Olin aiemmin uskovainen.
Eräänä päivänä,kaverini itsemurhan ja tämän päänetsintärupeaman ja uskonveljien rakkaudellisen kertomuksen jälkeen(jossa todettiin kaverini kärisevän Helvetissä)
Huomasin aluksi tunteenomaisesti,että ainut oljenkorsi jota olin pitänyt vuosia oli harhaa.
Sitten tajusin että tuo epäily oli tunteenomaista.
Sitten tajusin että kaikki siihenastiset uskomukseni olivat olleet tunteenomaisia myös.
Ajattelin että olen vain väärässä lahkossa.
Katselin uskontoja "hedelmiensä mukaan". Löysin ahneutta,oman edun tavoittelua ja muuta. Yhdenkään uskonnollisen ryhmän edustajat eivät heijastaneen hyvyyttä ja moraalia. Tajusin myös kuinka naureettavilta uskovaisten "ihmeet" tuntuivat. Ne olivat mahdollisia selittää myös sattumilla. Itselleni moisia sattumia ei ollut koskaan tapahtunut. Jeesuksen antama konkreettinen apu elämässäni oli vastaava kuin mihin usko mielikuvitusystävään tai joulupukkiin olisi ollut. Havaitsin,että vaikka olin aina olettanut Jumalan varjelevan, niin kyseistä varjelua ei ollut koskaan tapahtunut.
Ainuttakaan tilannetta jossa olisi ollut varjelusta ei ollut.
Vaikka pitkä koulukiusaushistoriani (pääkiusaaja muuten uskovainen,kuinkas muuten) olisi antanut sille mahdollista. Tai sitten Luoja suojeli minua niin että en saisi rauhallista elämää ilman että sidotaan hupparin hupusta lipputankoon ja sitten heitellään kivillä. Jumala on aina ollut ensimmäisen kiven perään.
Jokatapauksessa en suostu marttyyriksi.
Eräänä päivänä,kaverini itsemurhan ja tämän päänetsintärupeaman ja uskonveljien rakkaudellisen kertomuksen jälkeen(jossa todettiin kaverini kärisevän Helvetissä)
Huomasin aluksi tunteenomaisesti,että ainut oljenkorsi jota olin pitänyt vuosia oli harhaa.
Sitten tajusin että tuo epäily oli tunteenomaista.
Sitten tajusin että kaikki siihenastiset uskomukseni olivat olleet tunteenomaisia myös.
Ajattelin että olen vain väärässä lahkossa.
Katselin uskontoja "hedelmiensä mukaan". Löysin ahneutta,oman edun tavoittelua ja muuta. Yhdenkään uskonnollisen ryhmän edustajat eivät heijastaneen hyvyyttä ja moraalia. Tajusin myös kuinka naureettavilta uskovaisten "ihmeet" tuntuivat. Ne olivat mahdollisia selittää myös sattumilla. Itselleni moisia sattumia ei ollut koskaan tapahtunut. Jeesuksen antama konkreettinen apu elämässäni oli vastaava kuin mihin usko mielikuvitusystävään tai joulupukkiin olisi ollut. Havaitsin,että vaikka olin aina olettanut Jumalan varjelevan, niin kyseistä varjelua ei ollut koskaan tapahtunut.
Ainuttakaan tilannetta jossa olisi ollut varjelusta ei ollut.
Vaikka pitkä koulukiusaushistoriani (pääkiusaaja muuten uskovainen,kuinkas muuten) olisi antanut sille mahdollista. Tai sitten Luoja suojeli minua niin että en saisi rauhallista elämää ilman että sidotaan hupparin hupusta lipputankoon ja sitten heitellään kivillä. Jumala on aina ollut ensimmäisen kiven perään.
Jokatapauksessa en suostu marttyyriksi.
Vastaukset 97
Vanhimmat
Hyvä että tulit järkiisi.
että Helvetti palauttaa järkiisi takaisin!H.on mielikuvitusta vain.
Koskettava kertomus.
Kaikkea hyvää sinulle tästä edespäin.
Oli aika, kun minäkin ristin käteni ja odotin rukoillen ihmeitä: Pyysin, että katkennut sukseni korjaantuisi yöllä ja pääsisin taas hiihtelemään seuraavana päivänä, mutta ei, suksi oli edelleen aamulla säleinä. Minun mielestäni ei olisi kaikkivoipalle, maailman luoneelle suuruudelle ollut temppu eikä mikään korjata yhtä hiton suksea. Toisaalta sukseni taisi olla aika visainen ongelma, koska edes naapurin puuseppä ei osannut tehdä sille mitään.
Hiihtourani katkesi siis siihen. Jos jotakin positiivista etsii asiasta niin ehkä se on se, että hiihtourani jatkuessa olisin kukaties narahtanut hemohesin käytöstä Lahdessa vuonna 2001. Toistaiseksi olen kuitenkin pysytellyt ohraisen nautiskelussa ilman suksia.
olis olluit aika törkeetä, jos harras uskovainen mies olis kärähtänyt hemohessin käytöstä.
jos oikein muistan niin niinhän kävi....
nykyään Myllylä ilmeisesti hiihtää rukouksen voimalla.
>> Vaikka pitkä koulukiusaushistoriani (pääkiusaaja muuten uskovainen,kuinkas muuten) olisi antanut sille mahdollista. >>
En voi olla ihmettelemättä tuota. Kouluajoistani on tosin kauan, mielikuvat ovat hämärtyneet, mutta en voi sanoa tietäväni yhdestäkään entisestä kuolukaverista, olivatko uskovia vai eivät. Yhden äiti oli pyhäkoulun opettaja, ja hän taisi joskus joutua kuulemaan hiukan naljailua, mutta muuten ei uskosta tai uskonnoista keskusteltu ollenkaan.
Mitenkäs sinusta uskova alunperin tuli ?
Itse en 'normaaliluterilaisesta' kotikasvatuksesta huolimatta muista koskaan edes ajatelleeni että Raamattu, jota pakollisessa uskonnonopetuksessa enemmän tai vähemmän ahkerasti tutkisteltiin, olisi muutakin kuin kokoelma vanhoja legendoja. Moraalia ja osittain ( jo silloin :o)) vanhentuneita elämänohjeita vertauskuvallisessa muodossa, aivan niinkuin H C Andersenin sadutkin.
Äitini on uskonnollissävytteinen.
Ja kertoi kivoja tarinoita Saatanan kostosta savon perukoilla.
Uskonnollisella ala-asteen opettajalla on myös vaikutusta asiaan. Mutta "usko oli itsestäänselvyys" oikeastaan koko ikäni. En minä asiaa ollut sen kummemmin miettinyt. Propaganda piti yllä kulissia, näennäistä yliluonnollisen entiteetin varmuutta.
Minua kiusattiin 7 vuotta aktiivisesti.
Se ei muuten loppunut diplomatialla.
Se ei loppunut kouluopettajan saarnaamisilla.
Se väheni suojelurahalla,mutta ei loppunut.
Se loppui siihen kun ostin kettingin ja pieksin sillä suojelurahojaan kärttämään tulleen viisikon pyöriensä selkään...
Ja minä olin tunnettu siitä että en puolustaudu!
Täten pyydän universaalin moraalin nimissä sinua armahtamaan kiusaajasi sillä muuten heidän tekosiaan ei anna anteeksi kuin mielikuvituskaveri.
Tiedän missä he asuvat.
Tiedän missä he käyvät töissä.
En tee heille pahaa,mutta pysyn aina kärryillä näissä asioissa.
Näiollen osoitan heille armeliaisuutta joka ikinen päivä..
Mutta anteeksi en anna.
Vai pitäisikö Juutalaisten keskitysleiriltä selvinneiden "korkeamman moraalin vuoksi" annettava anteeksi Hitlerille?
Mitä me natsismia tai stalinismia tai muuta vastaavaa systeemiä haukumme.
Noudattakaamme korkeampaa moraalia ja antakaamme anteeksi.
Mitä se anteeksi anto tarkoittaa.
mitä on se anteeksi jonka pitäisi antaa.
Voihan ihmistä joka on tehnyt paskamaisesti, pitää paskiaisena mutta tarvitseeko sillä silti ahdistaa itseää. Sen jälkeen kun onkelmasta on päästy. Esim: orava pääsi kiusaajistaan.
Parempi vain päästä pois turhista ahdistuksista kuin rampata ihmisissä antelemassa anteeksi jonkin universaalin lain perusteella.
>> Äitini on uskonnollissävytteinen.
Ja kertoi kivoja tarinoita Saatanan kostosta savon perukoilla. >>
Niin minunkin äitini oli, ja savon perukatkin sopivat kuvaan. 'Kivoja tarinoita' en kyllä muista minulle useinkaan kerrotun, 40-50-luvulla korpimailla eivät ihmiset tainneet isommin 'kasvattaa' kakaroitaan, oli tärkeämpääkin tekemistä. Iltahartauden ja sunnuntaikirkon aikaan tosin piti olla hissunkissun, mutta ajatuksia ei kukaan kontrolloinut.
>> Minua kiusattiin 7 vuotta aktiivisesti...
Se väheni suojelurahalla,mutta ei loppunut.
Se loppui siihen kun ostin kettingin..>>
Suojelurahat ja kettingit eivät olisi tulleet kuuloonkaan siihen aikaan. Niin kiusaajat kuin kiusattukin olisivat ensin saaneet kurinpalautusta koulussa, sitten vielä kunnolla selkäänsä kotonaan.
Eipä ihme että nämä nykyajan nuoret....:o).
yrittäisit selvittää ne jutut niiden kiusaajien kanssa, ihan oman itsesi vuoksi.
Et saa rauhaa itsellesi ennenkuin olet vapaa tuosta kiusatun kahleesta ja vihasta.
Ei se välttämättä ole se kiusaajan elämäkään helppoa ollut.
Jos meinaat saada itsestäsi ehjän ihmisen, on menneisyyden haamut käsiteltävä, asiat, jotka painavat vuosienkin jälkeen.
Niitä on käytävä läpi niinkauan, että saat rauhan.
Ota jokainen kiusaaja yksitellen puhutteluun ja kysy häneltä, miksi hän teki niin sinulle.
Kysy, mitä pahaa tein, miksi minua kiusattiin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000007740563
"kysy häneltä, miksi hän teki niin sinulle."
Kyllähän sitä jokainen ymmärtää miksi ne oravaa kiusasivat. Ne hän halus rahhaa.
Itse olen vielä aika nuori, mutta olen samaa mieltä tästä:
"Suojelurahat ja kettingit eivät olisi tulleet kuuloonkaan siihen aikaan. Niin kiusaajat kuin kiusattukin olisivat ensin saaneet kurinpalautusta koulussa, sitten vielä kunnolla selkäänsä kotonaan.
Eipä ihme että nämä nykyajan nuoret....:o)".
Nykyajan vanhemmat eivät taida ola kovinkaan paljon perillä missä ja miten heidän lapsensa luuraavat..? Ainakin kovin paljon on viime vuosina yleistynyt tämä, että ei ole aikaa lapsille, koska työn luonne on muuttunut sellaiseksi, että on koko ajan oltava kiinni työssä ja annettava parastaan mikäli haluaa paikkansa pitää. Toisinsanoen jatkuvasti on todisteltava, että hommat töissä hoituu.
Aikaa lapsille pitäisi kuitenkin varata mielestäni tarpeeksi, se on tärkeämpää. Rajoja ja rakkautta.
Mitä tulee tähän kiusaamistapaukseen niin on järkyttävää, että 7-vuoteen ei ole asialle saatu tehtyä mitään, ennenkuin on otettu käyttöön "oman käden oikeus". Asiat olisivat monessa tapauksessa voinut purkaantua paljon pahemmallakin tavalla...
Kiusaajille kuitenkin on annettava anteeksi, sillä he eivät varmasti tienneet mitä tekivät. Toivottavasti he edes katuvat...
minä saattaisin ehkä ehdottaa, mutta en ehdota, kostoa ja en ehdota sitä, koska:
Keskusteluissa ei saa:
Kehottaa ketään rikokseen tai väkivaltaan
joten en ehdota, että kostaisit, mutta ehdottaisin, jos se olisi sallittua tällä palstalla. ;)
itsellänikin on henkilökohtaista kokemusta (monen vuoden ajalta) koulukiusatuksi tulemisesta ja sanon, että anteeksi antamisesta seuraa vain lisää kiusaamista ja heikko olo itselle.
Jossain määrin tuttu tarina.
Koulukiusaus on tuttua, mutta eihän se koskaan parane toista poskea kääntämällä. Siinä on oikeasti otettava asiat (tai iso tylppä esine) omiin käsiin ja selvitettävä asiat kivikauden malliin.
Mitä nyt vaan tällä tekstillä tarkoitan, on se että vaikka elokuvissa, sarjakuvissa ja kirjoissa onkin mielikuvitusolentoja jotka pelastavat ihmisiä hädän hetkellä, on kuitenkin osattava erottaa fakta fiktiosta. Hyvä että olet asian itsekin ymmärtänyt.
Jos putoat pilvenpiirtäjän huipulta on ihan sama mahdollisuus että jumala pelastaa kuin että sen tekee teräsmies.
Jos olet tehnyt aiemmin uskon ratkaisun ja rukoillut Jeesusta sydämeesi niin et voi siitä luopua. Epäuskossa voit elää ja alkaa kulkea omia polkujasi, mutta se on eriasia. Jumala ei tee mitättömäksi uskonratkaisuasi. Nyt olet katsellut ympärillesi miten ihmiset, myös uskovat voivat elää ja olet kuunnellut heidän puheitaan ja käytöstään ja alkanut muokkaamaan ajatuksiasi niiden mukaan. Onko linjasi objektiivinen ja onko se "minusta tuntuu asenne", kyllä, mitä ilmeisemmin.
Puhuit itsemurhasta: Kuitenkaan ihminen ei voi tietää kuka menee helvettiin. Se mitä ihminen ajattelee ennen viimeistä hetkeään on vain hänen ja Jumalan tiedossa.
Sanot,olin ennen tunteitten vallassa, varmaankin, mutta olit ottanut niitä tunteita ympäristöstäsi, ja ne ovat usein hyvin pettäviä. Oikeat todelliset tunteet voit saada vain Kristuksen kautta.
Nyt elät uusien, mutta ihmisten luomien väärien tunteitten vallassa.
Ateismi jos mikä on tunne joka on täysin tyhjän päällä oleva harhakuvitelma, eli "tyhjästä on paha nyhjästä".
Tulet tämän huomaamaan ja olet sen varmaan havainnutkin seuratessasi ateismipalstan keskusteluja, hajonta mielipiteissä on suuri, mitään selkeyttä ei ole.
Tuo loppuosa viestistäsi lipputankoineen, marttyyreineen ja huppareineen on outo, minulle se ei ainakaan aukea.
Sulla on kyllä pasmat päässä sekaisin pahemman kerran. Et näköjään tiedä yhtään mitään koulukiusattuna olemisesta tai elämästä yleensäkään. Elämässä on muitakin tunteita kuin kristuksesta tulevia ja ne on paljon aidompia kuin satuolennon luomat harhakuvitelmat.
>>>Nyt elät uusien, mutta ihmisten luomien väärien tunteitten vallassa.
Herkästipä hihasi paloivat. Ja vielä annat ymmärtää että sinulla on ratkaisu elämään. Usko nyt hyvä ihminen että tunteet ovat petollisia. Ne ovat yleensäkin heijastuksia elämäntilanteestasi. Ja omaa elämääsi et pysty hallitsemaan. Jos muuta väität, niin takuuvarmasti joudut tarkistamaan mielipiteesi. On asioita jotka tapahtuvat meistä riippumattomista syistä, onnettomuudet ja muut.
Tuo loppu oli kaikkein paras, johtopäätelmä siitä lienee että ateistit ovat älykkäitä... ja uskovaiset tolloja. On sinulla jutut. Koita nyt pitää vähän tasoa että jotkut muutkin voivat niihin yhtyä. Olivatpa vaikka "ns. ateisteja"
P.S. Millä ihmeen eväillä pystyt arvioimaan minun elämänkokemuksiani. Ladot mielipiteitäsi sillä varmuudella jonka vain tietämättömyys synnyttää.
Kysymys: koska tuli esille käsite koulukiusaus? Ei se aina ole ollut olemassa ainakaan tuossa ilmaisumuodossa. Nuoret ottivat ennenkin yhteen ja siinä se. Mutta ei puhuttu koulukiusaamisessa
että uskovaiset keskimäärin tyhmempiä ovat kuin ei-uskovat, mutta kyky kritisoida uskontoa puuttuu täysin. Uskovaisuudessa ei lienekään kysymys rationaalisesta laiskuudesta tai tyhmyydestä, vaan jostain muusta. Kognitiotieteestä saanemme tulevaisuudessa vastauksia kysmykseen, miksi ihmiset uskovat asioihin, joihin ei ole syytä uskoa.
Se oli tapahtumakuvaus,ei vertaus.
Kuten ei se päänetsintäkään.
Totta kai kantani on vain "perusteltu uskomus".
Mutta en vaihda sitä takaisin "perustelemattomaan uskomukseen".
Kantasi on perusteltu uskomus. "Ateismiko"? Hyvä. Älä tosiaankaan vaihda sitä perustelemattomaan uskomukseen, pidä siitä lujasti kiinni muuten se luistaa käsistäsi. Jos jotain asiaa sanotaan perustelluksi sen tulee täyttää kaikki tutkimuksen ja tieteen kriteerit. Onko "ateistille" kaikki selvää ja vastaukset tulevat kuin hihnalta.
Raamattu antaa uskovalle opetuksen mutta vasta kokemukset vahvistavat sen kunkin itsensä kohdalla. Ei Raamattu opeta hokemaan sanoja kuin papukaija, se opettaa nimenomaan ajattelemaan. On olemassa muutakin kuin näkyvä todellisuus. Että se siitä perustelemattomuudesta.
Miksei uskontoa voisi arvostella, tässä on kuitenkin yksi ongelma, on ainakin kolme käsitettä, usko, uskonto ja uskonnollisuus ja jokainen niistä on eri asia.
Olisiko asia ok. jos uskovat lähtisivät siihen kritiikkiin jota uskomattomat harjoittavat. Jos sinä sanot, Jumala ei ole hyvä, ja minä myöntelisin, totta puhut niin olisipa uskoni kevyissä kannakkeissa.
Job oli kokenut kovia elämässään ja arvosteli Jumalaa, kunnes tämä sanoi, hyvä on käydään oikeutta keskenämme ja Job joutui pyörtämään sanansa. Kokemastaan huolimatta.
Joten katsotaan miten tämä juttu nyt tänään menee. Tiede todistakoon Jumalan olemassaolon. Ei eivät he tule onnistumaan.
Tieto on tärkeätä, mutta jos mistä niin uskomattomien kohdalla tietämättömyys uskon asioista on todella suuri.
Uskovana myönnän oman tietämättömyyteni, mutta sen tiedän mitä Jumala on tehnyt minun ja monen muun elämässä.
jos kuuklaat hakusanalla cognitive science of religion, löytyy monia mielenkiintoisia saitteja asian tiimoilta.
Tässä yksi hyvä esitelmä.
http://www.csicop.org/si/2004-03/religion.html
Uskonnollisuus on itse asiassa aika mielnkiintoinen ilmiö.
Olet olevinasi uskovainen ja silti uskot väärään, olemttomaan jumalaan.
Lopeta jumalankuivain palveleminen, veren ja ruuomiin syöminen ja palaa islamiin.
Ei ole muuta Jumalaa kuin Allah!
Mistä tiedät? Osaatko arabiaa? Pakanakielellä yrität selvittää asiaa. Ei se sovi sanoi Muhamed. Sinä kirottu kristitty koira.
>>Tulet tämän huomaamaan ja olet sen varmaan havainnutkin seuratessasi ateismipalstan keskusteluja, hajonta mielipiteissä on suuri, mitään selkeyttä ei ole.
Kirjoitat:Ja kaikki luterilaiset ovat yhtä mieltä esim. raamatun tulkinnasta, saati sitten tuhat muuta lahkoa????
On olemassa vapaa valinta ihmisten kesken, tämä on Raamatun perussanoma, uskonko ihmisiä vai Raamattua.Ja mikä on hengellisen kypsyyteni tila
Entä "ateismi" ei muita näköaloja ja todellisia faktoja kuin "minusta tuntuu" ,olen ajatellut. Tänään sovinnollista anarkiaa, ei muuta. Sen jättämät jäljet pelottavat. Neuvostoliitto rakensi mm. ateismin varaan ja mikä oli tulos?
"Jos olet tehnyt aiemmin uskon ratkaisun ja rukoillut Jeesusta sydämeesi niin et voi siitä luopua."
Muistuupa mieleeni kerran kuulemani helluntailaisten keskustelu. Tuolloin he päätyivät tulokseen, että luopiot ovat pahimpia. Jostain näkövinkkelistä siis pahimpia, mutta myös esimerkillisessä mielessä siitä, että uskovatkin voivat järkiintyä.
>>>Sanot,olin ennen tunteitten vallassa, varmaankin, mutta olit ottanut niitä tunteita ympäristöstäsi, ja ne ovat usein hyvin pettäviä. Oikeat todelliset tunteet voit saada vain Kristuksen kautta.>Kysymys: koska tuli esille käsite koulukiusaus
Tuo mitä alussa lainaat on se juttu. Siinä on sanottu koko juttu ja sitä ei ole lainattu joidenkin puheitten perusteella. Se on Raamatun opetus, ei joidenkin ihmisten. Mutta siitä vaan järkiintymääm Hip Hopin tahdissa
Raamattu on satua. Älä ota sitä vakavasti. Tanssi sinäkin hiphoppia, koska et pelastu satujuttuinesi kuitenkaan.
Kirjoitit:
MikÄ ihme saa sinut nostamaan itsesi muiden yläpuolelle kertomaan mitä ihmisen pitää tuntea?
- Opettele lukemaan vastauksia, missään en ole sanonut miten sinun pitää tuntea, se on oma asiasi.
Kirjoitit:
Joka viikko joku älypää tulee tällekin palstalle väittämään omana uutena keksintönään että "Ateismia ei ole ilman jumalaa !
- Jos ateistipalstalla ei olisi muita kuin sen tukijoita, niin kuivaksipa menisi juttunne.
Ja sitäpaitsi, tuohon "ateismia ei ole ilman Jumalaa" en nyt ole ottanut kantaa
Kirjoitit:
En väittänyt uskovaisia tolloiksi muuten kuin siltä pohjalta että heidän päähänsä ei mene millään se mitä ateismi on.
- siis uskovat ovat tolloja kun eivät ymmärrä ateismia, entä mitä ovat ne jotka ovat ennen eläneet ateismin harhoissa mutta kääntyneet uskoon?
Kirjoitat:
Mistä sinä tiedät aivan 100% varmuudella että kaikki tunteesi kumpuaa jeesuksesta
- en ole sellaista väittänyt, se on oma mielikuvituksesi joka nyt tulkitsee.
Vastauksesi on suurimmalta osin olettamuksiesi varassa kehiteltyjä ajatusrakennelmia.
Niinpä. Uskontojen idea on luvata kaikkea (onnea, turvaa, seksuaalista täyttymystä "aidossa rakkaudessa", vapautta mammonasta, kirkkautta ja rohkeutta ja lopulta kuolemanjälkeistä ikuista (!) onnen tilaa.
Usko johonkin antaa voimaa ja on luonnollista inhimilliselle olennolle. Mutta usko johonkin kulttuurin luomaan näkymättömään olentoon, joka laatii säännöt koko ihmiskunnalle, on elämän halveksumista.
Maailmassa on kuusi miljardia uskoa. Ja monet käyttävät tuota uskoa väärin: yrittämällä vakuuttaa toiset sillä, että heidän uskonsa on "paras" ja lähimpänä jotain metafyysistä jumaluutta ihmisen tajunnan ulkopuolella.
Hyvin sanottu.
voidaan koetella ankarankin käden kautta.
Ikävää se kuitenkin on, mutta on pystyttävä antamaan anteeksi pahimmallekin viholliselle. Jos kaikki antaisivat anteeksi vihollisilleen, maailma olisi varmasti paljon parempi paikka asua. Anna heille anteeksi ja toivon, että löydät Jumalan uudelleen.
Näinköhän tämä pääkiusaaja oli uskovainen kuitenkaan??! Ei ainekaan nuorena ymmärtänyt uskovaisen vastuuta muista ihmisistä. Tai ehkä hän tulikin uskoon vasta kun katui tekojaan??
Ymmärrän että sä olet katkera, mutta miksi tuo saa sinut vihamaan uskovia?
Huomaa että olet vain katkeroitunut Jumalalle ja siksi et tahdo uskoa häneen.
Jos haluat tietää miksi vihaan tietynlaisia "uskovaisia"...
Vilkaisin ja näin siinä ihan Vitun komeen näköisen märkätukkasen henkilön. Mitäs itse näät kun katsot peiliin?
Heh heh!
"Vilkaisin ja näin siinä ihan Vitun komeen näköisen märkätukkasen henkilön."
Itsepetos onkin uskisten leipälaji!
vittu ei ole komee.
Minkäs sille mahtaa kun on niin komee jätkä!
ymmärrän vihasi ja kaunasi. silti kaikkein kaunein teko maailmassa on antaa anteeksi. anteeksianto ei maksa mitään, mutta se vapauttaa sinut vihasta ja katkeruudesta.
anteeksianto on asenne. minä tahdon antaa anteeksi.
kaikkein kauneimman ja ihmeellisimmän ja kosketavimman hetken olen ollut kokemassa ystävän kanssa, joka on pienestä lapsesta asti saanut kokea insestistä alkaen pahuutta elämässään ja ymmärtämättömyyttä. kuunnellessani elämän tarinaa, kysyin pystytkö ikinä antamaan anteeksi?? vastaus tuli heti. pystyn. hän ei elä katkeroituneena. hän on vapaa tänään menneisyydestään.
ellemme me anna anteeksi, ei meillekään anneta anteeksi.
meihin ihmisiin on niin helppo pettyä, sillä kuten sanottu, olemme uskovinakin vain kuvia jeesuksen täydellisyydestä, emme täydellisiä. teemme hirvittäviäkin virheitä. jos emme niitä ymmärrä pyytää anteeksi ja katua, ei Jumalan rakkaus voi asua sydämessämme.
olet Hänelle rakas Squirrel.
Allah olkoon kanssasi, uskova
Helvettiläine iso mies jaksaa jauhaa noin hemmetin lapsellista läppää!
saat ihan oman siunauksen. ole siunattu.
:)
ps. muistan että olit ensimmäinen joka vastasi mulle asallisesti kun tulin sekoilemaan tänne palstalle.kiitos. Jeesus rakastaa sinua.
Näkymätön Vaaleanpunainen Yksisarvinen rakastaa myös Sinua, vaikka saattaa sukkasi syödä.
Tässä se huomataa aina uskovia sanotaan tyhmiks ja lapsellisiks. Mutta tän nasanin kommenteista vi kyllä tosin päätellä.
Sä kuulut ah-kerhoo ja mä oon sen hengellinen johtaja ja meikä on myös ainoin funhurskas tässä maailmassa.
Okei mut siunausta!
Tuntuu joskus siltä, että ihmisiä pakotetaan antamaan anteeksi.
"Anna anteeksi tai olet huono ihminen, katkera ja silleen!!!"
Minuakin kiusattiin koulussa. En ole vieläkään antanut yhdellekään anteeksi. En siksi koska en haluaisi, vaan koska en pysty. Vaikka sanoisin "Annan sinulle anteeksi" ei se muuttaisi mitään. Tämä toinen jatkaa elämäänsä tietäen, että hänelle ollaan annettu anteeksi, mutta itse jatkan elämääni nämä muistot muistoissani.
Kysymys: Mitä Squiller siitä hyötyy, että hän menee ja sanoo "Ok, annan teille anteeksi"? Pyyhkiytyykö Squillerin muisti? Nähtävämmin ei. Life goes on ja mikään ei muutu.
Ja sitten nimimerkki Uskovalle: Tämä kirjoitus ei ole tarkoitettu vain ja ainoastaan sinulle, vaan kaikille. En halua lukea, kuinka sinä raiskaat sanoja "rakkaus", "jumala" ja "Jeesus"(ok, tämä on nimi) oman käännytysagendasi nimissä. En muuten aio tulevaisuudessakaan lukea sinun kirjoittamia viestejä minulle.
Anteeksiantamuksesta. En ole minäkään antanut anteeksi minun koululusaajilleni, mut en jaksa koko loppuelämääni heitä vihatakkaan. Mutta uskon että Jumalan on tuomio ja kun hän on antanut kaikki syntinikin anteeksi niin meidänkin pitäisi pyrkiä antamaan. Ateeksi antamus on päätös ei niitä tekemisä tarvitse hyväksyä. Ja kyllä minulle tulee hyvä mieli kun ei tarvitse vihata ketään.
Anteeksiantamus on suuri asia.
Se on vaikeaa silloin kuin sitä tarkoittaa.
Uskovan anteeksianto ja rakkaus on helpotettuja versioita.
"Saat anteeksi,koska tiedän sinun kärisevän Helvetissä teoistasi.
Rakastan sinua koska se on minun velvollisuuteni että en kärisisi seurassasi."
Ihmisellä on eri tunteita.
Kaikki ne eivät ole kivoja,mutta niiden peittäminen ei aikaansaa kuin pahaa.
Minä en mitään kilpeä tai kuorta rakenna sisääni.
Jos vihaan niin vihaan.
Sitten kun en enää vihaa(kuten en vihaa enää kuin ihan paria ydinheppia) niin en enää vihaa ja annan homman olla.
Eräät henkilöt pieksi minut kerran kun minulla ei ollut tupakkaa.
Olivat kännissä kuin käet,mutta ryhmä on aina voimaa.
Kävin sitten heille suuttuneena seuraavalla viikolla kun tulivat vastaan.
Pyysivät anteeksi ja sanoivat että tyhmää oli.
Sain ne tarjoamaan ihan oluenkin asian vuoksi.
Ja heille annoin anteeksi,vaikka kyseisen tapauksen seurauksena nenäni onkin hieman irtonaisempi,millä saa aikaan hupaisiakin temppuja.
Jos joskus katson että ei enää tunnu,niin sitten homma on minun puolestani anteeksi annettu.
Mutta ei sekuntiakaan sitä aikaisemmin.
Ehkäpä olen tämänkin rivin vuoksi astetta lähempänä tuota sekuntia.
Mutta jokainen "sinun TÄYTYY tuntea jollain tavalla"-viesti nostaa kiukkua joka ei ainakaan nopeuta prosessia..
Puhut nyt taas yleistys käsitteellä. Täillaiset henkilöt jotka elävät tekopyhästi ovat epävarmoja ja jollain tavalla hukassa olevia. Heitä löytyy uskovista ihmisistä ihan yhtä paljon kuin ateisteistakin.
Haluaisin tietää minkalaisesta seurakinta ympyrästä olet lähtöisin kun suhtaudut noin negatiivisesti uskoviin?
Minulla on ateisteija kohtaa sen takia vitutusta kun he hyökkäilevät päälle kuin yleiset syyttäjät, ja aina minä olen se joka puolustaa. Suurin osa heistä ei ole kelaillut asioita millään tasolla ja puhutvat asioista jotka eivät millään tasolla liity minun tai kenenkään henkilökohtaiseen uskoon.
Minulla on myös jonkinlaista vihaa monia uskovia kohtaan kun he elävät liian tekopyhästi ja syytteleevät minua esim alkoholin juonnista.
Mutta me kaikki olemme vain ihmisiä!
Olen huomannut että molemmissa on näitä epätoivoisia ihmisiä, ja siksi ylestyksiä helposti tulee.
Et tietäisi mitään henkilöiden etsimis-sivua netistä?
Olisi kiva löytää omat kiusaajani ja tehdä heidän elämästään helvettiä niinkuin he tekivät aikoinaan minun.
Olet hyvä ihminen
>>Mutta jokainen "sinun TÄYTYY tuntea jollain tavalla"-viesti nostaa kiukkua joka ei ainakaan nopeuta prosessia..
Kitos samoin!
Kristinuskohan on tuota tukahduttamista aina vaatinut. Elämästä vieraantunut oppi on sellainen.
-Niinhän sinä luulet
Mutta miten sinä näet anteeksiannon?
Oletko sitä mieltä että kun sua on kiusattu sä jatkat kiusaamista? siitähän tulee loputon kierre.
Oletko koskaan kuulut terveestä järjestä?
Anteeksianto on tarpeellista ja yksilölle hyödyllistä. Sen ei ole kuitenkaan mahdollista tapahtua "hallinnollisella" päätöksellä: täten päätän olla kantamatta kaunaa ja olla ajattelematta, että minua on kohdeltu kaltoin.
Kysymys on tunteista, jotka on käsiteltävä, opittava tunnistamaan ja hyväksymään, että niitä voisi hallita. Tunnistamattomina ja torjuttuina ne hallitsevat meitä ja aiheuttavat esimerkiksi vaikkapa loputtoman koston kierteen.
Anteeksianto kehittyy itsensä (tunteittensa) tuntemisesta ja ymmärtämisestä. Silloin on mahdollista ymmärtää myös toista, vaikka hän onkin väärintekijä.
On myös muistettava, että viha on täysin hyväksyttävä ja tarpeellinen tunne, että ihminen voisi tarvittaessa puolustaa itseään. Viha on vahingollista vasta sitten, kun kohtuus ylittyy ja sitä käytetään muuhun, kuin itsensä puolustamiseen. Suuria ongelmia on aiheutunut ainakin menneinä vuosina siitä, että viha on pitänyt kategorisesti torjua.
Näi asia on! Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta en tykää siitä että halveksit kristinuskoa.
Miksi?
..en halveksi. Ei ainakaan ole tarkoitus halveksia.
Olen kuitenkin sen suhteen kriittinen. Sinä sanot, että siinä on totuus ja minä puolestani, että ei ole.
Luulen kuitenkin ymmärtäväni niitä syitä, miksi se uskomusjärjestelmänä on olemassa ja että monet ihmiset sitä todella tarvitsevat.
Anteeksiantamattomuudella pidät yllä hiillosta joka kuluttaa sinua itseäsi.
Tuo pakottamisjuttu anteeksiannosta ei aukene ainakaan minulle.
Ateistina et kykene todelliseen anteeksiantoon, korkeintaan muististasi voi hävitä asioita, mutta ne ovat kuin maton alle lakaistut roskat.
Omin eväin ei uskovakaan kykene oikeaan anteeksiantoon. Hänen varustuksensa käsitellä asia on Jeesuksessa Kristuksessa.
Kirjoitit tai lainasit:
Tuntuu joskus siltä, että ihmisiä pakotetaan antamaan anteeksi.
"Anna anteeksi tai olet huono ihminen, katkera ja silleen!!!"
Jos et anna anteeksi oletko sitten maailmankuvasi mukaan hyvä ihminen...?
Minun mielestäni anteeksiantamista ei voi pakottaa. Tosin tyhjien sanojen lausuminen ei mitään auta.
"Anteeksiantamattomuudella pidät yllä hiillosta joka kuluttaa sinua itseäsi."
Juuri tuollainen holhoava asenne vituttaa.
Fundis: "Minä tiedän mikä on sinulle parhaaksi, joten tee kuten käsketään!"
Minä annan anteeksi kun olen valmis siihen. Teidän henkisten vampyyrien on turha tulla nopeuttamaan mitään yksityisiä ja erittäin henkilökohtaisia prosesseja, pahimmillaan vain pahennatte asiaa.
"Ateistina et kykene todelliseen anteeksiantoon..."
Haista sinäkin vaan paska, senkin lahko-zombie.
"Jos et anna anteeksi oletko sitten maailmankuvasi mukaan hyvä ihminen...?"
Jos en ole valmis antamaan anteeksi ja myönnän sen, niin olen silloin rehellinen itselleni sekä muille. Minusta sitä voidaan pitää 'hyvänä'.
Mihinkään en ole sinua käskenyt, lue tarkemmin ja mieti. Olet antanut profiilisi kaikkien tutkittavaksi, lauot suustasi omia mielipiteitäsi, mutta et tunnu kestävän toisten sanomisia. Olet saanut juuri sitä mitä olet tilannut joten miksi valitat.
Jos et kestä henkilökohtaisten prosessiesi aikana näitä keskusteluja niin miksi olet mukana?
Luuletko että kukaan toinen ei ole elänyt anteeksiantamattomuudessa ja tiedä mitä se tuo tullessaan.
Tämäkin vastaus on sinun mukaasi holhoamista. Hyvä, olkoon niin, mutta kun elät ihmisten keskuudessa, niin aina jokin asia on ohjaamassa sinua. Pidät siitä tai et.
Jos aina lähdet tuolla asenteella keskusteluun. Niin mitä vittua sä täällä teet?
Sinä et ymmärrä kristin uskosta hevon paskaa kun tuollalailla ajattelet.
Huomaa selvästi että olet epätoivoinen jaa saat kiksejä siitä että saat pistää uskoville juhot suuhuun.
Asiallinen keskustelu olisi paljon rakentavaa.
Kyllä ihmisiä voi manipuloida, mutta todelliseen anteeksiantoon ei voi ketään pakottaa.
Lukase gonzalesin viesti ja tee tulkinnat ja mieti sitten uudestaan.
on pikemminkin se että hän jaksaa ja viitsii vastailla viesteihin joiden kirjoittajilla ei välttämättä ole rasitteena edes kohtuullista yleissivistystä puhumattakaan keskivertoisesta älykkyydestä.
Google on paras nimenetsimiskone. On myös mahdollista päästä käsiksi heidän sähköpostiinsa ja viesteihin joita ovat kirjoitelleet foorumeille ym...laita googleen hakusanaksi "stalkkaus" tai stalking...mielenkiintoinen harrastus
Sinä ja jason luulette että olette viisaita mutta kun puhutaan perus yksinkertaisista asioista menee heti sormi suuhun.
Jos on ylesisivistynyt henkilö pitäsi myös pystyä jeskustelemaan perusasioista hermostumatta.
Se on aina näillä "viisailla" ongelmana että he luulevat tietävänsä kaiken eivätkä viitsi puhu yksinkertaisista asioista.
Joo et halveksu mutta sinä väität että usko pakottaa väkisin antaamaan anteeksi, joka ei missäään nimessä pidä paikkaansa.
Mutta ymmärrän kantasi kun heplposti saatta sellaisen kuvan saadan ja ainoat uskovat joita yleensä tapaa ovat näitä ns superuskovia.
Ja mieti keskenäsi keltä "juholta" otat suihin?
Ihan vakavasti. En itsekään ole mikään äidinkielen maikka, mutta tuo "hihhulien tavaramerkki" kirjoitusvirhe per sana alkaa vähitellen rasittaa...
Sori mulla on lukihäiriö mutta sulla taitaa olla lukemis häiriö kun et saanut mun tekstistä selvää.
Sain kyllä ihan hyvät naurut omasta tekstistä. Kyllä mä oon hauska mies
Taas sä raukka raivoat, et halunnut vastata. Mutta ymmärrän sä oot varmaan joku teini joka haluaa vain päteä, mutta kyllä sä sieltä vielä kasvat.
Ja rupeat joskus ajattelemaan.
Ps äikän maikka voisitko korjata tekstini
Lukihäiriö selittää kyllä kirjoitustesi muodon...
Muttei sisältöä!
Teini olisin vielä ihan mielelläni, Mutta kun elämän karuille tosiseikoille ei mahda mitään... uskovainenkaan, vaikka niin luuleekin.
Sun kirjoitusten sisältö on ihan yhtä perseestä kuin minunkin.
Eli kummatkaan ei tajuta mistään mitään
Onko jokin uskovainen väittänyt että mahtaisi jotain lämän karuille asioille?
Niin minä unohdan sinut (käy multa 0.5 sekunnissa)
Eli vakavasti puhuen, en usko että kummallakaan meistä on toisillemme mitään rakentavaa sanottavaa!
Joten minun puolestani hyvästi!
byääääääääääääääääää! Sä jätit mut yksin kyllä ateistin on karuja kun ne vaan tuollalaila jättä kun nallen kalliolle.
Älä mee!!!!!
olin joskus uskovainen. Rukoilin Jeesusta ja paastosin :) Sain mielestäni selkeitä rukousvastauksiakin.
Nyt se tuntuu jotenkin hassulta, mutta ei mitenkään hävettävältä. Usko Jumalaan auttoi minua saamaan käyttöön sellaisia psyykkisiä ominaisuuksia joita tarvitsin elämäni jatkamiseksi. Nyt olen hyväksynyt tosiasiat enkä tarvitse uskoa enää.
En usko että Jumalaa on olemassa, mutta sen kuvittelu auttaa joskus. On tämä maailma niin järkyttävä ja epäoikeudenmukainen paikka, että on mukavampi ajatella että isukki lopulta laittaa kaiken kuntoon. Joskus se on mielenterveyden kannalta ihan välttämätöntä.
Uskiksia on kuitenkin ihan älyttömän paljon kun ajattelee, mitä tyhjiä lupauksia uskonnot on pullollaan. Taytyyhän ihmisillä olla valtava tarve uskoa johonkin. Ja olkoon heillä siihen oikeus.
Minua kiusasi koko ala-asteen ajan eräs poika nelikko.
Se oli semmosta vittuilua, asioihin sekaantumista, paskan puhumista selän takana jne. yrittivätpä käydä käsiksikin, mutta annoin aina korkojen kera takaisin. Jos tulivat porukalla päälle niin etsin sitten myöhemmin jokaisen yksitellen käsiini ja uittelin lumihangessa. Sitten menivät itkemään äidille ja opettajille mitä olin tehnyt. Opettajat uskoivat aina näitä jätkiä; olivat hyviä koulussa, seurakunnan jutuissa aina mukana ja näennäisen kilttejä. Ainut asia josta sain lohtua oli olla parempi kaikessa kuin nämä jätkät. Luin paljon ja urheilin kuin hullu. Painin, hiihdin ja harjoittelin lätkääkin yksinäni (paikkakunnan ainoaan lätkäjengiin en voinnut mennä kun nää jätkät pelas siellä). Ja kaikessa olin parempi. Se tietysti ärsytti vaan lisää kiusaajia ja kiusaaminen ylty ala-asteen vikoilla luokilla. Sitten yläasteella ja lukiossa oli aina luokalla vähintään yksi näistä "kavereista" jatkamassa sitä paskaa. Puhuivat musta paskaa tyttökavereillekin.
Onneksi sitten pääsin lopullisesti eroon näistä vittupäistä kun lähdin opiskelemaan muualle. Kun tuli eka kesäloma AMK:sta menin takasin kotipaikkakunnalle työharjotteluun pieneen firmaan. Ja kas kummaa samassa firmassa yks näistä jätkistä, sama vittumainen asenne ja naama vielä tallella. Ekana kesänä komenteli ja elvisteli koko ajan. Toisena kesänä ei enää kehannut komennella kun olin päässyt porukkaan mukaan. Yritti vähän leikkiä kaveriakin. Kolmantena kesänä pääsin työnjohtajaks. Heti aloitin komentelun ja vittuilun tälle jätkälle ja jatkoin koko kesän. Ja kyllä tuntu hyvältä. Sitten vakipaikka firmasta työnjohtajana. Kolme vuotta meni ja tuli mun tehtäväks päättää ketkä kaks työntekijää lähtee firmasta pihalle. Toinen nimi mulla oli jo valmiiks mietitty. Tälläistä hetkeä olin oottanu koko elämäni. Annoin jätkälle kenkää. Siinähän etti töitä pieneltä paikkakunnalta, että ois saanu läskin vaimosa ja kolme lastaa elätetyks. Se tuntu käsittämättömän hyvältä. Tässä vaiheessa annoin jo anteeksi menneet ja harkitsin jopa jätkän takaisin ottamista firmaan kun tuli itkemään mun toimistoon. En silti ottanut. Joutui muuttamaan paikkakunnalta pois kun ei löytänyt töitä. Sitten jätti vaimo.
Elämäni parhaan neuvon sain 9-vuotiaana valmentajalta "Jos joku tekee sulle jotain ni kosta! KOSTA!"
päättynyt.
Kyllä tämä tarina nyt päättyi tähän.
Minuakin kiusattiin lapsena mutta...
Itse olen aina pyrkinyt ymmärtämään kaiken tai niin kotona opetettiin. En kannata kosto ajatusta koska siinä vain pyöritää ongelmia (vai miksi niitä kutsuisi ) edestakaisin. Sen sijaan OPETTAMISTA minä kannatan, esimerkisi ORAVA saa sympatiani koska opetti rahan ruinaajille jotain hyvin tärkeää. Sinun kostamis mentaliasi vain nostaa vihaa muttei opeta kellekkään mitään. Ja uudet ihmiset saa kärsiä.
Mutta juttusi oli varmaan jonkun HIMO USKOVAISEN typerä TROLLI.
Tai sitten olen todella pettynyt.
niin kauan kuin on elämää, tarina jatkuu. jokainen saa ansionsa mukaan, jo tässä elämässä ja tulevassa varsinkin. jos me annetaan anteeksi meillekin anteeksi annetaan. jos me kostamme, meille kostetaan. elämä on loppujen lopuksi oikeudenmukainen. mitä hyvää teet saat sen takaisin.
Monet meistä ovat lähteneet samoista lähtökohdista uskonnoista, mutta jokaisella on tietysti oma elämänsä. Itse sivuutin kaiken moraalittomuuden oman uskontoni sisällä ajatuksilla, että kyllä he pyrkivät parempaan tai ovat parempia kuitenkin kuin uskomattomat. Vasta kun tajusin, että usko Jumalaan on mennyt havahtunut tuohon moraalikritiikkiin. Tämä palsta toimii siinä mielessä hyvin, että täällä voi käsittää, miksi uskonto ei ole toiminut niin kuin sen pitäisi. Ihan vain uskovaisten toiminnasta.
Outoa puhetta uskovaisilta, jos kirjoittamasi on totta. En ole uskovaisena törmännyt toiseen uskovaiseen, joka sanoo kenenkään kärtsäävän helvetissä. Helvettiin tosin uskovat, muttei kukaan voi tuomita ketään sinne.
Tietysti uskovainen kohtelee uskovaista hyvin. Sehän Raamatussakin sanotaan, että jos kohtelee vain veljiään hyvin ei silloin ole sen kummempi kuin pakana, koska pakanakin kohtelee omiaan hyvin.
Et ole törmännyt uskovaista väärin uskovana, homona, rokkarina, tai vastaavana. Ennen tuohon sai lisätä vielä tietokonenörtit, nykyään eivät enää heitä taida kirota?
Siis miten sää nyt noin ymmärsit mitä kirjoitin. Nythän oli kyse siittä miten uskovainen kohtelee sellaista joka ei usko.
Tuon lainaamasi raamatun kohdan mukaan siis pitää kohdellakaikkia ihmisiä hyvin oli hän uskovainen tai ei. Harrastatko käänteispsykologiaa?
Väärin uskovana eli mitä tuolla tarkoitat millainen on väärin uskova?
Vaikka sinä et koe näiltä uskovaisilta tovereiltasi panettelua ja helvetillä pelottelua, niin osa teikäläisistä on toisenlaisia. Levittelevät huhuja ihmisistä, jotka eivät enää usko, levittelevät huhuja ja joskus kiroavat helvettiin vaikka eivät tietäisi ihmisestä mitään.
Ole täällä suomi24:lla hetken aikaa niin näet millaisia uskovaisia on olemassa. Katso mitä he kirjoittavat ateisteille.
Outoa käytöstä mutta mahdollista kun on vain ihmisistä kyse.
No tämä palstahan on ihan provoilla sotkettu. Tämän perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä uskovaisista tai ateisteista.
Totta puhut.
Itseasiassa EN puhunut, valehtelin ja testasin palstan Evankelistojen älynlahoja
heikkoja ovat.
Mainittu
Uskonnot ja uskomukset - palsta on täynnä Jeesussontaa ,poistoon vain.
5 avausta poistui juuri. Kiitos Jeesus!
Sori taisit kirjoittaa , et puhua. Uskossa olevana mulla viheltää aina joku ääni päissäni.
Onko se Jeesus vaiko alkava hulluus?
Kyll tääkin alpitus on pelkkää urpoilua!
Raamattua lukemaan!
Totta, viestisi on sontaa
ei ole oikeaa sanaa montaa
Peräti 3 oikein kiroitettua sanaa
TV 7. Kanavaa pystyy katsomaan vain umpijurrissa, silloinkin vain noin 2 minuuttia kerrallaan. Vähänkin enemmän aiheuttaa peräpukamia ja keuhkoödeeman. Tai kuolee myötähäpeään.
Minusta ei ole koskaan tullut ateistia.
Synnyin ateistina ja kasvoin ateistisessa perheessä.
Olen ollut syntymästäni asti ateisti enkä tiedä sitä, miltä aidan toisella puolella tuntuu. Ei toisaalta kiinnostakaan tietää. Olen onnellinen ateistina enkä kaipaa mielikuvitusystäviä suojaamaan kulkuani.
Olet onnekas.
Paras kun ei usko ketään ja pitää vaihtoehtoja tarjolla.
Kiva juttu. Minäkin aikaisemmin uskoin Jumalaan.