Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Hiljaisuus on kaunista ja surullisen haikeaa

    Sanat eivät riitä kuvailemaan kuinka hienolta se tuntuu. Kun et ymmärrä enää mistään mitään eikä kukaan voi ymmärtää miten onnellinen olet. Kun seison täysin hiljaisessa lumisessa metsässä mietin olenko tietämättäni kiitollisuudenvelassa vai unohdinko tunteesta riemuitessani tehdä jotakin mitä olen luvannut? En niillä sen enempää ehdi päätäni vaivata kun huomaan vain kylmän yksinäisyyden olevan läsnä. Tajuan toivovani, että lähitulevaisuudessa joku on vierelläni. Rikon ihanan hiljaisuuden raapustamalla ruosteisella puukolla lupauksen vanhaan jäiseen mäntyyn: Vannon olevani myös enemmän mukana läheisieni elämissä vaikka se tarkoittaisikin paluuta kuuntelijan rooliin. Se ei välttämättä ole huono asia jos muistaa terveellä itsekkyydellä asettaa tiukat rajat joita lupautuu noudattamaan niin, että omat murheet eivät enää koskaan hautaudu muiden murheiden alle..

    Viikonloppuja. :)
    3<50
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Voin terottaa sen "ruosteisen" puukon.

    Äänestä

    Kyllä täällä ymmärretään mitä tarkoitat. Kohti uusia parempia seikkailuja!

    Äänestä

    • Niin arvelinkin. :) Taiteilin viestin parhaani mukaan vähän vaikeasta aiheesta.

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Anonyymi kirjoitti:

    Sanat eivät riitä kuvailemaan kuinka hienolta se tuntuu. Kun et ymmärrä enää mistään mitään eikä kukaan voi ymmärtää miten onnellinen olet. Kun seison täysin hiljaisessa lumisessa metsässä mietin olenko tietämättäni kiitollisuudenvelassa vai unohdinko tunteesta riemuitessani tehdä jotakin mitä olen luvannut? En niillä sen enempää ehdi päätäni vaivata kun huomaan vain kylmän yksinäisyyden olevan läsnä. Tajuan toivovani, että lähitulevaisuudessa joku on vierelläni. Rikon ihanan hiljaisuuden raapustamalla ruosteisella puukolla lupauksen vanhaan jäiseen mäntyyn: Vannon olevani myös enemmän mukana läheisieni elämissä vaikka se tarkoittaisikin paluuta kuuntelijan rooliin. Se ei välttämättä ole huono asia jos muistaa terveellä itsekkyydellä asettaa tiukat rajat joita lupautuu noudattamaan niin, että omat murheet eivät enää koskaan hautaudu muiden murheiden alle..

    Viikonloppuja. :)

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu