Kuolinpesällä on kiinteistö (omakotitalo) ja kaksi osakasta. Toinen osakas haluaa ostaa kiinteistön itselleen, mutta toinen osakas ei kiusallaan halua myydä sitä hänelle, vaan ulkopuoliselle. Pesänjakaja hakee käräjäoikeudelta luvan kiinteistön myymiseen ja saa sen.
Kysymys: voiko jakaja myydä kiinteistön toiselle osakkaalle tällaisessa tilanteessa? Jos kyllä, niin täytyykö osakkaan maksaa koko kauppahinta omista varoistaan vai pelkästään vastapuolen osa kiinteistöstä?
Eli voiko hankala osakas estää jakajaa myymästä kiinteistöä toiselle osakkaalle?
Kiinteistön myyminen osakkaalle
Anonyymi
33
596
Vastaukset
- Anonyymi
"Eli voiko hankala osakas estää jakajaa myymästä kiinteistöä toiselle osakkaalle?"
Ei voi.
"täytyykö osakkaan maksaa koko kauppahinta omista varoistaan vai pelkästään vastapuolen osa kiinteistöstä?"
Ei tarvise maksaa kauppahintaa omasta osuudesta.- Anonyymi
Toivotaan että olet oikeassa.
Ap
- Anonyymi
Ensin se kiinteistö laitetaan julkiseen myyntiin, sen jälkeen lunastamiseen halukas osapuoli tekee markkinoilta saatua korkeamman tarjouksen, mikäli niin haluaa (eli maksaa ylihintaa).
Lisäksi pitää huomioida, että pesänulkopuolisilla varoilla ostettaessa täytyy maksaa varainsiirtovero.
Perukirjaan merkitty arvo ei siis koskaan voi olla lunastushinnan peruste! - Anonyymi
Ostaja joutuu maksaan omilla varoillaan koko kauppasumman jos käo:n lupa myynnille. Myynti pesänselvitystä ja selvityksen jälkeen vasta jako
- Anonyymi
"Ostaja joutuu maksaan omilla varoillaan koko kauppasumman jos käo:n lupa myynnille."
Höpsis! Kun ostaja jo omistaa puolet, ei hänen tarvitse maksaa muuta kuin toisesta puolikkaasta, minkä hän ostaa. Ei hän osta omaa osuuttaan kiinteistöstä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ostaja joutuu maksaan omilla varoillaan koko kauppasumman jos käo:n lupa myynnille."
Höpsis! Kun ostaja jo omistaa puolet, ei hänen tarvitse maksaa muuta kuin toisesta puolikkaasta, minkä hän ostaa. Ei hän osta omaa osuuttaan kiinteistöstä.Höpö höpö, aivan oikein tuo höpö höpö höpsis, muu olikin skeidaa.
Pesän osakas EI OMISTA mitään ostettavaa taloa osakkaana ollessaan, vaan talon omistaa KUOLINPESÄ.
Vasta jaon jälkeen siirtyy omistusoikeus moiteajan loputtua.
Eli kuolinpesä myy vapailla markkinnoilla ja osakas voi ostaa talon määrätyllä arvolla (perukirja-arvo taikka puolueeton myyntiarvo) kokonaisuudessaan ja saa pesää jaettaessa sen minkä saakin eli siinä voittaa se joka myisi ulkopuoliselle.
Selite, kuolinpesän omaisuusarvo, 30 000 ja kiinteistö 120 000, yhteensä 150 000 jaettuna kahdella 75 000 ja nyt kun toinen osakas ostaa talon 120 000 omalla rahalla, niin hän saa takaisin 75 000 eli 120 000 miinus 75 000, niin tappiota tulee 45 000 eli 75 000 miinus 120 000 = -45 000 ja lisäksi varainsiirtovero.
Hän voi yrittää ostaa talon kuolinpesältä osuuden maksamalla toiselle 60 000, mutta talo myydään arvoaan huokeammalla jolloin talon osto katsotaan lahjaksi ja maksaa ostaja lahjaveron.
- Anonyymi
Riitatilanteessa pesänhoitaja, kun saa käräjäoikeudelta luvan myydä kiinteistö, niin pesänhoitaja, jakaja, myy koko kiinteistön ja jakaa rahat molemmille, osakkaille.
Ei mitään sanomista.
Jos haluaa kiinteistön osakas ostaa täytyy tehdä ostotarjous pesänjakajalle, totta kai ja maksettava koko kauppasumma ja tietenkin varainsiirtovero.
Sitten pesänhoitaja antaa puolet jäljelle jääneitä rahoista, kauppahinnasta, toiselle samanverran. - Anonyymi
Pesänosakkaan ei tarvitse osallistua pesän ulkopuoliseen tarjouskilpailuun, vaan hän voi käyttää oikeuttaan lunastaa. "Vapailta markkinoilta" saadut tarjoukset kertovat kiinteistön todellisen kauppa-arvon, kiinteistövälittäjien arviot monesti yläkanttiin.
- Anonyymi
Pesän osakkaalla ei ole lunastusoikeutta. Jos kiinteistö myydään huutokaupalla, osakkaan on tehtävä korkein tarjous, jos haluaa kiinteistön saada. Mutta kauppahinnasta hänen tartsee maksaa vain toisen myyjä-osakkaan osuus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pesän osakkaalla ei ole lunastusoikeutta. Jos kiinteistö myydään huutokaupalla, osakkaan on tehtävä korkein tarjous, jos haluaa kiinteistön saada. Mutta kauppahinnasta hänen tartsee maksaa vain toisen myyjä-osakkaan osuus.
Kerro mihinkä lakiin perustat väitteesi että pesänosakkaalla ei ole oikeutta lunastaa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro mihinkä lakiin perustat väitteesi että pesänosakkaalla ei ole oikeutta lunastaa?
Hei, se on niin päin, että laissa pitää olla osakkaan oikeus lunastaa jäämistöomaisuutta. Kun sellaista lainkohtaa ei ole , ei ole myöskään oikeutta lunastukseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerro mihinkä lakiin perustat väitteesi että pesänosakkaalla ei ole oikeutta lunastaa?
Toinen jo vastasikin sinulle. Niinhän se asia tietysti on kuin hän kertoi.
Että voikin olla yksinkertaisia hemmoja täällä kyselemässä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei, se on niin päin, että laissa pitää olla osakkaan oikeus lunastaa jäämistöomaisuutta. Kun sellaista lainkohtaa ei ole , ei ole myöskään oikeutta lunastukseen.
Perintökaaressa on luku jossa käsitellään lunastusta.
- Anonyymi
Kiitos kaikille vastanneille. Tuo kysymys siitä että tarvitseeko maksaa ainoastaan vasta-puolen osuus näyttää herättävän erimielisyyksiä. Lisää vastauksia otetaan vastaan.
Ap - Anonyymi
Olen juristi ja vastaan lakiin perustuen, että osakkaalla ei ole oikeutta estää yhteisen omaisuuden myymistä, jos toinen (tai muut) sitä vaatii. Tämä koskee sekä jakamatonta kuolinpesää että muita yhteisomistussuhteita. Laissa ei muistaakseni ole sanottu, että osakkailla olisi etuosto-oikeus myytävään omaisuuteen, mutta pidän luonnollisena, että sitä tarjotaan ensisijassa heille, toissijaisesti ulkopuolisille. Ulkopuolisille tarjoamalla varmistetaan oikea lunastushinta, että se vastaa käypää hintaa, ja myynnin /jaon toteutuminen, jos osakas ei pystyisikään lunastamaan toisen osuutta. Tästä käyvästä hinnasta osakas maksaa vain puolet, koska hän omistaa jo osakkuutensa nojalla puolet pesän arvosta. Netissä on myös sivusto, jossa kerrotaan eri alueilla Suomessa toteutuneiden kiinteistökauppojen hintoja, niistäkin saa osviittaa oikean lunastushinnan määrittämiseksi.
- Anonyymi
Kysymys on tällöin vapaaehtoisesta lunastuksesta, joka voi kuolinpesässä tapahtua, jos kaikki osakkat ovat siitä yksimielisiä.
Kuolinpesässä osakas voi estää kiinteän omaisuuden realisoinnin, kunnes mahdollinen tuomioistuimen lupa myynnille saadaan. Tarkoitus tällä sääntelyllä on varmistaa, että kiinteää omaisuutta ei menetetä ulkopuoliselle ostajalle, jos joku osakas haluaa sen omaan perintöosuuteensa.
Jollei kuitenkaan kukaan osakas saa pesästä niin suurta perintöosaa, että kiinteistöä siihen voisi sisällyttää, perinnönjaossa kiinteistö jaetaan murto-osin tai täytyy sopia vapaaehtoisesta lunastuksesta tai kolmentena vaihtoehtona pitää huutokauppa. Viimeksi mainittu voi johtaa siihen, että jonku pesän ulkopuolisen ostaa kiinteistön tarjotessaan siitä korkeimman tarjouksen. Osakkailla ei ole mkitään etuosto-oikeutta huutokaupassa. - Anonyymi
"Laissa ei muistaakseni ole sanottu, että osakkailla olisi etuosto-oikeus myytävään omaisuuteen, mutta pidän luonnollisena, että sitä tarjotaan ensisijassa heille, toissijaisesti ulkopuolisille. "
Huonostipa on juristi laista selvillä, kun esittää, että laissa "muistaakseni" ei ole po. etuosto-oikeutta. Siellä sitä ei todellakaan ole - ja helppo se olisi ollut tarkistaa, jos lakia vähänkin tuntee.
Se taas, mitä juristi pitää "luonnollisena", on toisarvoista silloin, kun - kuten nyt - "Toinen osakas haluaa ostaa kiinteistön itselleen, mutta toinen osakas ei kiusallaan halua myydä sitä hänelle". Silloin haetaan tietoa siitä, onko pakko myydä toiselle osakkaalle vai eikö ole. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kysymys on tällöin vapaaehtoisesta lunastuksesta, joka voi kuolinpesässä tapahtua, jos kaikki osakkat ovat siitä yksimielisiä.
Kuolinpesässä osakas voi estää kiinteän omaisuuden realisoinnin, kunnes mahdollinen tuomioistuimen lupa myynnille saadaan. Tarkoitus tällä sääntelyllä on varmistaa, että kiinteää omaisuutta ei menetetä ulkopuoliselle ostajalle, jos joku osakas haluaa sen omaan perintöosuuteensa.
Jollei kuitenkaan kukaan osakas saa pesästä niin suurta perintöosaa, että kiinteistöä siihen voisi sisällyttää, perinnönjaossa kiinteistö jaetaan murto-osin tai täytyy sopia vapaaehtoisesta lunastuksesta tai kolmentena vaihtoehtona pitää huutokauppa. Viimeksi mainittu voi johtaa siihen, että jonku pesän ulkopuolisen ostaa kiinteistön tarjotessaan siitä korkeimman tarjouksen. Osakkailla ei ole mkitään etuosto-oikeutta huutokaupassa."täytyy sopia vapaaehtoisesta lunastuksesta"
Vapaaehtoisesta lunastuksesta sovitaan, jos sovitaan, mutta siitä ei täydy sopia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"täytyy sopia vapaaehtoisesta lunastuksesta"
Vapaaehtoisesta lunastuksesta sovitaan, jos sovitaan, mutta siitä ei täydy sopia.Hehe! Ne olivat vaihtoehtoja toisilleen, mikä tarkoittaa esim, jollei perinnönjakoa saada osapuolia tyydyttävästi muuten aikaan, on sovittava lunastuksesta (jollei haluta joutua huutokauppaan, jolloin kumpikaan ei ehkä saa kiinteistöä itselleen).
- Anonyymi
huonosti on juristi läksynsä lukenut.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Laissa ei muistaakseni ole sanottu, että osakkailla olisi etuosto-oikeus myytävään omaisuuteen, mutta pidän luonnollisena, että sitä tarjotaan ensisijassa heille, toissijaisesti ulkopuolisille. "
Huonostipa on juristi laista selvillä, kun esittää, että laissa "muistaakseni" ei ole po. etuosto-oikeutta. Siellä sitä ei todellakaan ole - ja helppo se olisi ollut tarkistaa, jos lakia vähänkin tuntee.
Se taas, mitä juristi pitää "luonnollisena", on toisarvoista silloin, kun - kuten nyt - "Toinen osakas haluaa ostaa kiinteistön itselleen, mutta toinen osakas ei kiusallaan halua myydä sitä hänelle". Silloin haetaan tietoa siitä, onko pakko myydä toiselle osakkaalle vai eikö ole.perintökaari 25 luku mahdollistaa lunastuksen tietyillä ehdoilla
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
perintökaari 25 luku mahdollistaa lunastuksen tietyillä ehdoilla
Aivan aaivan, siis VAIN maatilaa koskevissa asioissa ja olikohan aloittajalla kyse ehkä 'maatilasta'. "maatilasta" vaiko aikuisten oikeastikkin maatilasta?
"1 § (30.6.1989/612)
====>>>>Tämän luvun säännöksiä on sovellettava jaettaessa jäämistöön kuuluvaa maatilataloudellisessa !!!käytössä olevaa maatilaa, tilaa ja tilanosaa, jollei testamentista muuta johdu tai jolleivät kuolinpesän osakkaat toisin sovi.
Tämän luvun säännöksiä ei sovelleta<<<<<=====, jos maatila, tila tai tilanosa sijaitsee kokonaisuudessaan tai pääasiallisesti sellaisella alueella, jolla on voimassa asemakaava tai joka on rakennuskiellossa asemakaavan laatimista tai muuttamista varten tai joka rakennuskaavassa taikka vahvistetussa yleiskaavassa on osoitettu muihin kuin maa- ja metsätaloudellisiin tarkoituksiin.
Milloin 2 momentissa tarkoitettu kaava käsittää ainoastaan osan maatilasta, tilasta tai tilanosasta, tämän luvun säännöksiä voidaan soveltaa jäljelle jäävään osaan, jos se täyttää 1 b §:ssä säädetyt edellytykset.
Jollei 7 luvun 8 §:stä muuta johdu, perillinen on oikeutettu saamaan lakiosansa jäämistöstä sen estämättä, mitä tässä luvussa säädetään. Lakiosaa vastaava tai siitä puuttuva määrä saadaan maksaa rahana.
1 a § (30.6.1989/612)
=====>>>>Tässä luvussa tarkoitetaan:
1) maatilalla yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta;
2) elinkelpoisella maatilalla sellaista maatilaa, josta tilan viljelijä ja hänen perheenjäsenensä voivat saada pääasiallisen toimeentulonsa;
3) tilanosalla tilan määräosaa tai määräalaa;
4) soveliaalla tilanpidonjatkajalla sellaista jakohetkellä perillisasemassa olevaa perillistä tai yleistestamentinsaajaa, jolla on riittävät ammatilliset edellytykset maatalouselinkeinon harjoittamiseen<<<<<======.
1 b § (30.6.1989/612)
Soveliaalla tilanpidonjatkajalla on oikeus vaatia, että jäämistöön kuuluva elinkelpoinen maatila taikka sellaiset jäämistöön kuuluvat tilat tai tilanosat, joista yksinään tai yhdessä hänen tai hänen puolisonsa omistamien tilojen tai tilanosien kanssa muodostuu elinkelpoinen maatila, sisällytetään maatalousirtaimistoineen jakamattomana hänen osuuteensa."
Huomauttaisin tässä vaiheessa, että aloittaja on kirjoittanut talosta, ei maatilasta.
Perintökaari sisältää etuosto-oikeuden maatilan jatkajan ollessa kyse, mutta muuhun tuo ei anna oikeuksia eli jos haluat kultakellon kokonaan itsellesi, lunasta se panttilainaamosta taikka hyvitä toista osakasta vähintään puolella hintaa jos sopii osakkaalle tai maksa mitä hän pyytää.
Vaihtoehtona on hakea toimitusjako.
- Anonyymi
Tontin kaavamääräys voi sallia tontin jakaa vaikka kahdeksi tontiksi. Tuolloin voidaan tehdä murto-osainen jako.
- Anonyymi
Kaavamääräys, tuttu sana, niin pirun tuttu, että tulisko se vähä niinku kaava-aluetta koskevissa tonttiasioissa, muttei kaava-alueen ulkopuolella olevissa tonteissa eli kiinteistössä jossa vaikka olisi kokoa 50m x 100m taikka 50 x 50 kokoa eli 0,5 ja 0,25ha 'tontti'-
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaavamääräys, tuttu sana, niin pirun tuttu, että tulisko se vähä niinku kaava-aluetta koskevissa tonttiasioissa, muttei kaava-alueen ulkopuolella olevissa tonteissa eli kiinteistössä jossa vaikka olisi kokoa 50m x 100m taikka 50 x 50 kokoa eli 0,5 ja 0,25ha 'tontti'-
Kaava-alueen ulkopuolella ei ole tontteja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaava-alueen ulkopuolella ei ole tontteja.
Ai ei vai, no kerrotko sitten kuinka takennetaan ja haetaan rakennuslupa rakentaa tontille joka ei olekkaan tontti.
AA, niin se on rakennuspaikka mutta maankäyttölaissa määritellään tontiksi ja alueen koko tulee olla kaava-alueen ulkopuolella vähintään 2000nm jolloinka tuon kokoista aluetta kutsutaan tontiksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ai ei vai, no kerrotko sitten kuinka takennetaan ja haetaan rakennuslupa rakentaa tontille joka ei olekkaan tontti.
AA, niin se on rakennuspaikka mutta maankäyttölaissa määritellään tontiksi ja alueen koko tulee olla kaava-alueen ulkopuolella vähintään 2000nm jolloinka tuon kokoista aluetta kutsutaan tontiksi.Kuis on vaikeeta muistaa mitä kiinteistön muodostamislaissa tontista sanotaan?
2 § (13.6.2018/463)
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
Sekä maankäyttö ja rakennuslaissa:
11 luku
Tonttijako
78 § (13.6.2018/465)
Tonttijako
Voiko L-höpö olla oikeesti näin pihalla tontti käsitteestä? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kuis on vaikeeta muistaa mitä kiinteistön muodostamislaissa tontista sanotaan?
2 § (13.6.2018/463)
Tässä laissa tarkoitetaan:
3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
Sekä maankäyttö ja rakennuslaissa:
11 luku
Tonttijako
78 § (13.6.2018/465)
Tonttijako
Voiko L-höpö olla oikeesti näin pihalla tontti käsitteestä?Jälleen ruikkulöpslöps esittää lakipykäliä sanomatta mistä laista kyse ja tunnetusti irroittaen konseptista, jotta näyttäisi hänen olevan oikeassa ja voi haukkua muita.
Mutta ei hätiä mitään arvon kansalaiset,, laitetaan taas sahara pöriseen, "Eli otetaanpa kokonaisuus, "2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kiinteistöllä sellaista itsenäistä maanomistuksen ====>>>yksikköä tai muuta yksikköä<<<<===, joka kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä; kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus)
3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
20 §
====>>>Rekisteriyksiköstä voidaan rajoiltaan määrätty alue tai vaaka- ja pystysuunnassa ulottuvuuksiltaan ja sijainniltaan määrätty kokonaisuus (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mukainen tontti muodostetaan lohkomalla tai muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää useita määräaloja joko samasta tai useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkominen). Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä<<<<<<=====",
eli siis tonttijaolla tarkoitetaan JUURIKIN kaava-alueella tehtävää tontitusta ei siis kaava-alueen ULKOPUOLELLA, vaan kuten luemme laista, että kaava-alueen ulkopuolella tehdystä rekisteriyksiköstä laissa puhutaan tontista, kuten jo aiemmin taisinkin mainita, että kiinteistörekisteröidessä laissa maankäytöstä ilmaistaan tontista ja tässä kuntaliiton infoa KAAVA-ALUEELLE tehtävästä sitovasta tonttijaosta jota ruikkuli esittää olevan myös kaava-alueen ulkopuolella, mutta näinhän ei ole,
"Tonttijaon status
Tonttijako voidaan asemakaavassa osoittaa joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako on laadittava sitovana, milloin alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. (MRL 78 §).external link
Tonttijaon sitovuutta koskeva kaavamääräys voidaan antaa koko kaava-alueelle tai osalle kaava-aluetta.
Tonttijako voidaan myös jättää osoittamatta asemakaavassa. Tällöin voidaan kaavamääräyksellä edellyttää laadittavaksi erillinen tonttijako, joka on aina sitova. Erillinen tonttijako voidaan laatia ilman kaavamääräystäkin tarpeen niin vaatiessa. Laissa ei ole säännöstä tarpeen harkitsijasta. Käytännössä se voinee tapahtua tonttijaon laatijan ja rakennusvalvonnan yhteistuumin.
Tonttijaon asianosaiset
Erillisen tonttijaon asianosaisia ovat jakoalueen ja naapurikiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä myös vastapäisen (kadun toisella puolella) kiinteistön omistaja tai haltija, jos päätös voi olennaisesti vaikuttaa ko. kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen".
Kuntaliiton info täältä https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/verkko-oppaat/kiinteistoinsinoorin-opas/tonttijako/tonttijaon-laatiminen
Alussa ollut laimuutos täältä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180463
Onhan sinulla peili vai onko se aina rikki pakkasella kun olet paljon yötä päivää ihan pihalla? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jälleen ruikkulöpslöps esittää lakipykäliä sanomatta mistä laista kyse ja tunnetusti irroittaen konseptista, jotta näyttäisi hänen olevan oikeassa ja voi haukkua muita.
Mutta ei hätiä mitään arvon kansalaiset,, laitetaan taas sahara pöriseen, "Eli otetaanpa kokonaisuus, "2 §
Tässä laissa tarkoitetaan:
1) kiinteistöllä sellaista itsenäistä maanomistuksen ====>>>yksikköä tai muuta yksikköä<<<<===, joka kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä; kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus)
3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
20 §
====>>>Rekisteriyksiköstä voidaan rajoiltaan määrätty alue tai vaaka- ja pystysuunnassa ulottuvuuksiltaan ja sijainniltaan määrätty kokonaisuus (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mukainen tontti muodostetaan lohkomalla tai muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää useita määräaloja joko samasta tai useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkominen). Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä<<<<<<=====",
eli siis tonttijaolla tarkoitetaan JUURIKIN kaava-alueella tehtävää tontitusta ei siis kaava-alueen ULKOPUOLELLA, vaan kuten luemme laista, että kaava-alueen ulkopuolella tehdystä rekisteriyksiköstä laissa puhutaan tontista, kuten jo aiemmin taisinkin mainita, että kiinteistörekisteröidessä laissa maankäytöstä ilmaistaan tontista ja tässä kuntaliiton infoa KAAVA-ALUEELLE tehtävästä sitovasta tonttijaosta jota ruikkuli esittää olevan myös kaava-alueen ulkopuolella, mutta näinhän ei ole,
"Tonttijaon status
Tonttijako voidaan asemakaavassa osoittaa joko sitovana tai ohjeellisena. Tonttijako on laadittava sitovana, milloin alueen keskeinen sijainti, korttelin rakennustehokkuus tai kiinteistöjärjestelmän selkeys sitä edellyttävät. (MRL 78 §).external link
Tonttijaon sitovuutta koskeva kaavamääräys voidaan antaa koko kaava-alueelle tai osalle kaava-aluetta.
Tonttijako voidaan myös jättää osoittamatta asemakaavassa. Tällöin voidaan kaavamääräyksellä edellyttää laadittavaksi erillinen tonttijako, joka on aina sitova. Erillinen tonttijako voidaan laatia ilman kaavamääräystäkin tarpeen niin vaatiessa. Laissa ei ole säännöstä tarpeen harkitsijasta. Käytännössä se voinee tapahtua tonttijaon laatijan ja rakennusvalvonnan yhteistuumin.
Tonttijaon asianosaiset
Erillisen tonttijaon asianosaisia ovat jakoalueen ja naapurikiinteistöjen omistajat ja haltijat sekä myös vastapäisen (kadun toisella puolella) kiinteistön omistaja tai haltija, jos päätös voi olennaisesti vaikuttaa ko. kiinteistön rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen".
Kuntaliiton info täältä https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/verkko-oppaat/kiinteistoinsinoorin-opas/tonttijako/tonttijaon-laatiminen
Alussa ollut laimuutos täältä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180463
Onhan sinulla peili vai onko se aina rikki pakkasella kun olet paljon yötä päivää ihan pihalla?Selvennän tämän kohdan jotta ei jää hämäräksi.
"20 §
====>>>Rekisteriyksiköstä voidaan rajoiltaan määrätty alue tai vaaka- ja pystysuunnassa ulottuvuuksiltaan ja sijainniltaan määrätty kokonaisuus (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään ===>>!!!olevaan kiinteistöön lohkomalla!!!. Sitovan tonttijaon mukainen tontti muodostetaan lohkomalla tai muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
!!!!Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää useita määräaloja joko samasta tai useasta kiinteistöstä!!!! taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkominen). Lohkomalla muodostettava tontti!!! tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä<<<<<<=====", eli kun kaava-alueen ULKOPUOLELLA muodostetaan kiinteistö lohkomalla tai liitetään lohkomalla, niin siitä muodostuu TONTTI joka voi käsittää useita kiinteistöjä.
Myönnän, että lainlaatijoilta on tullut kuraa tämänkin lakimuutoksen tehdessään.
Selvennän miksi näin ja sen selittää tai-sana, eli tonttikin voi käsittää useita kiinteistöjä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Selvennän tämän kohdan jotta ei jää hämäräksi.
"20 §
====>>>Rekisteriyksiköstä voidaan rajoiltaan määrätty alue tai vaaka- ja pystysuunnassa ulottuvuuksiltaan ja sijainniltaan määrätty kokonaisuus (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään ===>>!!!olevaan kiinteistöön lohkomalla!!!. Sitovan tonttijaon mukainen tontti muodostetaan lohkomalla tai muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
!!!!Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää useita määräaloja joko samasta tai useasta kiinteistöstä!!!! taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkominen). Lohkomalla muodostettava tontti!!! tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä<<<<<<=====", eli kun kaava-alueen ULKOPUOLELLA muodostetaan kiinteistö lohkomalla tai liitetään lohkomalla, niin siitä muodostuu TONTTI joka voi käsittää useita kiinteistöjä.
Myönnän, että lainlaatijoilta on tullut kuraa tämänkin lakimuutoksen tehdessään.
Selvennän miksi näin ja sen selittää tai-sana, eli tonttikin voi käsittää useita kiinteistöjä.3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
Ihan pihalla on L-höpö kun ei ymmärrä tonttijakoa. Kysymys L-höpö onko tontti puutarha jos siellä kasvaa porkkana maassa? Onko porkkana kiinteää omaisuutta? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin;
Ihan pihalla on L-höpö kun ei ymmärrä tonttijakoa. Kysymys L-höpö onko tontti puutarha jos siellä kasvaa porkkana maassa? Onko porkkana kiinteää omaisuutta?Kannattaisko ruikkulin ihan issekkseen miettiä tuollaisia asioita, kun et missään asiassa ole pystynyt kaataan viisaampaasi, mutta varo miettiessäsi palokuntaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaisko ruikkulin ihan issekkseen miettiä tuollaisia asioita, kun et missään asiassa ole pystynyt kaataan viisaampaasi, mutta varo miettiessäsi palokuntaa.
Kaataa, kaataan. Tarkoitatko kuin puun poikkisahaamista? Viisaamp-aasi on Lawetorderin uusi puulaji
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaataa, kaataan. Tarkoitatko kuin puun poikkisahaamista? Viisaamp-aasi on Lawetorderin uusi puulaji
Eikö edes järkeily ja kirjoittaminen oikein suju, kivat sulle ja lapsuutta lisää.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Euroviisut fiasko, Suomen kautta aikain typerin esitys, jumbosija odottaa. Olisi pitänyt boikotoida!
Tämän vuoden euroviisut on monella tapaa täydellinen fiasko. Ensinnäkin kaikkien itseään kunnioittavien eurooppalaisten3143886Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?2093078Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en722604Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.2422054Tuollainen kommentti sitten purjehduspalstalla
"Naisen pillu se vasta Bermudan kolmio on. Sinne kun lähdet soutelemaan niin kohta katoaa sekä elämänilo että rahat"161495Nesteen bensapumput pois, tilalle latausasemat
Näin se maailma muuttuu, kun Suomessakin liikenneasemat lopettavat polttoaineiden myynnin ja tarjoavat enää sähköä autoi1781402Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?421381Nukkumisiin sitten
Käsittelen asiaa tavallani ja toiveissa on vielä että tästä pääsee hyppäämään ylitse. Kaikenlaisia tunteita on läpikäyny41357Syö kohtuudella niin et liho.
Syömällä aina kohtuudella voi jopa laihtua.On paljon laihoja jotka ei harrasta yhtään liikuntaa. Laihuuden salaisuus on251344Muistatko komeroinnin?
Taannoin joskus kirjoitin aloituksen tänne komeroinnista eli hikikomoreista; syrjäytyneistä nuorista ihmisistä. Ehkä asu511287