Tulipa kerran mieleen verrata jälleensyntymän kierrettä lukion kurssijärjestelmään... (Käyn lukiota, joten siitä on kokemusta. Siksi juuri lukio)
Okei, siis jokin aine on läpi ja saa päästötodistuksen, kun kaikki kurssit on hyväksytysti suoritettu. Jos kurssi menee pieleen tai sen keskeyttää, se on käytävä uudelleen. Jokainen kurssi antaa erilaista tietoa aineesta.
Jospa verrattaisi kurssia yhteen elämään. Niitä on käytävä tietynlaiset erilaiset elämät (kurssit) läpi että pääsee pois kierteestä. Erilaisiin elämiin kuuluu erilaiset kokemukset elämässä, jotka kaikkien on käytävä läpi. Jos epäonnistuu elämässään, samanlainen on käytävä uudelleen. Samoin kuin jos tappaa itsensä (keskeyttää kurssin, elämän) joutuu käymään koko paskan uudelleen läpi.
Tässä oli tällainen ajatus. Kestääkö edes pitkään, no...
Okei, siis jokin aine on läpi ja saa päästötodistuksen, kun kaikki kurssit on hyväksytysti suoritettu. Jos kurssi menee pieleen tai sen keskeyttää, se on käytävä uudelleen. Jokainen kurssi antaa erilaista tietoa aineesta.
Jospa verrattaisi kurssia yhteen elämään. Niitä on käytävä tietynlaiset erilaiset elämät (kurssit) läpi että pääsee pois kierteestä. Erilaisiin elämiin kuuluu erilaiset kokemukset elämässä, jotka kaikkien on käytävä läpi. Jos epäonnistuu elämässään, samanlainen on käytävä uudelleen. Samoin kuin jos tappaa itsensä (keskeyttää kurssin, elämän) joutuu käymään koko paskan uudelleen läpi.
Tässä oli tällainen ajatus. Kestääkö edes pitkään, no...
Vastaukset 5
Vanhimmat
hyvin järkeenkäyvältä. Ei sitä turhaan puhuta "elämän koulusta".
Summasit omat ajatukseni hienosti: "jos epäonnistuu elämässään, samanlainen on käytävä uudelleen".
Siitä suora seuraus on, että tämä maailma on Helvetti.
"Samoin kuin jos tappaa itsensä (keskeyttää kurssin, elämän) joutuu käymään koko paskan uudelleen läpi."
Kyllä. Se on sama kuin jättäytyisi luokalleen.
mutta entäs jos lopettaa koulun kesken kokonaan.. Tai potkitaan koulusta pois
>>mutta entäs jos lopettaa koulun kesken kokonaan.. Tai potkitaan koulusta poissairaus,tuska,tietämättömyys,rajoitteineisuus,
koska tämä olomuoto ei ole alkujuuremme perinmmäinen olomuotomme j.n.e.) laajentuisi myös tiedosta ja kokemuksesta huolimatta(päästyämme kotiin alkukallioomme) lisäksi kaikeudelliseen olemukseen olisi minusta verattavissa pelkästään pahaan keskittyneiden oletojen tilanteeseen joiden elämän vastaisuus johtaa heidät ikuiseen pois "karsimiseen" eli heidän ikuinen olemuksensa ei ole enää ikuinen heidän omasta halustaan ja toimintansa johdosta.
Joitakin mielestäni ihan miettimisen arvoisia ajatuksia tarjoaa Thorwald Dethlefsenin kirja Kokemuksia jälleensyntymisestä. En sen kummemmin ala kirjaa enkä sen väittämiä kommentoimaan, mutta suosittelen kuitenkin asiasta kiinnostuneille opuksen lukemaan.
Yksi kirjan periajatuksista kuitenkin on, että sielumme käy maallisissa olomuodoissamme tietynlaista "koulua". Syntymä, yhtä lailla kuin kuolemakin, ovat väistämättömiä tällä matkalla. Jokaisesta elämästä on määrä oppia jotain uutta. Ja samaa rataa sielumme jatkaa, kunnes on valmis siirtymään seuraavaan vaiheeseen (taivasten valtakunta?).
Jos mietitte ystävä/tuttava/sukulaispiiriänne, niin varmasti mikäli avoimin mielin asiaa pohditte niin huomaatte jonkin toisen sielun olevan pidemmällä "kehityksessään" kuin toisen. Siksi kai kielenkäyttöömmekin on vakiintuneet termit "sielukas tai sieluton ihminen.."
Jälleensyntymä, ei sielunvaellus, on itsestään selvyys. Sen jokainen ihminen pohjimmiltaan ymmärtää vaikka olisi täysin eri mieltäkin asioista. Siitä kertoo jo luontokin sekä raamattu.