Miten onnistuisi PID säätö tuollaiseen 3 kW raksalämmittimeen? Halpahalleista saa muutamalla kympillä tuollaisen pienen puhalluslämmittimen. Kiinan poika puolestaan myy halvalla tuollaisia lämpötilasäätimiä. Karkea on/off säätö korvautuisi tasalämmöllä, edellyttäen että saa säätö parametrit asetettua kohdilleen.
https://www.wish.com/product/5d480767823425159d9ed7cb?hide_login_modal=true&from_ad=goog_shopping&_display_country_code=FI&share=web
PID- säädin puhalluslämmittimeen
Anonyymi
19
1121
Vastaukset
- Anonyymi
No, tuolla varmaankaan ei portaatonta säätöä ole? Ehkä 3kW ja 1kW alueet? Sitten vaan mittaamaan ulko ja sisälämpötiloja ja miettimään scilabilla, miten sen tulisi ennakoida esim. ulkolämpötilan putoamista/nousua. Voihan siihen mitata mukaan joitakin rakenneparametrejakin, kuten lämpövuota seinien läpi, varaamiskykyä yms. Ei ihan helppo homma, mutta jos saa toimimaan, pitäisi kyllä olla tasaisempi lämpötila kuin pelkällä P-säädöllä, mikä varmaan löytyy laitteen kyljestä?
Muuten saisikohan ennakointia tarpeeksi siirtämällä lämpötila-anturin vähän kauemmas lämmittimestä? Siinäkin tosin ollaan jo myöhässä hiukan, kun vasta reagoidaan tapahtuneeseen muutokseen, mutta nopeammin kuin laitteen kyljestä?- Anonyymi
Lämpötila-anturin meinasin laittaa lämmittimen takaritilään mistä puhallin imee huoneilmaa sisään. Tehoporraskytkimen ja ylikuumenemissuojan jätän toimintaan, alkuperäisen bi-metalli termostaarin korvaisin kiinan säätimellä antureineen.
- Anonyymi
Et missään tapauksessa tarvitse D-säätöä raksalämmittimeen.
- Anonyymi
Kyllä tarvitsee jos käyttää sitä lisälämmittimenä asuinhuoneessa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä tarvitsee jos käyttää sitä lisälämmittimenä asuinhuoneessa.
Ei tarvitse. PID-säätimiä käytetään 99% PI-säätiminä. Olen itse tuollaisen tehnyt kalibrointiuuniin sekä suunnitellut teollisuusvehkeen, jossa oli monta lämpötilasäätöä valmiilla PID-säätimillä.
D on derivaattasäätö ja se on usein varsin ongelmallinen. Siksi se jätetään pois. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tarvitse. PID-säätimiä käytetään 99% PI-säätiminä. Olen itse tuollaisen tehnyt kalibrointiuuniin sekä suunnitellut teollisuusvehkeen, jossa oli monta lämpötilasäätöä valmiilla PID-säätimillä.
D on derivaattasäätö ja se on usein varsin ongelmallinen. Siksi se jätetään pois.Kerro se kiinan pojille.
Ihan parmerteillä asetetaan miten säätö toimii, ja mitä otetaan mukaan.
Mitä oikein sekoilet! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro se kiinan pojille.
Ihan parmerteillä asetetaan miten säätö toimii, ja mitä otetaan mukaan.
Mitä oikein sekoilet!Niin parametrit asetellaan siten, ettei D-säätö ole käytössä. Ainoastaan P ja I. D:tä tarvitaan ja voidaan käyttää vain harvoissa sovelluksissa. Taatusti ei tarvita lämmityslaitteen säädössä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin parametrit asetellaan siten, ettei D-säätö ole käytössä. Ainoastaan P ja I. D:tä tarvitaan ja voidaan käyttää vain harvoissa sovelluksissa. Taatusti ei tarvita lämmityslaitteen säädössä.
Oletko tyhmä, vai leikitkö tyhmää?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin parametrit asetellaan siten, ettei D-säätö ole käytössä. Ainoastaan P ja I. D:tä tarvitaan ja voidaan käyttää vain harvoissa sovelluksissa. Taatusti ei tarvita lämmityslaitteen säädössä.
Tämä vinksahtanut tyyppi varmaan myös kiertelee epätoivoisena autoliikkeitä ostaakseen auton jonka huippunopeus on 100 km/h, sen kun ei tarvitse ajaa lujempaa kuin satasta. Ei ole vielä löytänyt sopivaa, kun kaikkien autojen huippunopeus on ollut 150 km/h tai enemmän ;)
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin parametrit asetellaan siten, ettei D-säätö ole käytössä. Ainoastaan P ja I. D:tä tarvitaan ja voidaan käyttää vain harvoissa sovelluksissa. Taatusti ei tarvita lämmityslaitteen säädössä.
https://controlstation.com/the-d-in-pid-stands-for-do-not-use-sometimes/
Tavallinen simppeli termostaatti toimii PID - säätimen P - termin varassa. Kun lämpötila poikkeaa asetuksesta niin termostaatti nostaa tai laskee tehoa sen mukaan kuinka paljon poikkeamaa on. Yksinkertaisimmillaan tehonsäätö on ON/OFF. Lämpötila asettuu ympäristötekijöiden mukaan joko asetusarvojen ala- tai yläpuolelle sen mukaan miten ympäristö muuttuu.
I - termi tuo mukaan pidemmän ajan keskiarvon. Kun on PI - säädin käytössä niin pitkän ajan keskiarvo eli tuo integraali I pyritään pitämään myös nollassa. Tuolloin lämpötilan keskiarvo säätyy asetetun keskiarvon kohdalle kun katsotaan riittävän pitkän ajan tilannetta. Mitä voimakkaampi I - termi sitä lyhyemmässä ajassa päästään oikeaan arvoon joskin mukaan voi tulla värähtelyä.
D - termiä tarvitaan silloin, kun on tarvetta saada säätö toimimaan niin nopeasti kuin mahdollista ympäristön tilan muutoksiin reagoiden. Sillä saadaan I - termistä aiheutuva värähtely kumottua eli voidaan nostaa säädön reaktionopeutta ilman että säädin värähtelee. Sillä saadaan myös säädettyä lämmityksen ja lämpötilan mittaustulosten välisen viiveen aiheuttamia ongelmia pois.
Tavallisessa asunnon tai varaston lämmityksessä P ja hieman I:tä riittää vallan hyvin kun tavallisesti on käytössä vain P.
- Anonyymi
Mahtaa tuollainen Controlleri olla aluksi täysin tyhmä vehje, ennen kuin siihen on asetettu kaikki parametrit kohdilleen.
Käyttöön otossa voi mennä aikaa ja tupakkia. Sitten vielä niiden säätöparametrien virittely toimiviksi. Ei riitä että onnistuu näpyttelemään asetuslämpötilan tauluun.- Anonyymi
> Karkea on/off säätö korvautuisi tasalämmöllä, edellyttäen että saa säätö parametrit asetettua kohdilleen.
Karkea säätö korvautuu tasalämmöllä vain, jos haluat pitää lämmittimen puhaltaman ilman lämpötilan vakiona. Silloin tietenkin mitataan laitteen puhaltaman ilman lämpötilaa.
Jos laitat lämpöanturin imupuolelle eli mittaat huonelämpötilaa, lopputuloksena on hyvin helposti värähtelypiiri. PI säädin kun haluaa säätää sen huonelämpötilan tarkasti pyydettyyn arvoonsa, niin sehän vetää lämmitystehot aika pian tappiin, jos lämpötila on edes 0,1 °C alle pyydetyn. Sitten kun lämmöt on tasan oikein, niin tehoja alas... mutta se voi jo olla myöhäistä, kun huoneessa on myös paljon lämpöä varaavaa massaa ja hitautta. Eli mennään toiseen äärilaitaan ja sitten on kotvan aikaa lämmitystehot nollassa.
Tarkka säätö vaatii kaskadin eli PID säädin n:o 1 säätää puhallusilman lämpötilaa (ohjaa lämmitysvastusta) ja säädin numero 2 säätää huonelämpötilaa (muuttaa säätimen 1 asetusarvoa tarpeen mukaan ylös/alas). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Karkea on/off säätö korvautuisi tasalämmöllä, edellyttäen että saa säätö parametrit asetettua kohdilleen.
Karkea säätö korvautuu tasalämmöllä vain, jos haluat pitää lämmittimen puhaltaman ilman lämpötilan vakiona. Silloin tietenkin mitataan laitteen puhaltaman ilman lämpötilaa.
Jos laitat lämpöanturin imupuolelle eli mittaat huonelämpötilaa, lopputuloksena on hyvin helposti värähtelypiiri. PI säädin kun haluaa säätää sen huonelämpötilan tarkasti pyydettyyn arvoonsa, niin sehän vetää lämmitystehot aika pian tappiin, jos lämpötila on edes 0,1 °C alle pyydetyn. Sitten kun lämmöt on tasan oikein, niin tehoja alas... mutta se voi jo olla myöhäistä, kun huoneessa on myös paljon lämpöä varaavaa massaa ja hitautta. Eli mennään toiseen äärilaitaan ja sitten on kotvan aikaa lämmitystehot nollassa.
Tarkka säätö vaatii kaskadin eli PID säädin n:o 1 säätää puhallusilman lämpötilaa (ohjaa lämmitysvastusta) ja säädin numero 2 säätää huonelämpötilaa (muuttaa säätimen 1 asetusarvoa tarpeen mukaan ylös/alas).Sinun virittelyllä noin tulisi varmaan käymäänkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Karkea on/off säätö korvautuisi tasalämmöllä, edellyttäen että saa säätö parametrit asetettua kohdilleen.
Karkea säätö korvautuu tasalämmöllä vain, jos haluat pitää lämmittimen puhaltaman ilman lämpötilan vakiona. Silloin tietenkin mitataan laitteen puhaltaman ilman lämpötilaa.
Jos laitat lämpöanturin imupuolelle eli mittaat huonelämpötilaa, lopputuloksena on hyvin helposti värähtelypiiri. PI säädin kun haluaa säätää sen huonelämpötilan tarkasti pyydettyyn arvoonsa, niin sehän vetää lämmitystehot aika pian tappiin, jos lämpötila on edes 0,1 °C alle pyydetyn. Sitten kun lämmöt on tasan oikein, niin tehoja alas... mutta se voi jo olla myöhäistä, kun huoneessa on myös paljon lämpöä varaavaa massaa ja hitautta. Eli mennään toiseen äärilaitaan ja sitten on kotvan aikaa lämmitystehot nollassa.
Tarkka säätö vaatii kaskadin eli PID säädin n:o 1 säätää puhallusilman lämpötilaa (ohjaa lämmitysvastusta) ja säädin numero 2 säätää huonelämpötilaa (muuttaa säätimen 1 asetusarvoa tarpeen mukaan ylös/alas).Höpö höpö. Huonelämmön saa pidettyä aivan riittävän tasaisena pelkällä P-säädöllä. PI:llä pysyy paremmin ja PID:tä ei tarvita mihinkään. Ei ole yhdessäkään huonelämmitysjärjestelmässä D käytössä.
PI:ssä teho laskee integraalin lähestyessä nollaa. Tietysti monissa lämmitysjärjestelmissä ei ole mitään tehonsäätöä. On vain on-off. Puhallinlämmittimellä ei kyllä mitään ylilämpöjä tule eli aivan hyvin voi olla pelkkä termostaatti, jossa vain hystereesi on tarpeeksi pieni. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Höpö höpö. Huonelämmön saa pidettyä aivan riittävän tasaisena pelkällä P-säädöllä. PI:llä pysyy paremmin ja PID:tä ei tarvita mihinkään. Ei ole yhdessäkään huonelämmitysjärjestelmässä D käytössä.
PI:ssä teho laskee integraalin lähestyessä nollaa. Tietysti monissa lämmitysjärjestelmissä ei ole mitään tehonsäätöä. On vain on-off. Puhallinlämmittimellä ei kyllä mitään ylilämpöjä tule eli aivan hyvin voi olla pelkkä termostaatti, jossa vain hystereesi on tarpeeksi pieni.Puhallin lämmittimen haittana termostaattiohjauksessa on vedontunne OFF tilassa, kun puhallin käy koko ajan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Puhallin lämmittimen haittana termostaattiohjauksessa on vedontunne OFF tilassa, kun puhallin käy koko ajan.
Ja taas höpöä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja taas höpöä.
Sulle voi bi-metalli termari riittääkin.
- Anonyymi
Kontrolleri saapui kiinasta, on tuossa työpöydällä koekytkennässä ohjaamassa uunilamppua joka on muovitölkissä anturin kanssa. Ihan on oletusasetuksillaan vielä, lämpötila ei heittele mihinkään ja vakiintuu tosi nopeasti.
https://www.vallder.com/images/product_details_images/rex-c100/REX-C100FK02-V-EN.pdf - Anonyymi
Nyt puhallinlämmitin on koekäytössä säätimen kanssa. Mökin lämpötila oli 12 astetta illalla kun koekäyttö alkoi. Säädin toimii tosi hienosti ihan tehdasasetuksillaan, nyt kyllä palstan PID tietäjät saivat tooosi pitkän nenän :D
Tuon pulijohdereleen jäähdytyslevyn kanssa on vielä vähän arpomista kuinka kuumana se saa käydä?
Nyt siinä on vain romuista löytynyt pieni siili, eikä vielä oikein uskalla kääntää lämmittimestä täyttä 3 kW päälle, mennään aluksi 2 kW:lla. Järeämpi jäähdytyslevy on kyllä jo varoilta hankinnassa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Heikki Silvennoinen petti vaimoaan vuosien ajan
Viiden lapsen isä Heikki kehuu kirjassaan kuinka paljon on pettänyt vaimoaan vuosien varrella.1462591- 241986
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha231968Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.891776Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?671530Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se201306Avaa sydämesi mulle
❤ ❤❤ Tahdon pelkkää hyvää sulle Sillä ilmeisesti puhumalla Avoimesti välillämme Kaikki taas selviää Kerro kaikki, tahdo371202- 111198
Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan361188Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k101167