Aihe

Talvisota on kiusallinen juttu Venäjän itsetunnolle

Anonyymi

Suurvallalle on aina ollut kiusallinen juttu jos joku pikkuvaltio sitä sotilaallisesti nöyryyttää. Talvisota on juuri tällainen. Huolimatta 167 976 menehtyneestä sotilaastaan Neuvostoliitolle oli mahdotonta edes tunnustaa kyseessä olleen erittäin verisen sodan (sodassa menehtyi sotilaita enemmän kuin Ranskan taisteluissa touko-kesäkuussa 1940: Saksa, Ranska, Belgia, Britannia, Hollanti). Päinvastoin virallinen propaganda puhui "selkkauksesta". Tämä jos mikä osoitti miten häpeällinen ja kipeä koko tapaus Kremlille ja STAVKA:lle.

Vielä tänään Venäjä kipuilee asialle. Sota näet teki puna-armeijan ja VVS:n naurunalaiseksi maailmalla. Ja mikään ei ole suurvallalle niin häpeällistä kuin joutua muiden suurvaltojen silmissä naurunalaiseksi. Siksi koko huvittava termi: "selkkaus" tai "konflikti".

55

173

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Venäjällä mieluummin puhutaan sodasta japanilaisjoukkoja vastaan vaikka tuo talvisotaa pitempi taisto oli paljon vähemmän verinen. Talvisota on kiusallinen juttu heidän historialleen yhä.

      • Anonyymi

        Kiusallinen myös halpamaisuutensa vuoksi, minkä asioista jotain ymmärtävät hyvin tietävät.


    • Anonyymi

      Suomalaisten voimavarat olivat hyvin rajalliset. Lentokoneita muutama kymmen. Panssareita ei juuri yhtään. Pst-tykkejä noin 100. Kenttätykit (450) lähinnä keveitä 75-76 mm vanhaa kalustoa.

      • Anonyymi

        Tappioiden tuottaminen noi vähäisillä resursseilla kertoo puna-armeijan surkeudesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tappioiden tuottaminen noi vähäisillä resursseilla kertoo puna-armeijan surkeudesta.

        Talvisodan (30.11.39-13.03.1940) ammuskulutus:

        kiväärit + pk + kk..............................n. 64 miljoonaa patruunaa
        konepistoolit......................................n. 12 miljoonaa patruunaa

        kranaatinheittimet...........................n. 300 000 kranaattia (kaikki kevyitä)
        kenttätykit...........................................n. 495 000 kranaattia (lähes 90% keveitä)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tappioiden tuottaminen noi vähäisillä resursseilla kertoo puna-armeijan surkeudesta.

        kommunisti-Stalin tapatti upseeristonsa parhaimmat koska pelkäsi itseään fiksumpia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Talvisodan (30.11.39-13.03.1940) ammuskulutus:

        kiväärit + pk + kk..............................n. 64 miljoonaa patruunaa
        konepistoolit......................................n. 12 miljoonaa patruunaa

        kranaatinheittimet...........................n. 300 000 kranaattia (kaikki kevyitä)
        kenttätykit...........................................n. 495 000 kranaattia (lähes 90% keveitä)

        Tiedot neuvostojoukkojen tykistöammuskulutuksesta Kannaksella talvisodan aikana.

        30.11.39-13.3.40 yhteensä 7.Armeijan ja 13.Armeijan käyttämät ammukset....

        Heittimet:
        50 mm heitin: 10,483
        82 mm heitin: 386,498
        120 mm heitin: 12,168
        Tykit:
        45 mm piiskatykki: 672,248
        Kenttätykistö:
        76 mm : 1,339,384
        107 mm : 20,343
        122 mm : 982,034
        152 mm : 776,065
        203 mm: 47,504
        234 mm: 494
        280 mm: 5,197

        Yhteensä 4,252,418 kranaattia

        Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tiedot neuvostojoukkojen tykistöammuskulutuksesta Kannaksella talvisodan aikana.

        30.11.39-13.3.40 yhteensä 7.Armeijan ja 13.Armeijan käyttämät ammukset....

        Heittimet:
        50 mm heitin: 10,483
        82 mm heitin: 386,498
        120 mm heitin: 12,168
        Tykit:
        45 mm piiskatykki: 672,248
        Kenttätykistö:
        76 mm : 1,339,384
        107 mm : 20,343
        122 mm : 982,034
        152 mm : 776,065
        203 mm: 47,504
        234 mm: 494
        280 mm: 5,197

        Yhteensä 4,252,418 kranaattia

        Lähde: Venäjän/Neuvostoliiton tykistön historia, Vol.III Kirja 8, vuodelta 1964. Sivut 698-699

        Huomautettakoot että varsin suuri osa puna-armeijan ampumista ammuksista oli ns suutareita. Eräät suomalaiset yksiköt raportoivat jopa 30% osuuksia räjähtämättömistä ammuksista mutta kokonaisuudessaan osuus lienee ollut pienempi.

        Joka tapauksessa Kannaksella ammuttu määrä ja eteenkin sen massa (keskipaino x lkm) oli erittäin raju. Selvästi suurempi ammusmassa kuin kesällä 1944 jolloin puna-armeijan kenttätykistön kuluttamien ammusten keskipaino oli vain 12.5 kiloa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Huomautettakoot että varsin suuri osa puna-armeijan ampumista ammuksista oli ns suutareita. Eräät suomalaiset yksiköt raportoivat jopa 30% osuuksia räjähtämättömistä ammuksista mutta kokonaisuudessaan osuus lienee ollut pienempi.

        Joka tapauksessa Kannaksella ammuttu määrä ja eteenkin sen massa (keskipaino x lkm) oli erittäin raju. Selvästi suurempi ammusmassa kuin kesällä 1944 jolloin puna-armeijan kenttätykistön kuluttamien ammusten keskipaino oli vain 12.5 kiloa.

        "76 mm : 1,339,384
        107 mm : 20,343
        122 mm : 982,034
        152 mm : 776,065
        203 mm: 47,504
        234 mm: 494
        280 mm: 5,197"

        Ammusten keskipainon saa käyttämällä noin-arvoja: 6.4 kg (76mm), 11 kg (107 mm), 21 kg (122 mm), 42 kg (152 mm), 90 kg (203 mm), 150 kg (234 mm) ja 246 kg (280 mm, taisi olla krh?).

        Ammusmäärä pelkästään kenttätykkiammuksilla noin 67 500 tonnia ja ammuskeskipaino aika huikea yli 21 kg. Puna-armeijan kenttätykistö oli huomattavan paljon järeämpi talvisodassa kuin vuonna 1944.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "76 mm : 1,339,384
        107 mm : 20,343
        122 mm : 982,034
        152 mm : 776,065
        203 mm: 47,504
        234 mm: 494
        280 mm: 5,197"

        Ammusten keskipainon saa käyttämällä noin-arvoja: 6.4 kg (76mm), 11 kg (107 mm), 21 kg (122 mm), 42 kg (152 mm), 90 kg (203 mm), 150 kg (234 mm) ja 246 kg (280 mm, taisi olla krh?).

        Ammusmäärä pelkästään kenttätykkiammuksilla noin 67 500 tonnia ja ammuskeskipaino aika huikea yli 21 kg. Puna-armeijan kenttätykistö oli huomattavan paljon järeämpi talvisodassa kuin vuonna 1944.

        107 mm tykin sirpaleammuspaino oli noin 17 kiloa. Koska ammusmäärä oli vain 0.6% kaikista kenttätykistöammuksista tuo virhe ei kovin paljon muuta laskelmaa (ylöspäin). NL:n kenttätykistö oli vähintäin yhtä raskasta talvisodan aikaan kuin USA:n tykistö 1943-45 ellei jopa raskaampi. Mutta vuosina 1942-45 sen kenttätykistö oli ällistyttävän kevyttä. Johtuu ilmeisesti siitä että vetokalustoa ei ollut ja ammustuotannossa jatkuva krooninen räjähdysainepula. Tässäkin "määrä korvasi laadun" ja niinpä virallinen kertomus alleviivaa ammusmääriä mutta häpeää tunnustaa kenttätykistön kepoisuutta.

        Suomalainen tykistö esim Vuosalmella 1944 ampui joissakin keskityksissä jopa 26-28 kilon ammuskeskipainoilla.


    • Anonyymi

      No ei mennyt pitkä aika , kun suurvallat Ranska ja Iso-Britannia joutuivat vuorollaan naurunalaiseksi.

      • Anonyymi

        Brittiarmeijan sankarillinen onnistunut evakuointi Dunkirkistä toukokuun lopulla 1940 on eräs suurimpia ihmeitä. Verrattavissa suomalaisten sinnittelyyn niinkin pitkään talvisodassa ja eteenkin heikoin raskain asein. Dunkirk samalla paljasti Saksan sotakoneen piilevät heikkoudet: laivasto heikko Royal Navyyn verrattuna, Luftwaffe taktinen ase vailla kykyä todella syviin iskuihin, vailla mitään strategisia ominaisuuksia.

        Hyvin usein tappioiden suhteellinen minimaalisuus voi olla voittoa merkittävämpi merkki osaamista. Pyrrhoksen voitot taas ovat varoittavia esimerkkejä sotavoimille. Neuvostoliitolle talvisota on katastrofaalinen voitto. Se rohkaisi omalta osaltaan Saksaa hyökkäämään.

        Olen professori Vihavaisen kanssa samaa mieltä että retoriikasta huolimatta sodat Venäjälle ovat yleensä katastrofeja, silloinkin kun ne päättyvät nimellisesti voittoon.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Brittiarmeijan sankarillinen onnistunut evakuointi Dunkirkistä toukokuun lopulla 1940 on eräs suurimpia ihmeitä. Verrattavissa suomalaisten sinnittelyyn niinkin pitkään talvisodassa ja eteenkin heikoin raskain asein. Dunkirk samalla paljasti Saksan sotakoneen piilevät heikkoudet: laivasto heikko Royal Navyyn verrattuna, Luftwaffe taktinen ase vailla kykyä todella syviin iskuihin, vailla mitään strategisia ominaisuuksia.

        Hyvin usein tappioiden suhteellinen minimaalisuus voi olla voittoa merkittävämpi merkki osaamista. Pyrrhoksen voitot taas ovat varoittavia esimerkkejä sotavoimille. Neuvostoliitolle talvisota on katastrofaalinen voitto. Se rohkaisi omalta osaltaan Saksaa hyökkäämään.

        Olen professori Vihavaisen kanssa samaa mieltä että retoriikasta huolimatta sodat Venäjälle ovat yleensä katastrofeja, silloinkin kun ne päättyvät nimellisesti voittoon.

        "Neuvostoliitolle talvisota on katastrofaalinen voitto. Se rohkaisi omalta osaltaan Saksaa hyökkäämään."

        Ja briteille pakeneminen häntä koipien oli välissä sankarillinen vetäytyminen😂😂😂

        Eiköhän ne naurettavan helpot voitot briteistä ja ranskalaisista ratkaisseet hyökkäysaikeet, eikä mikään Talvisota.


    • Anonyymi

      Neuvostojohdon suunnitelma Suomelle oli miehitys ja pakkoliitto Neuvostoliiton kommunismidiktatuuriin.
      Talvisota oli sen päätöksen seuraus.

      "Ainakin Ždanovin, Molotovin ja Kuusisen käsien kautta kulki suunnitelmia Suomen valtiojärjestelmän muuttamisesta heti kaavaillun neuvostomiehityksen jälkeen kansanrintamajärjestelmän avulla ja "kansanviholliset" vangitsemalla. Tästä voi päätellä että neuvostojohdolla oli aikomuksena - ideaalitapauksessa - toteuttaa Suomessa vastaava mullistus, joka Liettuassa, Latviassa ja Virossa toteutettiin kesäkuun 1940 miehityksen jälkeen, siis liittäminen neuvostotasavaltoina Neuvostoliittoon."

      Varjo Suomen yllä — Stalinin salaiset kansiot
      Vihavainen, Timo; Manninen, Ohto; Rentola, Kimmo; Zuravljov, Sergei. 2017, ss- 165-166.

      https://www.finna.fi/Record/fikka.4268603

      Myttyyn meni se Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin suunnitelma.

      "Stalin oli murheissaan tappioista: "Siellä oli paljon lunta. Joukkomme etenevät . . . reippaalla mielellä . . . Yhtäkkiä konekiväärit alkavat laulaa ja sotilaamme kaatuvat maahan". Toisinaan hän näytti avuttomalta ja masentuneelta. Hruštšov näki hänen makaavan murtuneena sohvalla - - -.
      "Puna-armeijasta ei ollut mihinkään", Stalin kertoi myöhemmin Churchillille ja Rooseveltille"

      Simon Sebag Montefiore, Stalin. Punaisen tsaarin hovissa, s. 338.

      https://www.finna.fi/Record/fikka.4003145

    • Anonyymi

      Bofors 37 mm mahdollisti tämän, niin kauan kuin hyökättiin Vickers kopioilla. Kaikkein surkeimman BT-vaunun suomalaiset omivat, mutta siitä otettiin tärkeimmät palat T34:ään.

      • Anonyymi

        ” Bofors 37 mm mahdollisti tämän, niin kauan kuin hyökättiin Vickers kopioilla.”

        Niitä oli Suomella aivan liian vähän! Onneksi Neuvostoliitossa ongelmamme ymmärrettiin ja sieltä saatiin Talvisodan aikana käyttöön yli 200 kpl mainioita 45 mm:n piiskatykkejä, jotka tehosivat Talvisodan ja KJatkosodan alun vihollisvaunuihin!

        ” Kaikkein surkeimman BT-vaunun suomalaiset omivat, mutta siitä otettiin tärkeimmät palat T34:ään.”

        Niitäkin, mutta eniten suomalaiset ottivat käyttöön neukun T-26- mallia, joka oli kopio englannin meille myymistä Vickers-vaunuista ja joka oli parempi kuin BT-vaunu.


    • Anonyymi

      Neuvostoliiton kestäviin ominaisuuksiin kuului patologinen valehtelu. Tässä suhteessa sen kertomus II maailmansodastakin on kuin suora vertaus Donald Trumpin versiosta miten, milloin ja miksi kaikki meni niinkuin meni. Valehtelu oli täysin häpeämätöntä.

    • Anonyymi

      Mistähän sodasta sinä puhunet ? Eivät Venäjä ja Suomi ole koskaan keskenään sotineet.

    • Anonyymi

      Paasikivi käytti usein Neuvostoliitosta termiä Venäjä tai Neuvosto-Venäjä.

    • Anonyymi

      Eipä maailmansodan mittakaavassa pari lisäkuukautta missään tunnu. Helmi-maaliskuussahan NL pyöritti Suomea ihan miten tahtoi ja Kannaksella nähtiin ennenkuulumattomat murskajaiset, kun suomalaisia kuoli pahimmillaan 800 sotilaan päivävauhtia. Suomen joukot oli aivan lopussa, rintama oli maaliskuussa käytännössä murtunut eikä reservejä ollut. NL sen sijaan toi jatkuvasti uusia voimia kehiin.

      Todella monella suomalaisella on aivan liian ruusuinen kuva talvisodasta, johtuen siitä että suomalaisessa uutisoinnissa on keskitytty hehkuttamaan alkuvaiheen voittoja ja Raatteen tietä. Nuo sodan toisen puoliskon murskajaiset on sen sijaan jääneet aika vähälle huomiolle ja ovat monelle ihan tuntemattomia tapahtumia.

      • Anonyymi

        ----- Nuo sodan toisen puoliskon murskajaiset on sen sijaan jääneet aika vähälle huomiolle ja ovat monelle ihan tuntemattomia tapahtumia-----

        Kuten ovat myös kesän -44 murskajaiset. Ihantalaa toistellaan ja annetaan kuva miten Suomi osoittautui taas kerran voittamattomaksi tuhoten muka valtavat armeijat vaikka oma tuhomme vain yhden kuukauden sodassa oli ihan hirveä. Johti syksyllä antautumiseen koska maan sotilas- ja siviilijohto tajusivat toisin kuin palstan porvarispojat missä mennään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ----- Nuo sodan toisen puoliskon murskajaiset on sen sijaan jääneet aika vähälle huomiolle ja ovat monelle ihan tuntemattomia tapahtumia-----

        Kuten ovat myös kesän -44 murskajaiset. Ihantalaa toistellaan ja annetaan kuva miten Suomi osoittautui taas kerran voittamattomaksi tuhoten muka valtavat armeijat vaikka oma tuhomme vain yhden kuukauden sodassa oli ihan hirveä. Johti syksyllä antautumiseen koska maan sotilas- ja siviilijohto tajusivat toisin kuin palstan porvarispojat missä mennään.

        ” Kuten ovat myös kesän -44 murskajaiset. Ihantalaa toistellaan ja annetaan kuva miten Suomi osoittautui taas kerran voittamattomaksi tuhoten muka valtavat armeijat vaikka oma tuhomme vain yhden kuukauden sodassa oli ihan hirveä. ”

        Todellisuudessa hyökkäyksen kokoon nähden olivat sekä kalusto- että miestappiot kohtuulliset ja hyökkääjää puienemmät!

        ”Johti syksyllä antautumiseen koska maan sotilas- ja siviilijohto tajusivat toisin kuin palstan porvarispojat missä mennään.”

        Ei johtanut eikä toistelu Tarkkispoikaa auta! Sylksyllä seurasi aselepo ja rauhansopimus, jossa Stalin oli pakotettu laskemaan sotakorvaukset puoleen. Suomi etsi koko vuoden 1944 keinoa päästä eroon sodasta, joten sekään ei ollut ihmeellistä.

        Koska olet tuttu niin kerronko mitä rauhanteon jälkeen tapahtui?suomi maksoi sotakorvaukset ja vaurastui vähitellen kukoistuvaksi länsimaaksi!

        Toisin kävi voittajan! Se köyhtyi ja riutui kunnes....

        Eikös ole kivaa?


      • Anonyymi

        Neuvostoliiton tappiot kaatuneina olivat päivässä talvisodan aikana keksimäärin 1.600 miestä. Näin siis keskimäärin, mikä tarkoittaa useita tuhansia miehiä päivässä Kannaksella per päivä.

        Kokonaistappiot Kannaksella puna-armeijalla 10.000 miestä päivässä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Neuvostoliiton tappiot kaatuneina olivat päivässä talvisodan aikana keksimäärin 1.600 miestä. Näin siis keskimäärin, mikä tarkoittaa useita tuhansia miehiä päivässä Kannaksella per päivä.

        Kokonaistappiot Kannaksella puna-armeijalla 10.000 miestä päivässä.

        "Kokonaistappiot Kannaksella puna-armeijalla 10.000 miestä päivässä."

        Jaa ettäkö pelkästään Kannaksella kokonaistappiot 1 050 000 miestä.
        No paljonkohan mahtoi sitten yhteensä olla NL:n tappiot, varmaan useampi miljoona?


      • Anonyymi

        Tiltujen kusikallot toistaa pravdaansa häpeämättä, että Neuvostoliitto hyökkäsi laittomasti Suomen kimppuun ja amerikkalainen rullatuolibolsu vielä tuki toimittamalla aseita loputtomasti, mutta ei myynyt Suomelle kun Suomi oli mukamas sotaa käyvä maa, mutta ei Neuvostoliitto.

        Entäs jos Suomi olisi saanut rajattomasti aseita, olisi bolsujen lähtö tullut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ----- Nuo sodan toisen puoliskon murskajaiset on sen sijaan jääneet aika vähälle huomiolle ja ovat monelle ihan tuntemattomia tapahtumia-----

        Kuten ovat myös kesän -44 murskajaiset. Ihantalaa toistellaan ja annetaan kuva miten Suomi osoittautui taas kerran voittamattomaksi tuhoten muka valtavat armeijat vaikka oma tuhomme vain yhden kuukauden sodassa oli ihan hirveä. Johti syksyllä antautumiseen koska maan sotilas- ja siviilijohto tajusivat toisin kuin palstan porvarispojat missä mennään.

        Mites sen Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin lopulta kävi, Heikki?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mites sen Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin lopulta kävi, Heikki?

        Neuvostoliiton kommunistodiktatuuri teki itsemurhan.

        Ja se oli sen ainoa hyvä teko.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ----- Nuo sodan toisen puoliskon murskajaiset on sen sijaan jääneet aika vähälle huomiolle ja ovat monelle ihan tuntemattomia tapahtumia-----

        Kuten ovat myös kesän -44 murskajaiset. Ihantalaa toistellaan ja annetaan kuva miten Suomi osoittautui taas kerran voittamattomaksi tuhoten muka valtavat armeijat vaikka oma tuhomme vain yhden kuukauden sodassa oli ihan hirveä. Johti syksyllä antautumiseen koska maan sotilas- ja siviilijohto tajusivat toisin kuin palstan porvarispojat missä mennään.

        ” Kuten ovat myös kesän -44 murskajaiset. Ihantalaa toistellaan ja annetaan kuva miten Suomi osoittautui taas kerran voittamattomaksi tuhoten muka valtavat armeijat vaikka oma tuhomme vain yhden kuukauden sodassa oli ihan hirveä. Johti syksyllä antautumiseen koska maan sotilas- ja siviilijohto tajusivat toisin kuin palstan porvarispojat missä mennään.”

        Suomalaisten sotilastappiot ovat tietenkin taas suuresti liioiteltu! Suurhyökkäyksen alettua Suomi vetäytyi Kannaksella kymmenessä päivässä sata kilometriä ja menetti Viipurin!

        Toisaalta hyökkääjä ei Kannaksella saanut yhtään merkittävää suomalaista joukko-osastoa saarrettua tai tuhottua! Viipurin valtauksen jälkeen Stalin vastasi tiedusteluun rauhanehdoista, että vain ehdoton antautuminen kelpaa!

        Viipurin jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
        - Tienhaarassa
        - Viipurin lahdella
        - Tali-Ihantalassa
        - Vuosalmella
        - ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa

        Torjuntataisteluja jatkettiin ja neukku kulahti!

        Me voimme puhua niistä tapahtumien valossa! Stalinilla oli kiire Berliiniin ja niinpä hän solmi Välirauhan 4.9.1944 ja aselevon. Sitä ennen hän joutui tiputtamaan keväisen sotakorvauksen puoleen ja luopumaan antautumispuheista!

        Suomi hävisi sodat, mutta voitti sitä seuranneen rauhan. Me menetimme sodassa palan maata, mutta säilytimme itsenäisyytemme länsimaisena demokratiana ja vaurastuimme vähitellen yhdeksi maailman rikkaimmista valtioista.

        Huonommin kävi voittajan. Neuvostoliitto voitti sodat, mutta hävisi sitä seuranneen rauhan. Sodan hävinneet Saksa, Japani ja Suomi kokivat ennennäkemättömän taloudellisen nousun. Samaan aikaan voittanut Neuvostoliitto riutui seuraavat 47 vuotta kommunismissa, köyhtyi ja lopulta romahti. Jäljelle jäi vain torso, joka on menettänyt merkittävän osan toisen maailmansodan ryöstösaaliistaan. Lopulta tuo valtio romahti 1991!


    • Anonyymi

      Se että NL joutui lopulta keskittämään kaikkiaan 50 divisiooniaan Suomea vastaan (divisioonissa 14 000 -18 000 miestä) on melkoinen osoitus itse sotakoneen tehottomuudesta. Nämä suomalaisten divisioonat olivat näet aseistukseltaan ja tulivoimaltaan olivat tuskin puolta keskiverto neuvostodivisioonan tulivoimasta.

      Ammuskulutus Kannaksella oli kymmenen kertaa suurempi kuin suomalaisilla joukoilla ja tonnimäärillä 20 kertainen. Suutarien osuus saattaa pudottaa neuvostojoukkojen ammusräjähdemäärän noin 15-kertaiseksi suomalaisten vastaavaan verrattuna.

      Suomalaisten tappioiden olisi pitänyt olla moninkertaiset puna-armeijan tappioihin verrattuna. Kävi päinvastoin.

      • Anonyymi

        "Suomalaisten tappioiden olisi pitänyt olla moninkertaiset puna-armeijan tappioihin verrattuna. Kävi päinvastoin."

        Mikä oli tappioiden suhde sodan viimeisten viikkojen aikana? Suomen tappioista suurin osa taisi tulla helmi-maaliskuussa.


      • Anonyymi

        Neuvostoliitto joutui pakkorauhaan, koska puna-armeijan hyökkäyskyky oli menetetty maaliskuussa 1940. Ainoa tapa saada miehiä eteenpäin oli ampua niitä selkään NKVD:n erikoisjoukkojen toimesta.


    • Anonyymi

      Kaikki länsi-liittoutuneista töpeksivät sodan alkuvaiheessa, että ei Neuvostoliiton talvisodan töppäilyt nyt mitään kovin erikoista ollut.
      Saksa ja sen liittolaiset kuitenkin hävisivät.

      • Anonyymi

        Ja Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri teki itsemurhan, joten sekin hävisi kuin pieru Siperian taigalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja Neuvostoliiton kommunismidiktatuuri teki itsemurhan, joten sekin hävisi kuin pieru Siperian taigalla.

        Heheh no onpahan taas naisen logiikkaa;)
        Miten sitten esim Puunilaissotien voittaja, onko se Karthago, kun Rooman valtakunta lakkasi olemasta?

        Ai niin lakkasi muuten se Karthagokin....


    • Anonyymi

      "Ai . . "

      Sattuiko pahasti?

      ". . niin lakkasi muuten se Karthagokin...."

      Lattioita? Veneitä? Ei sunkas kuites kynsiään.

      • Anonyymi

        Tuon saman määrän eli 25 000 ihmistä, jotka Suomi menetti talvisodassa, natsisiat murhasivat parissa päivässä tasan 79 vuotta sitten 1941 Rumbulan joukkomurhassa lähellä Riikaa Latviassa. Murhatut olivat juutalaisia sukupuoleen ja ikään katsomatta.
        Vastaus kysymykseen "paljonko on paljon" siis riippuu kysyjästä - ja vastaajasta.
        Että semmoisia kivoja aseveljiämme im Bunde.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuon saman määrän eli 25 000 ihmistä, jotka Suomi menetti talvisodassa, natsisiat murhasivat parissa päivässä tasan 79 vuotta sitten 1941 Rumbulan joukkomurhassa lähellä Riikaa Latviassa. Murhatut olivat juutalaisia sukupuoleen ja ikään katsomatta.
        Vastaus kysymykseen "paljonko on paljon" siis riippuu kysyjästä - ja vastaajasta.
        Että semmoisia kivoja aseveljiämme im Bunde.

        Natsisiat olivat Neuvostoliiton liittolaisia talvella 1939-1940, ja olivat olleet aseveljet keskenään jo syyskuussa1939 vallatessaan sovitun mukaisesti Puolan, aloittaen samalla toisen maailmansodan Euroopassa.

        https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/216658-punatahden-liitto-hakaristin-kanssa-brestin-salailtu-voitonparaati-22-9-1939/


    • Anonyymi

      Venäjälle se oli rajakahakka, josta moni venäläinen. Ei edes tiennyt.... Muut asiat ja huolet oli tärkeämpiä.....p

    • Anonyymi

      +++Talvisota on kiusallinen juttu Venäjän itsetunnolle+++

      Miten niin olisi, ei Venäjä ole meitä vastaan sotinut koskaan. Mutta Jatkosota on tosi kiusallinen juttu porvarien itsetunnolle.

    • Anonyymi

      Kylläpä sinua kamalasti itkettääkin kun venäläisiä kaatui noinkin paljon. Suomen kaatuneista viisveisaat, saivat mennä.

    • Anonyymi

      Ei se oikeasti ole kiusallinen. Kaikki nielevät selityksen, että ylimielinen ja huonosti valmisteltu plöräys

      • Anonyymi

        Jokaisen suomalaisen - kovakalloisimmankin - pitää muistaa, että yksistään vuonna 1941 järjettömässä tunkeutumisessa Syvärin rantapusikoihin saakka menetettiin kuolleina yhtä monta suomalaista kuin talvisodassa yhteensä.
        Talvisota oli toki verisempi, koska se kesti vain 105 vuorokautta, mikä tarkoittaa noin kymmentä vainajaa sodan jokaista tuntia kohti.
        On hyvä muistaa myös se, että talvisotaa vastustivat viimeiseen asti J.K. Paasikivi ja muuan Mannerheim.
        Sen sijaan viimeiseen asti Neuvostoliiton hyökkäykseen ei uskonut ulkoministeri Eljas Erkko, joka jääräpäisesti torjui jopa kaikki keskustelutkin Moskovan kanssa koko syksyn 1939. Silti Erkolla ei ollut selkärankaa lähteä mukaan Moskovaan neuvottelemaan - edes Paasikiven pyynnöstä. Siksi Paasikivi antoikin talvisodalle osuvan nimen: Erkon sota.
        Erinomainen kirja todellista tietoa haluaville on esimerkiksi
        'Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 — Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä'.
        Professoreiden Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos tuo paljon uutta tietoa Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton välissä toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Siinä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi monia dokumentteja salaisista neuvotteluista ja sopimuksista.

        https://docendo.fi/sivu/tuote/hitlerin-ja-stalinin-kaupankaynti-suomesta-1939-1940/2504753


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jokaisen suomalaisen - kovakalloisimmankin - pitää muistaa, että yksistään vuonna 1941 järjettömässä tunkeutumisessa Syvärin rantapusikoihin saakka menetettiin kuolleina yhtä monta suomalaista kuin talvisodassa yhteensä.
        Talvisota oli toki verisempi, koska se kesti vain 105 vuorokautta, mikä tarkoittaa noin kymmentä vainajaa sodan jokaista tuntia kohti.
        On hyvä muistaa myös se, että talvisotaa vastustivat viimeiseen asti J.K. Paasikivi ja muuan Mannerheim.
        Sen sijaan viimeiseen asti Neuvostoliiton hyökkäykseen ei uskonut ulkoministeri Eljas Erkko, joka jääräpäisesti torjui jopa kaikki keskustelutkin Moskovan kanssa koko syksyn 1939. Silti Erkolla ei ollut selkärankaa lähteä mukaan Moskovaan neuvottelemaan - edes Paasikiven pyynnöstä. Siksi Paasikivi antoikin talvisodalle osuvan nimen: Erkon sota.
        Erinomainen kirja todellista tietoa haluaville on esimerkiksi
        'Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 — Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä'.
        Professoreiden Pekka Visurin ja Eino Murtorinteen teos tuo paljon uutta tietoa Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton välissä toisen maailmansodan alkuvaiheessa. Siinä julkaistaan ensimmäistä kertaa suomeksi monia dokumentteja salaisista neuvotteluista ja sopimuksista.

        https://docendo.fi/sivu/tuote/hitlerin-ja-stalinin-kaupankaynti-suomesta-1939-1940/2504753

        ” Jokaisen suomalaisen - kovakalloisimmankin - pitää muistaa, että yksistään vuonna 1941 järjettömässä tunkeutumisessa Syvärin rantapusikoihin saakka menetettiin kuolleina yhtä monta suomalaista kuin talvisodassa yhteensä. ”

        Ei kannata, koska tieto on väärä. Sodimme vuonna 1941 rintamalla, joka ylettyi Suomenlahdelta Kuusamoon ja tappiot jakaantuivat koko rintamaosuuden osalle. Ei matka Laatokan Karjalassa vuoden 1939 rajalta linjalle Ääninen-Syväri suinkaan tuota määrää vaatinut. Jäimme edulliselle vesistölinjalle kolmeksi vuodeksi odottamaan sodan ratkaisua ja se oli järkevä veto!

        ”Talvisota oli toki verisempi, koska se kesti vain 105 vuorokautta, mikä tarkoittaa noin kymmentä vainajaa sodan jokaista tuntia kohti.”

        Niinpä. Puna-armeijalta se puolestaan vaati liki 100 vainajaa jokaisen tunnin osalle! Mikset sure omiasi? Hehän sen aloittivat?

        ”On hyvä muistaa myös se, että talvisotaa vastustivat viimeiseen asti J.K. Paasikivi ja muuan Mannerheim.”

        Ja on hyvä muistaa, että Talvisodan ALOITTI Stalin ja Molotov... ei Suomi!

        ”Sen sijaan viimeiseen asti Neuvostoliiton hyökkäykseen ei uskonut ulkoministeri Eljas Erkko, joka jääräpäisesti torjui jopa kaikki keskustelutkin Moskovan kanssa koko syksyn 1939. ”

        NYT TULEE TAAS SELKEÄÄ VALETTA! Neuvotteluja käytiin kolme kappaletta ja niissä edistyttiin! Suomi NIMENOMAAN uskoi niitä jatkettavan ja odotti neljättä, kun Stalin uskoi mieluummin suomalaisia Moskovan kommunisteja, jotka väittivät, että neukkuhyökkäys otetaan kukkapuskn vastaan!

        ”Silti Erkolla ei ollut selkärankaa lähteä mukaan Moskovaan neuvottelemaan - edes Paasikiven pyynnöstä. Siksi Paasikivi antoikin talvisodalle osuvan nimen: Erkon sota.
        Erinomainen kirja todellista tietoa haluaville on esimerkiksi
        'Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 — Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä'. ”

        Erkko lähetti tehtävään hyvät ja kielitaitoiset neuvottelijat! Kannattaa lukea Diplomaattinen Talvisota! Lue sinäkin niin et taas puhu höpöjä!


    • Anonyymi

      Noin Moskovasta katsoen, se oli rajakahakka. Ja huomi siirrettiin tärkeämpiin asioihin.

      • Anonyymi

        Kyllä näköjään vieläkin kyrsii jotakuta sotahulluamme se, että pelkän miekantuppipäiväkäskyn takia noin 25 000 suomalaista kuoli rämpiessään Petroskoihin ja Syvärin rantapusikoihin - päästäkseen ainoastaan lampunjalkoja ja sormuksia viilailemaan.
        Järkyttävintä suomalaisten tapattamista olivat uffareiden kukkulankuningas-leikit esim. jossakin Gora-nimisessä venäläiskylässä Syvärin eteläpuolella talvella 1942.
        Väinö Linna kuvaa osuvasti tuota järjetöntä kohtausta, jossa stm Lahtinen kaatuu kk:nsa viereen.
        Sitä ennenhän kaksi suomalaista oli teloitettu Baranissa samoissa maisemissa jo joulukuussa 1941, mistä Linna mainitsee montakin kertaa sensuroimattomassa Sotaromaanissaan.
        Joukkokieltäytymisethän olivat suomalaisille sotahulluille uffareille mieliharmina kaiken vuotta 1941 jo vanhan rajan (1939) ylitysvaiheessa sekä Syvärin ylitysvaiheessa.
        Suomi-sotilas kun ei oikein löytänyt esim. sotilaspassistaan velvoitetta, jonka mukaan pitäisi valan nojalla huhtoa syvällä Neuvostoliitossa alueilla, jotka eivät ole ikinä Suomeen kuuluneet.

        Syvärin pusikoiden edullisuudesta voidaan olla ainakin monta mieltä. Sieltä lähdettiin vähin äänin pakoon käytännössä heti, kun Kannas oli murtunut muutamassa päivässä kesäkuussa 1944 ja Viipuri muutamassa tunnissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä näköjään vieläkin kyrsii jotakuta sotahulluamme se, että pelkän miekantuppipäiväkäskyn takia noin 25 000 suomalaista kuoli rämpiessään Petroskoihin ja Syvärin rantapusikoihin - päästäkseen ainoastaan lampunjalkoja ja sormuksia viilailemaan.
        Järkyttävintä suomalaisten tapattamista olivat uffareiden kukkulankuningas-leikit esim. jossakin Gora-nimisessä venäläiskylässä Syvärin eteläpuolella talvella 1942.
        Väinö Linna kuvaa osuvasti tuota järjetöntä kohtausta, jossa stm Lahtinen kaatuu kk:nsa viereen.
        Sitä ennenhän kaksi suomalaista oli teloitettu Baranissa samoissa maisemissa jo joulukuussa 1941, mistä Linna mainitsee montakin kertaa sensuroimattomassa Sotaromaanissaan.
        Joukkokieltäytymisethän olivat suomalaisille sotahulluille uffareille mieliharmina kaiken vuotta 1941 jo vanhan rajan (1939) ylitysvaiheessa sekä Syvärin ylitysvaiheessa.
        Suomi-sotilas kun ei oikein löytänyt esim. sotilaspassistaan velvoitetta, jonka mukaan pitäisi valan nojalla huhtoa syvällä Neuvostoliitossa alueilla, jotka eivät ole ikinä Suomeen kuuluneet.

        Syvärin pusikoiden edullisuudesta voidaan olla ainakin monta mieltä. Sieltä lähdettiin vähin äänin pakoon käytännössä heti, kun Kannas oli murtunut muutamassa päivässä kesäkuussa 1944 ja Viipuri muutamassa tunnissa.

        ” Kyllä näköjään vieläkin kyrsii jotakuta sotahulluamme se, että pelkän miekantuppipäiväkäskyn takia noin 25 000 suomalaista kuoli rämpiessään Petroskoihin ja Syvärin rantapusikoihin - päästäkseen ainoastaan lampunjalkoja ja sormuksia viilailemaan.”

        Lyhyt on muistisi? Tuo määrä KAATUI vuonna 1941 koko rintamaosuudella Suomenlahdelta Kuusamoon EIKÄ SUINKAAN jonkun Petroskoin takia! Etenemisvaiheen jälkeen pääsimme vesistölinjalle, joka oli helppo pitää pienin joukoin!

        ”Järkyttävintä suomalaisten tapattamista olivat uffareiden kukkulankuningas-leikit esim. jossakin Gora-nimisessä venäläiskylässä Syvärin eteläpuolella talvella 1942.
        Väinö Linna kuvaa osuvasti tuota järjetöntä kohtausta, jossa stm Lahtinen kaatuu kk:nsa viereen.”

        Sotiessa kuolee väkeä ja sen kukkulan kuningas-leikin aloitti neukku ITSE turhassa Talvihyökkäyksessä vuoden 1942 alussa Itä-Karjalassa. Suomi puolustautui ja neukku hyökkäsi!

        ”Sitä ennenhän kaksi suomalaista oli teloitettu Baranissa samoissa maisemissa jo joulukuussa 1941, mistä Linna mainitsee montakin kertaa sensuroimattomassa Sotaromaanissaan.”

        Ja mainitsee SAMAN ”sensuroidussa” Tuntemattomassa. Miehet kieltäytivät ja sotalain mukaan siitä seuraa teloitus! Neukku itse teloitti samasta syystä yli 100.000 sotilastaan! Suomi vain n. 50 kpl.

        ”Joukkokieltäytymisethän olivat suomalaisille sotahulluille uffareille mieliharmina kaiken vuotta 1941 jo vanhan rajan (1939) ylitysvaiheessa sekä Syvärin ylitysvaiheessa. ”

        Vain kerran Syvärin ylitysvaiheessa. Tästä kertoo Keinonen kirjassaan ”Kärkijoukkona Syvärille! Kun asia selitettiin niin ylitys onnistui!

        ”Suomi-sotilas kun ei oikein löytänyt esim. sotilaspassistaan velvoitetta, jonka mukaan pitäisi valan nojalla huhtoa syvällä Neuvostoliitossa alueilla, jotka eivät ole ikinä Suomeen kuuluneet.”

        Ei liioin Puna-sotilas löytänyt ja siksi heitä satatuhatta ammuttiin. Suomalaisten retkeilyt ulkomailla oli pientä!

        ”Syvärin pusikoiden edullisuudesta voidaan olla ainakin monta mieltä.”

        Syvärin linja suosi suomalaisia ja se pidettiin pienin tappioin kolmen vuoden ajan!

        ”Sieltä lähdettiin vähin äänin pakoon käytännössä heti, kun Kannas oli murtunut muutamassa päivässä kesäkuussa 1944 ja Viipuri muutamassa tunnissa.”

        Sieltä lähdettiin, koska Kannakselle siirrettiin kaksi kokonaista divisioonaa eikä linjaa enää kannattanut pitää. Silloinkin se tarjosi etua takamaaston muodossa!

        Kannaksella vetäydyttiin 100 km kymmenessä päivässä. Viipurin menetyksestä on ollut paljon juttua muualla!

        Toisaalta hyökkääjä ei Kannaksella saanut yhtään merkittävää suomalaista joukko-osastoa saatrettua tai tuhottua! Viipurin valtauksen jälkeen Stalin vastasi tiedusteluun rauhanehdoista, että vain ehdoton antautuminen kelpaa!

        Viipurin jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
        - Tienhaarassa
        - Viipurin lahdella
        - Tali-Ihantalassa
        - Vuosalmella
        - ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa

        Kun Stalinille oli taottu lekalla järkeä päähän niin hänelle kelpasi 4.9.1944 Aselepo ja Välirauha samalla kun sotakorvaus putosi puoleen!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Kyllä näköjään vieläkin kyrsii jotakuta sotahulluamme se, että pelkän miekantuppipäiväkäskyn takia noin 25 000 suomalaista kuoli rämpiessään Petroskoihin ja Syvärin rantapusikoihin - päästäkseen ainoastaan lampunjalkoja ja sormuksia viilailemaan.”

        Lyhyt on muistisi? Tuo määrä KAATUI vuonna 1941 koko rintamaosuudella Suomenlahdelta Kuusamoon EIKÄ SUINKAAN jonkun Petroskoin takia! Etenemisvaiheen jälkeen pääsimme vesistölinjalle, joka oli helppo pitää pienin joukoin!

        ”Järkyttävintä suomalaisten tapattamista olivat uffareiden kukkulankuningas-leikit esim. jossakin Gora-nimisessä venäläiskylässä Syvärin eteläpuolella talvella 1942.
        Väinö Linna kuvaa osuvasti tuota järjetöntä kohtausta, jossa stm Lahtinen kaatuu kk:nsa viereen.”

        Sotiessa kuolee väkeä ja sen kukkulan kuningas-leikin aloitti neukku ITSE turhassa Talvihyökkäyksessä vuoden 1942 alussa Itä-Karjalassa. Suomi puolustautui ja neukku hyökkäsi!

        ”Sitä ennenhän kaksi suomalaista oli teloitettu Baranissa samoissa maisemissa jo joulukuussa 1941, mistä Linna mainitsee montakin kertaa sensuroimattomassa Sotaromaanissaan.”

        Ja mainitsee SAMAN ”sensuroidussa” Tuntemattomassa. Miehet kieltäytivät ja sotalain mukaan siitä seuraa teloitus! Neukku itse teloitti samasta syystä yli 100.000 sotilastaan! Suomi vain n. 50 kpl.

        ”Joukkokieltäytymisethän olivat suomalaisille sotahulluille uffareille mieliharmina kaiken vuotta 1941 jo vanhan rajan (1939) ylitysvaiheessa sekä Syvärin ylitysvaiheessa. ”

        Vain kerran Syvärin ylitysvaiheessa. Tästä kertoo Keinonen kirjassaan ”Kärkijoukkona Syvärille! Kun asia selitettiin niin ylitys onnistui!

        ”Suomi-sotilas kun ei oikein löytänyt esim. sotilaspassistaan velvoitetta, jonka mukaan pitäisi valan nojalla huhtoa syvällä Neuvostoliitossa alueilla, jotka eivät ole ikinä Suomeen kuuluneet.”

        Ei liioin Puna-sotilas löytänyt ja siksi heitä satatuhatta ammuttiin. Suomalaisten retkeilyt ulkomailla oli pientä!

        ”Syvärin pusikoiden edullisuudesta voidaan olla ainakin monta mieltä.”

        Syvärin linja suosi suomalaisia ja se pidettiin pienin tappioin kolmen vuoden ajan!

        ”Sieltä lähdettiin vähin äänin pakoon käytännössä heti, kun Kannas oli murtunut muutamassa päivässä kesäkuussa 1944 ja Viipuri muutamassa tunnissa.”

        Sieltä lähdettiin, koska Kannakselle siirrettiin kaksi kokonaista divisioonaa eikä linjaa enää kannattanut pitää. Silloinkin se tarjosi etua takamaaston muodossa!

        Kannaksella vetäydyttiin 100 km kymmenessä päivässä. Viipurin menetyksestä on ollut paljon juttua muualla!

        Toisaalta hyökkääjä ei Kannaksella saanut yhtään merkittävää suomalaista joukko-osastoa saatrettua tai tuhottua! Viipurin valtauksen jälkeen Stalin vastasi tiedusteluun rauhanehdoista, että vain ehdoton antautuminen kelpaa!

        Viipurin jälkeen seuraavat viisi neukkuhyökkäystä epäonnistuivat ja Suomi sai selkeät torjuntavoitot:
        - Tienhaarassa
        - Viipurin lahdella
        - Tali-Ihantalassa
        - Vuosalmella
        - ja lopuksi täystyrmäys Ilomantsissa

        Kun Stalinille oli taottu lekalla järkeä päähän niin hänelle kelpasi 4.9.1944 Aselepo ja Välirauha samalla kun sotakorvaus putosi puoleen!

        "Sieltä lähdettiin, koska Kannakselle siirrettiin kaksi kokonaista divisioonaa eikä linjaa enää kannattanut pitää. Silloinkin se tarjosi etua takamaaston muodossa!"
        Tuo Itä-Karjalan raskas linnoittaminen lienee ollut jatko-Sodan alun voitonvarmassa hybriksessä tehty päätös,jota sittemmin ei arvovaltasyistä haluttu perua.
        Tämän päätöksen vuoksi jäi Vuoksi ja kannas vain välttävästi linnoitetuksi,jonka takia NL:n suurhyökkäys puhkaisi 1944 helposti suomalaisten linjat.


    • Anonyymi

      Jostain kumman syystä suuri, mahtava ja ikuinen Neuvostoliitto teki sittemmin itsemurhan. Hieno loppu kauhutarinalle. Oikein tippa tulee silmään, muttei sentään housuun.

    • Anonyymi

      NL olisi onnistunut, mikäli se ei olisi tuhonnut Karjalan työkansan kommuunia, vaan käyttänyt tätä hyökkäykseen kesäaikana.

      • Anonyymi

        Suomessa oli tuolloin 3,5 miljoonaa asukasta, Neuvostoliitossa 140 miljoonaa, väestösuhde 1-40.
        Kun puna-armeija hyökkäsi 30. marraskuuta ei juuri kukaan uskonut Suomeen selviävän edes jouluun asti. Suomen nopeaa luhistumista pidettiin Moskovassa täysin varmana, voitonparaatien ja miehityshallinnon ollessa valmiina ottamaan vallan ja aloittamaan "puhdistukset", eli teloitukset ja vangitsemiset Suomessa.

        Itsenäisyyden säilymiseen ei todellisuudessa uskottu edes Suomen valtiojohdossa, mutta se epätoivo peitettiin, sillä päämäärä oli kaatua saappaat jalassa. Se päätös pelasti Suomen ja suomalaiset Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin miehitykseltä ja pakkoliitolta omaan diktatuuriinsa. Suur-Neuvostoliittoa Suomen valtauksella tavoitellut neuvostojohto ei päässyt päämääräänsä, mikä nöyryytti Josif Stalinia ja muita kommunistijohtajia.
        Otto Ville Kuusisen kahdenkymmenen vuoden haave päästä takaisin Suomeen, ja tällä kertaa voittajana, meni myttyyn, mikä lienee ollut hänelle perustavan kysymyksen aihe: voiko vitutukseen kuolla?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa oli tuolloin 3,5 miljoonaa asukasta, Neuvostoliitossa 140 miljoonaa, väestösuhde 1-40.
        Kun puna-armeija hyökkäsi 30. marraskuuta ei juuri kukaan uskonut Suomeen selviävän edes jouluun asti. Suomen nopeaa luhistumista pidettiin Moskovassa täysin varmana, voitonparaatien ja miehityshallinnon ollessa valmiina ottamaan vallan ja aloittamaan "puhdistukset", eli teloitukset ja vangitsemiset Suomessa.

        Itsenäisyyden säilymiseen ei todellisuudessa uskottu edes Suomen valtiojohdossa, mutta se epätoivo peitettiin, sillä päämäärä oli kaatua saappaat jalassa. Se päätös pelasti Suomen ja suomalaiset Neuvostoliiton kommunismidiktatuurin miehitykseltä ja pakkoliitolta omaan diktatuuriinsa. Suur-Neuvostoliittoa Suomen valtauksella tavoitellut neuvostojohto ei päässyt päämääräänsä, mikä nöyryytti Josif Stalinia ja muita kommunistijohtajia.
        Otto Ville Kuusisen kahdenkymmenen vuoden haave päästä takaisin Suomeen, ja tällä kertaa voittajana, meni myttyyn, mikä lienee ollut hänelle perustavan kysymyksen aihe: voiko vitutukseen kuolla?

        ” Suomessa oli tuolloin 3,5 miljoonaa asukasta, Neuvostoliitossa 140 miljoonaa, väestösuhde 1-40.”

        Todellisuudessa Neuvostoliitossa oli 1939 n. 180 miljoonaa ihmistä! Tuolloin siihen kuului mm. Ukraina ja joukko myöhemmin eronneita pikkuvaltioita!

        Väestösuhde oli todellisuudessa 1-51!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ” Suomessa oli tuolloin 3,5 miljoonaa asukasta, Neuvostoliitossa 140 miljoonaa, väestösuhde 1-40.”

        Todellisuudessa Neuvostoliitossa oli 1939 n. 180 miljoonaa ihmistä! Tuolloin siihen kuului mm. Ukraina ja joukko myöhemmin eronneita pikkuvaltioita!

        Väestösuhde oli todellisuudessa 1-51!

        Stalinin olisi ehdottomasti kannattanut pitää kommunistinen punasuomi Itä-Karjalassa erillään Neuvostoliitosta, nimenomaan Suomen valtausta silmälläpitäen.


    • Anonyymi

      Stalin oli Georgiasta ....arabiasta itseasiassa . Lenin on balsamoitu .....

      • Anonyymi

        Stalin oli kotoisin mistä oli, mutta eteni silti suvereeniksi ja kaikkein verisimmäksi Neuvostoliiton johtajista!


    • Anonyymi

      Talvisota on edelleen kipeä paikka Venäjälle.
      Jostain syystä sitä ei voiton juhlissa muistella.
      Ei myöskään onnellista liittolaisuutta Saksan kanssa 1939-41.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Henkirikos Tohmajärvellä

      En ole paikkakuntalainen joten jääköön arvailut tekijöistä sikseen, vaikka tiettyyn suuntaan ne on syytä yhdistääkin.. Poliisi sai lauantaina aamuyöl
      Tohmajärvi
      32
      1908