Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasian kansankomissaarin toveri V. M. Molotovin selonteko Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa 31. lokakuuta 1939.
Ensinnäkin, täytyy viitata muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet Neuvostoliiton ja Saksan suhteissa. 23. elokuuta tapahtuneen neuvostoliittolais-saksalaisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta lähtien on tehty loppu epänormaaleista suhteista, jotka vallitsivat vuosia Neuvostoliiton ja Saksan välillä
Toiseksi täytyy viitata sellaiseen tosiasiaan, kuin Puolan täydelliseen sotilaalliseen lyömiseen ja Puolan valtion hajoamiseen. Puolan hallitsevat piirit ylpeilivät kovasti valtionsa ”lujuudella” ja armeijansa ”mahdilla”. Kuitenkin riitti lyhyt isku Puolan kimppuun ensin Saksan armeijan taholta ja sitten puna-armeijan taholta sen aikaansaamiseksi, ettei jäänyt jäljelle mitään tuosta Versailles'n sopimuksen rujosta luomuksesta,
Te tiedätte, että Neuvostoliitto solmi Viron, Latvian ja Liettuan kanssa sopimukset, joilla on mitä suurin poliittinen merkitys.
Mainittujen keskinäisten avunantosopimusten erityisluonne ei suinkaan merkitse minkäänlaista Neuvostoliiton puuttumista Viron, Latvian ja Liettuan asioihin, niin kuin muutamat ulkomaisen lehdet yrittävät kuvata sitä. Päinvastoin, kaikki nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen.
höpinöistä Baltian maiden sovjetisoinnista on etua vain meidän yhteisille vihollisillemme ja kaikenlaisille neuvostovastaisille provokaattoreille.
Aloitimme neuvottelut Suomen edustajien kanssa, mitä tarkoitusta varten Suomen hallitus lähetti Moskovaan herrat Paasikiven ja Tannerin,
Ehdotimme, että sovittaisiin Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan siirtämisestä muutaman kymmenen kilometrin päähän pohjoiseen Leningradista Karjalan kannaksella. Sen tilalle ehdotimme, että luovuttaisimme Suomelle osan Neuvosto-Karjalan alueesta, alueen, joka on kaksi kertaa suurempi kuin se alue, jonka Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle. Ehdotimme myös, sopimista siitä, että Suomi antaisi meille vuokralle määrätyksi ajaksi pienen kaistaleen alueestaan Suomenlahden suulla, voidaksemme järjestää sinne laivastotukikohdan.
https://histdoc.net/historia/molotov_31101939_fi.html
Ensinnäkin, täytyy viitata muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet Neuvostoliiton ja Saksan suhteissa. 23. elokuuta tapahtuneen neuvostoliittolais-saksalaisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta lähtien on tehty loppu epänormaaleista suhteista, jotka vallitsivat vuosia Neuvostoliiton ja Saksan välillä
Toiseksi täytyy viitata sellaiseen tosiasiaan, kuin Puolan täydelliseen sotilaalliseen lyömiseen ja Puolan valtion hajoamiseen. Puolan hallitsevat piirit ylpeilivät kovasti valtionsa ”lujuudella” ja armeijansa ”mahdilla”. Kuitenkin riitti lyhyt isku Puolan kimppuun ensin Saksan armeijan taholta ja sitten puna-armeijan taholta sen aikaansaamiseksi, ettei jäänyt jäljelle mitään tuosta Versailles'n sopimuksen rujosta luomuksesta,
Te tiedätte, että Neuvostoliitto solmi Viron, Latvian ja Liettuan kanssa sopimukset, joilla on mitä suurin poliittinen merkitys.
Mainittujen keskinäisten avunantosopimusten erityisluonne ei suinkaan merkitse minkäänlaista Neuvostoliiton puuttumista Viron, Latvian ja Liettuan asioihin, niin kuin muutamat ulkomaisen lehdet yrittävät kuvata sitä. Päinvastoin, kaikki nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen.
höpinöistä Baltian maiden sovjetisoinnista on etua vain meidän yhteisille vihollisillemme ja kaikenlaisille neuvostovastaisille provokaattoreille.
Aloitimme neuvottelut Suomen edustajien kanssa, mitä tarkoitusta varten Suomen hallitus lähetti Moskovaan herrat Paasikiven ja Tannerin,
Ehdotimme, että sovittaisiin Neuvostoliiton ja Suomen välisen rajan siirtämisestä muutaman kymmenen kilometrin päähän pohjoiseen Leningradista Karjalan kannaksella. Sen tilalle ehdotimme, että luovuttaisimme Suomelle osan Neuvosto-Karjalan alueesta, alueen, joka on kaksi kertaa suurempi kuin se alue, jonka Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle. Ehdotimme myös, sopimista siitä, että Suomi antaisi meille vuokralle määrätyksi ajaksi pienen kaistaleen alueestaan Suomenlahden suulla, voidaksemme järjestää sinne laivastotukikohdan.
https://histdoc.net/historia/molotov_31101939_fi.html
Vastaukset 4
Vanhimmat
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006352401.html
Venäläistutkija: Stalin hämäsi Suomea aluetarjouksilla ennen talvisotaa – ”Tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua”
Kiliniltä kysyttiin muun muassa, valmistautuiko Neuvostoliitto todella toteuttamaan Suomelle ehdotetut aluevaihdokset.
– Ei, ei tietenkään valmistautunut. Se oli tyypillistä manipulointia, johon olemme saaneet nykyisinkin tottua. 95 prosenttia kaikesta julkisuuteen lausutusta oli tuolloin pelkkää informaatiometeliä, Kilin vastasi.
Kilinin mukaan Neuvostoliitto vaati tarkoituksella Suomea vetämään uuden rajan Karjalankannaksen puolustuslinjan pohjoispuolelle Länsi-Kannaksella. Näin vaatiessaan Moskova tiesi Kilinin mukaan hyvin, että Suomi ei voisi tähän suostua.
– Jos suomalaiset olisivat suostuneet, Neuvostoliitolle olisi avautunut esteetön tie Viipuriin ja Helsinkiin asti.
Keskusteluita alueluovutuksista käytiin vain siksi, että piti voittaa aikaa.
Stalinin todellinen tavoite olisi ollut Suomen valtaaminen kokonaan – eikä siis suinkaan pelkkä rajansiirto.
– Suunnitelmissa oli tehdä suuri punainen Suomi, mutta sotavoima ei riittänyt siihen.
Hyvin epäuskottavaa on että kommunistidiktaattori olisi halunnut alueeltaan suuremman porvarillisen Suomen.
https://histdoc.net/historia/NaSo1940-11-12.html
Muistio Saksan Johtajan ja Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasiain kansankomissaarin Molotovin välisestä keskustelusta. Berliinissä marraskuussa 1940
Molotov: Viime vuoden Saksan ja Venäjän välistä sopimusta voidaan pitää tarkoitetulla tavalla täytettynä paitsi yhdessä kohden, nimittäin Suomessa. Suomen kysymys on vielä ratkaisematta ja hän pyysi Johtajaa sanomaan, onko Saksan ja Venäjän sopimus, sikäli kun se koskee Suomea, edelleen voimassa.
Johtaja aloitti keskustelun maininnalla Molotovin huomautuksesta eilisessä keskustelussa, minkä mukaan Saksan ja Venäjän sopimus on täytetty "lukuunottamatta yhtä kohtaa, nimittäin Suomea".
Molotov tarkensi, että tämä huomautus ei koskenut vain itse Saksan ja Venäjän sopimusta vaan ennen kaikkea myös salaisia pöytäkirjoja.
Molotov vastasi, että Venäjän hallitus katsoo velvollisuudekseen saattaa Suomen kysymyksen järjestykseen ja selkeäksi. Siihen ei tarvita mitään uusia sopimuksia. Vanha Saksan ja Venäjän sopimus asettaa Suomen Venäjän etupiiriin.
Johtaja ilmoitti yhteenvetona tähän kohtaan, että Saksa ei halua Itämerelle mitään sotaa ja että Suomi nikkelin ja puun toimittajana on ehdottomasti tarpeellinen.
Ratkaiseva kysymys on, onko Venäjällä aikomus ryhtyä sotaan Suomea vastaan.
Molotov vastasi, että kysymys ei ole sodasta Itämerellä vaan Suomen kysymyksestä ja sen ratkaisemisesta viimevuotisen sopimuksen puitteissa. Johtajan kysymykseen hän vastasi, että hän näki tämän ratkaisun olevan samaa mittakaavaa kuin Bessarabiassa ja reunavaltioissa ja pyysi Johtajaa ottamaan kantaa.
Kun Johtaja vastasi siihen, että että hän voi vain toistaa, että Suomeen ei saa syntyä sotaa, koska sellaisella sodalla voi olla kauaskantoisia vastavaikutuksia, Molotov totesi, että tällä kannanotolla keskusteluun on sisällytetty uusi edellisvuotisessa sopimuksessa ilmaisematon momentti.
Bessarabia ja reunavaltiot ( eli Baltian maat) oli sovjetisoitu. Ei Molotov voinut muuta tarkoittaa kuin Suomen sovjetisointia tarvittaessa sodalla tai ilman sotaakin jos se onnistuu.
Baltiassa sovjetisointi onnistui ilman sotaa.