Nyt riitti, kiitos

Samaa mietin. Oli vähän haasteellinen jakso. Kaikkea tuota syöpähommaa liian läheltä nähneenä ja tuollaisena rahastuksena vielä katettuna, niin oli liikaa. Katsoin netistä vasta seuraavana päivänä, pystyin pomppimaan syöpäpuheiden yli. Muuten en olis pystynyt katsomaan.

Teistä oli paha kun ne keräsivät syöpäpotilaiden ja syöpätutkimuksen hyväksi rahaa tolla jaksolla?
Minä olin onnellinen et ne sai muistaakseni yli 10.000 kuukausilahjoittajaa. Ilman tota jaksoa niitä ei olis tullu yhtään.

Minä olen tykännyt katsoa TTK:ta sen takia kun tanssijat ovat aivan jotain muuta kuin oma itsensä. Niiden tanssit kertoo tarinoita, on nätit puvut ja aivan huipputanssijoita noi naiskoutsit. Katsojana minä pääsen heidän kauttaan elämään jotain muuta kuin tätä mun omaa elämää, oon kuin Kia tai joku muu.

Esim. yleisellä tasolla, populaari/hevi/rock- yms musa mielletään viihteeksi.
Mulle musiikki on aivan ensiarvoisen tärkeä ja aivan muuta kuin iloista viihdettä. Musa vie mun ajatukset pois kivuista ja hoidoista, antaa rauhaa ja mahdollistaa nukkumisen. Musa on mun mielen pakopaikka, etenkin suomenkielinen musa.
Musa antaa sanat myös mun, niille tosi ikäville tunteille, joita joskus väkisin on pakko ajatella vaikkei haluiskaan. Se on pakko tehdä, kun aikaa ei oo loputtomasti, asiat on pakko hoitaa.

Pitäiskö teidän mielestä kieltää esim. Reino Nordinin Kyynelten virta?
Se on tosi rankka biisi. Biisi kertoo tasan tarkkaan mitä on tulossa. Biisi antaa mulle kuitenkin lohtua, minusta jää jotain jäljelle, ainaski kultareunus mun rakkaiden muistoihin.