Aivan turhaan te täällä pakkoruotsista puhutte

Aivan turhaan te täällä pakkoruotsista puhutte. Yleisönne on mitätön ja kinastelette täällä vain keskenänne. Menkää muille palstoille levittämään kielipolitiikan sairaita ilmiöitä, jos haluatte eroon rakenteellisesta syrjinnästä, jota yllä pidetään kaksikielisyydellä ja pakkoruotsilla.

Joka vuosi Finlandia-kirjapalkinnon ehdokkaaksi asetetaan vähintään yksi ruotsinkielinen kiintiökirja. Kuudesta ehdokkaasta ainakin yksi on ruotsinkielinen kirja, vaikka ruotsinkielisiä kirjoja julkaistaan on paljon vähemmän ja luetaan vähemmän, kuin suomenkielisiä kirjoja Suomessa.

Siksi, joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija ei pääse ehdokkaaksi, vaikka voisi olla ansainnut pääsyn ehdokkaaksi, koska kiintiöruotsalainen kirja vie suomalaisen kirjan paikan.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka rakenteellinen syrjintä toimii ja kuinka se haitannut suomalaisen kulttuurin, kielen ja identiteetin rakentamista vielä nykyäänkin. Sitä ei tule vähätellä, vaikka sitä on tapahtunut satojen vuosien ajan paljon enemmän. Suomalainen identiteetti on kärsinyt satoja vuosia pakkoruotsistaan ja aina yhtä yllättävissä paikoissa.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Aivan turhaan te täällä pakkoruotsista puhutte. Yleisönne on mitätön ja kinastelette täällä vain keskenänne. Menkää muille palstoille levittämään kielipolitiikan sairaita ilmiöitä, jos haluatte eroon rakenteellisesta syrjinnästä, jota yllä pidetään kaksikielisyydellä ja pakkoruotsilla.

Joka vuosi Finlandia-kirjapalkinnon ehdokkaaksi asetetaan vähintään yksi ruotsinkielinen kiintiökirja. Kuudesta ehdokkaasta ainakin yksi on ruotsinkielinen kirja, vaikka ruotsinkielisiä kirjoja julkaistaan on paljon vähemmän ja luetaan vähemmän, kuin suomenkielisiä kirjoja Suomessa.

Siksi, joka vuosi ainakin yksi suomalainen kirjailija ei pääse ehdokkaaksi, vaikka voisi olla ansainnut pääsyn ehdokkaaksi, koska kiintiöruotsalainen kirja vie suomalaisen kirjan paikan.

Tämä on esimerkki siitä, kuinka rakenteellinen syrjintä toimii ja kuinka se haitannut suomalaisen kulttuurin, kielen ja identiteetin rakentamista vielä nykyäänkin. Sitä ei tule vähätellä, vaikka sitä on tapahtunut satojen vuosien ajan paljon enemmän. Suomalainen identiteetti on kärsinyt satoja vuosia pakkoruotsistaan ja aina yhtä yllättävissä paikoissa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu