WTF! Helsingissä mielenosoitus sananvapautta vastaan.

Petäistö kirjoitti Ranskan tilanteesta:

"80-luvulla tilanne Ranskassa ryöstäytyi
Mutta vielä hallinnassa ollut tilanne ryöstäytyi täysin käsistä 1980-luvulla maan ensimmäisen sosialistipresidentin aikana. Voittonsa tunnossa François Mitterrand halusi näyttää maailmalle, mitä on antelias ja avokätinen ranskalainen sosialismi: Kaikki ovet ja ikkunat avattiin, ja vanhoista siirtomaista tuleva vyöry muutti maan lopullisesti.

Ranskaan muodostui Euroopan suurin muslimiväestö, noin kymmenen prosenttia väestöstä, nykyään lähes kuusi miljoonaa. Moskeijoita nousi kuin sieniä sateella, ja yhtäkkiä 1990-luvulla maa koki rajun herätyksen huomatessaan, että islam sisälsi myös radikaaliaineistoa, ja se oli pesiytynyt Ranskaan.

Presidentti Chirac oli voimaton ja nukkui kaksi pitkää presidenttikauttaan. Ranskan tiedustelupalvelu oli siirtomaakauden jäljiltä hyvin soluttautunut arabimaailmaan ja kykeni estämään attentaatteja, ei kuitenkaan ihan kaikkia.

Mutta täysin käsittämätön takaisku tapahtui presidentti Sarkozyn kaudella: Sarkozy ajoi alas sekä maan tiedustelupalvelun että poliisivoimat vähentämällä niistä yhteensä 50 000 miestä ja naista. Poliisijoukoista erityisen kohtalokasta oli lakkauttaa ns. lähipoliisit, jotka olivat kyenneet ”citéissä” ennakoimaan ja estämään tihutöitä.

Ranska sai maksaa kalliin hinnan
Tämän Ranska maksoi kalliisti vuosien 2015 ja 2016 suurissa terroristi-iskuissa, joita ylityöllistetty ja supistettu tiedustelupalvelu ei ollut enää kyennyt ennakoimaan. Kaiken kukkuraksi maahan oli vuosien varrella päässyt syntymään 170, toistan 170, sellaista ”citétä”, joihin poliisi ei uskalla enää mennä.

Valtava ongelma on myös se menetetty sukupolvi, joka ei epäonnistuneen integraatiopolitiikan takia tunne kuuluvansa mihinkään. He ovat tuomittuja pysymään ”citéssään”, kun ranskalainen yhteiskunta ei hyväksy heitä, eivätkä he tunne vanhempiensa entistä kotimaata millään tavalla omakseen. Ranskassa on huomattavasti harvinaisempaa nähdä arabia hyvin koulutetussa asemassa kuin mustaa Yhdysvalloissa.

Tähän kaikkeen lupasi siis viimein tarttua presidentti Macron, mutta asiaan tarttuminen viivästyi, kun ensin piti hoitaa maan talous kuntoon, sitten kaikki romahti keltaliivien mukana ja kaiken kukkuraksi tuli koronavirus.

Nyt Macronilla on yhtä aikaa kaksi taistelua johdettavanaan: sekä ääri-islamilaisuuden että koronaviruksen kitkeminen. Vuoden 2023 presidentinvaalit luuraavat nurkan takana, ja varsinkin äärioikeiston selättämiseksi pitäisi Erdogan ja ääri-islam päihittää. Miten joku voikin ikinä joutua noin karmeaan rakoon? "

Otettaiskos opiksi?