Kiusaaminen koulussa ja työpaikalla on turkasen ikävä totuus. Syytä asiaan varmaan miettii jokainen. Itse yöllä pähkäille tuli mieleen, että jos kyse onkin samasta asiasta kuin sikojen hännänpurennasta tai rottakokeissa todetusta asiasta, että ahdas ja virikkeetön ympäristö aiheuttaa agressvisuutta, joka purkautuu jonkun ryhmän jäsenen murjomisena. Eläinpuolella puhutaan lajinmukaisen elämän mahdollistamisesta ja viettien tyydyttämisestä.
Mikä on ihmisen lajinmukainen käytös. Saalistus (hippa−leikit, jossa yksilö saalistaa Piilosilla olo, joka vastaa myös suojautumisen tarpeeseen) pallopelit, jossa lauma jahtaa yhdestä saalista) pesänrakennus (majanrakennus) Reviirin puolustus (jengitappelut?) Samoin keräily ja varastojen kokoamin on liki vaistonvaraista toimintaa (muinoin hengissä säilymisen ehto) ja siksi varsikin lapset keräävät kaikenlaista
Pitäisikö kiusaamista ruveta purkamaan ottamalla huomioon lajinmukainen käytös, koska luultavasti lapsilla vietit ja vaistot ovat vahvempia ennekuin ”sivistys” tukahduttaa ne. Jospa tukemalla perusviettejä, kuten nykyisin koirankoulutuksessa tehdään, jotta koiraa saada toimimaan halutulla tavalla, saataisiin ihmisetkin toimimaan sopusammin keskenään
Mikä on ihmisen lajinmukainen käytös. Saalistus (hippa−leikit, jossa yksilö saalistaa Piilosilla olo, joka vastaa myös suojautumisen tarpeeseen) pallopelit, jossa lauma jahtaa yhdestä saalista) pesänrakennus (majanrakennus) Reviirin puolustus (jengitappelut?) Samoin keräily ja varastojen kokoamin on liki vaistonvaraista toimintaa (muinoin hengissä säilymisen ehto) ja siksi varsikin lapset keräävät kaikenlaista
Pitäisikö kiusaamista ruveta purkamaan ottamalla huomioon lajinmukainen käytös, koska luultavasti lapsilla vietit ja vaistot ovat vahvempia ennekuin ”sivistys” tukahduttaa ne. Jospa tukemalla perusviettejä, kuten nykyisin koirankoulutuksessa tehdään, jotta koiraa saada toimimaan halutulla tavalla, saataisiin ihmisetkin toimimaan sopusammin keskenään
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvin sanottu. Samaa mieltä pitkälle. Se lajin käyttäytymistä. Selviytymistä ja hirerarkoiden rakentamista. Se joka ottaa johdon pääsee ryhmässä ylemmäksI ja voi johtaa. Ikävä kyllä joku joutuu kärsimään tästä. Ja ymmärryksen myötä ihminen osaa kyllä itse luopua tästä primitiivisestä tavasta saada ryhmässä tai yhteiskunnassa valtaa. Sitä saa ilman eritasoista kiusaamista paremmin keinoin, tiedolla ja taidolla.
Mutta lasten harjoittama kiusaaminen on vaikeampi asia, sillä se kumpuaa samasta lajikäyttäytymisestä vailla oikeaa pahaa tahtoa. Ryhmädynamiikasta ym ja selviytymistaitojen harjoittamisesta. Julkisuudessa harvoin puhutaan kiusaamiseen ’positiivisesta ’ tarkoituksesta tai avataan noita lajiominaisuuksien tarkoitusperiä puhutaan vain haitoista. Kun tiedostetaan kiusaamisen positiivinen tarkoitus on helpompi tajuta miten sama asia voidaan saavuttaa myönteisin keinon niin että kaikki voittaa.
Lapsista on vaikea kitkeä lajin sisäistä käytöstä. Sitä harjottaa jo 5 v lapset. Missä menee jäynän ja kiusaamisen raja vaikea sanoa.