysyä paremmin selvillä länsivaltojen välisistä eroista.
Nelipäiväisessä politbyroon ja rintamakomentajien tilityskokouksessa kuukausi sodan jälkeen hän syytti tiedustelu-upseereitaan siitä, että heiltä puuttui oikea vakoilijan sielu, he olivat naiiveja.
Stalin moitti etenkin sitä, että ilmahyökkäys Bakuun oli esitetty hänelle varmana tietona
Neuvostoliiton propaganda ei tiennyt mitään mistään Göringin neuvosta Suomelle.
Göringin houkuttelut Suomelle rauhanteon hyödyllisyydestä oli perimmiltään tarkoitettu Ranskan ja Englannin joukkojen Ruotsiin tulon estämiseksi, sillä kaavaillun avustusretkikunnan pääsy Suomeen olisi edellyttänyt Ruotsin sallivan kauttakulun sen valtioalueen kautta, ja kun Saksa tiesi Jällivaaran rautamalmin merkityksen tulevassa sodassa, oli sen intresseissä estää noiden alueiden joutuminen muiden valtioiden haltuun.
Mistäpä sen toisaalta tietää jos Berliinissä havahduttiin kevättalveen 1940 mennessä siihenkin tosiasiaan, ettei Tornionjoelle ajaneilla neuvostopanssareilla ole enää tolkuton määrä poronkusemia lisää Kiiruna-Jällivaaraankaan.
Kremlissä tätä Jällivaara-asiaa mietittiin varmasti, vaikka julkisesti ohjeistettiinkin kunnioittamaan Ruotsin valtioalueen koskematomuuteen rajalle saavuttaessa.
Siinä tuli sitten pikkuisen töyssyjä puna-armeijan paraatimarssin tielle, joten juhlat jouduttiin pitämään suunnitellun Helsingin sijasta vallankumouksellisessa Leninin kaupungissa.
Mihinkään Göringin lupaukseen ei viitata sanallakaan valtioneuvoston kokouksessa 9.3.1940
Se on todella outoa jos se olisi ollut rauhanteon pääsyy kuten Ylikangas väittää.
https://histdoc.net/historia/1940-03-09_2200.html
http://vanha.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/7.huhtikuu/talv1400.htm
Ylikangas on esittänyt, että Suomen johto teki rauhan Saksan patistamana. Herman Göring oli ilmoittanut suomalaiselle viestintuojalle Saksan aloittavan pian sodan Neuvostoliittoa vastaan. Suomea kehotettiin tekemään rauha millä ehdoin tahansa, sillä myöhemmin Suomi saisi kaiken takaisin korkojen kera.
Nevakivi korosti, että helmi-maaliskuun taitteessa 1940 Suomessa ei voitu uskoa, että Saksa voittaa suursodan. Hänen mielestään olisi ollut uskomatonta, jos vastuulliset johtajat olisivat ajatelleet näin. Tässä yhteydessä hän puhui jo syyntakeettomuudesta.
Nevakivi muistutti myös, että länsivaltojen esittämä apu oli bluffia. Lisäksi länsivallat eivät pystyneet takaamaan Puolaa saatikka Suomea. Näin ollen Karjalaa ei olisi läntisellä avulla saatu takaisin, kuten Ylikangas on esittänyt.
Länsiliittoutuneilla oli suunnitelmia, joilla joukkoja lähetettäisiin Suomeen. Nämä interventiohankkeet auttoivat Nevakiven mukaan Suomea vain poliittisesti. Neuvostojohtaja Josif Stalin nimittäin pelkäsi lännen väliintuloa.
Ei juuri kukaan historiantutkija pidä Ylikankaan väitteitä uskottavina.
Ylikankaan väitteet: Suomessa uskottiin Saksan varmaan voittoon maailmansodassa ja tehtiin siksi talvisodan rauha,
Ja länsivaltojen avun pyytäminen olisi tuonut Karjalan takaisin.
Ei juuri kukaan tutkija näitä väitteitä allekirjoita
Herman Geman oli kova suhmuroimaan omia virityksiään.
Täällä on juttua aiheeseen liittyen:
https://agricolaverkko.fi/keskustelu/viewtopic.php?t=4202
Kuvat alkuperäisistä sivuista liitteinä: sivu 1 , sivu 2 , sivu 3 .
http://www.tuomioja.org/images/1122619169_kirje1.jpeg
http://www.tuomioja.org/images/1122618937_kirje2.jpeg
http://www.tuomioja.org/images/1122619640_kirje3.jpeg