Rudolf Walden erosi Venäjän armeijasta kepulikonstein ja hommasi itselleen vielä eläkkeenkin. Mitähän Mannerheim myöhemmin ajatteli tuosta, oman nuoruutensa armeijan, pinnarista ja suoranaisesta Venäjän kusettajasta lähimpänä miehenään?
Einar W Juva Rudof Walden, 1957, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö.
S. 39:
"Kun muu ei auttanut, ryhtyi Walden hankkimaan lääkärintodistusta saadakseen sen perusteella eron. >>Tämä ei suinkaan ollut helppo tehtävä>>, hän kertoo ja jatkaa: >>monen vastoinkäymisen jälkeen käännyin lopulta professori Holstin puoleen, joka aina ystävällisenä ja hyväsydämisenä käsitti tilanteen. Hän antoikin minulle todistuksen, joka juuri ja juuri kävi lääkärintodistuksesta ja jossa oli sen verran aihetta pataljoonamme lääkärille, että hän saattoi antaa minulle virallisen todistuksen sotapalvelukseen kelpaamattomuudestani.>>
Aliluutnantti Walden erotettiin invalidina virastaan ja neljän vuoden kuluttua tapahtumasta, Suurlakon jälkeen, hän sai vielä eläkkeen! Aika hyvä suoritus kapinoivalta 28 vuotiaalta aliluutnantilta.
Einar W Juva Rudof Walden, 1957, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö.
S. 47:
Einar W Juva Rudof Walden, 1957, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö.
S. 39:
"Kun muu ei auttanut, ryhtyi Walden hankkimaan lääkärintodistusta saadakseen sen perusteella eron. >>Tämä ei suinkaan ollut helppo tehtävä>>, hän kertoo ja jatkaa: >>monen vastoinkäymisen jälkeen käännyin lopulta professori Holstin puoleen, joka aina ystävällisenä ja hyväsydämisenä käsitti tilanteen. Hän antoikin minulle todistuksen, joka juuri ja juuri kävi lääkärintodistuksesta ja jossa oli sen verran aihetta pataljoonamme lääkärille, että hän saattoi antaa minulle virallisen todistuksen sotapalvelukseen kelpaamattomuudestani.>>
Aliluutnantti Walden erotettiin invalidina virastaan ja neljän vuoden kuluttua tapahtumasta, Suurlakon jälkeen, hän sai vielä eläkkeen! Aika hyvä suoritus kapinoivalta 28 vuotiaalta aliluutnantilta.
Einar W Juva Rudof Walden, 1957, Yhtyneet paperitehtaat osakeyhtiö.
S. 47:
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomalaiset joukot lakkautettiin lukuunottamatta Rakuunarykmenttiä ja Kadettikoulua.Pian kyllä nekin.
Osa upseereista erosi jo ennen lakkauttamista.Rudlf Wallden erotettiin kieltäydyttyäänosallistumasta laittomiin kutsuntoihin. 1902.
Rudolf Walden toimi 1918 Valkoisen armeijan Päämajan huoltotehtävissä suoraan ylipäällikön alaisena yleten luutnantista everstiksi neljässä kuukaudessa.
Mannerheim ylensi hänet valtionhoitajakaudellaan kenraalimajuriksi ja vaati sotaministerksi.
Talvisodan aikana hän oli M:n luottamusmiehenä yhteysupseeri hallitukseen.
Talvisodan jälkeen M. vaati hänet puolustusministeriksi , jona hän toimi sodan loppuun.
Marski ylensi hänet jalkaväenkenraaliksi 3.6. 42.
Hän oli Mannerheimin tärkein apulainen ja läheinen ystävä.
Mitähän sellaisesta miehestä yleensä mahdetaan ajatella?
Kyllähän tämä Walden oli aika kekkuli ukko:
"Maaliskuussa valkoisten päämajan etappipäällikkö, tuleva puolustusministeri Rudolf Walden, määräsi pidätettäväksi kaikki kutsunnoista "niskoitellen" pois jääneet asevelvolliset. Heidät oli pidettävä vartioituina, heikolla ja yksinkertaisella ruualla sekä yleishyödyllisessä työssä."
Näkökulmat Rauha ja konfliktit
Kymmeniä suomalaisia aseistakieltäytyjiä teloitettiin vuonna 1918
Tuhannet suomalaiset välttelivät viimeiseen asti aseisiin tarttumista sisällissodan aikana. Useimmiten se vaati käpykaartilaisuutta tai muuta esivallan uhmaamista, mistä seurauksena saattoi olla kuolema.
https://www.maailma.net/nakokulmat/kymmenia-suomalaisia-aseistakieltaytyjia-teloitettiin-vuonna-1918
Nuohan olivat aivan oikeita toimia.
Suomi oli sotatilassa. Ei silloin voi hyysätä niskoittelijoita ja aseistakieltäytyjiä,ei varsinkaan punahenkisiä.
Myöskään punainen puoli ei selvinnyt puhtain paperein aseistakieltäytyjien kohtelusta. Kuuluisimpia punaisten murhaamia pasifisteja olivat tolstoilaisveljekset Akseli ja Eelo Isohiisi. Heidän elämäänsä leimasi idealistinen kaikkien instituutioiden – niin politiikan kuin avioliitonkin – vältteleminen ja rakkauden vaatimus koko maailmaa kohtaan.
Lahden ja Kouvolan välimaastossa sijaitsevassa pienessä Iitin kunnassa vaikuttaneet Isohiidet yrittivät vedota vuonna 1918 eri kansanryhmiin väkivallan välttämiseksi. Akseli koetti saada Työmies-lehteen vetoomuksen sodan lopettamiseksi. Hän kävi puhumassa asiasta myös punaisten paikallisesikunnassa, jossa häntä pidettiin vaarallisena rauhanprofeettana.
Kun punaiset haalivat lisäjoukkoja pakko-otoilla, huhtikuun lopulla kotkalaiset punakaartilaiset hakivat myös Isohiidet kotoaan – tosin ilman esikunnan määräystä. Vakaumuksensa mukaisesti veljekset kieltäytyivät yhteistyöstä, ja heidät ammuttiin metsätien varteen. Ampujilleen he olivat antaneet anteeksi etukäteen, ja toisen kerrotaan jopa antaneen vangitsijalleen käsineensä, kun tämä oli valitellut palelevia käsiään.