U20 peluutus ja taso ovat big disgrace

Seurannut A SM / U20 vuosikymmeniä ja yksilötaidot ja pelaaminen sarjassa kehittyivät monta vuotta ja taso nousi maailman huipulle.

Viime vuosina taso on romahtanut ja suurin selitys on itsekkäiden alaikäisten majupoikien nosto sarjaan isoille peliminuuteille. Yksi läheltä seurattu joukkue peluuttaa ykköspakkina ja ykkösylivoimassa nuorta kaveria, joka ottelu toisensa jälkeen yrittää olla Miro Heiskanen (agentin ohjeesta varmaankin) muttei ole lähelläkään edes keskiverto U20 sarjan pakin tasoa - nuoruutensa vuoksi. (Hänen pitäisi ja kannattaisi pelata omassa ikäluokassaan, onnistua ja kehittyä siellä).

Isoilla minuuteilla kaveri jauhaa ilman tulosta ja samalla muut pelikaverit kärsivät (yv:ssä esim ei synny mitään, koska kaveri menettää kiekon jatkuvasti sinisellä; normi avauksia ei lähde, koska kaveri pyrkii koko kentän purjehduksiin taas kiekon menettäen). Joukkueen menestyskin kärsii tietysti, mutta ikään kuin tällä ei enää olisikaan mitään merkitystä! Joukkuelajista on tullut toisistaan irrallisten yksilösuoritusten surkea näyttämö - kauheeta kattoo ja pian kiinnostus lajiin häviää minulta ja monelta muulta.

Miksei ymmärretä, että ani harva 16-17 vuotias pystyy pelaamaan 1-2 ketjussa isossa roolissa parikymppisten sarjassa?

Liiton, liigan, seurojen pomojen ja heidän alaisuudessa olevien valmennuspäälliköiden ja valmentajien on pian herättävä ja muutettava jääkiekkomme suunta: parhaat pelaa ja parasta on se, että huippuyksilöt pelaavat joukkuepeliä. Tämä vaatii älypelaajia hyvän luistelun lisäksi. Vain todella poikkeukselliset alaikäiset kannattaa nostaa U20 tasolle.

Nykylinja laskee ykkösjuniorisarjamme tason ja kuihduttaa jääkiekon tämän vuosikymmenen aikana.