Sydämmen usko Jeesukseen!

Room.10:10 Biblia. Sillä sydämen uskolla me vanhurskaaksi tulemme, ja suun tunnuksella me autuaaksi tulemme. Mitenkä sylivauvat, tulevat autuaaksi?

Itse asiassa tuossa jakeessa
on substantiivi eikä verbi,
kun puhutaan pelastumisesta.
Aapeli Saarisalo kääntääkin sen substantiivina:

"sillä sydämellä uskotaan
vanhurskaudeksi
ja suulla tunnustetaan
autuudeksi"

Tuo autuus (soteria)
on jotain
ehyttä, tervettä, kokonaista.

Tuollaista
ehyttä tervettä kokonaista
autuutta
ei tuollainen kuvaamasi ihminen
tietenkään koe.

Mutta se ei merkitse sitä,
etteikö ihminen silti olisi uskossa
eli pelastettu ja vanhurskas
Jeesuksen veren
tuoman sovituksen tähden.

Siis tuossa Raamatunkohdassa
tuodaan esiin kaksi eri asiaa:

1.
Sydämen usko,
joka tuo vanhurskauden

2.
Suun tunnustus,
joka tuo autuuden

Matt.5:3-9 Autuaita ovat hengellisesti köyhät sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita ovat murheelliset, sillä he saavat lohdutuksen. Autuaita ovat hiljaiset, sillä he saavat maan periä. Autuaita ovat ne, jotka isoavat ja janoavat vanhurskautta, sillä heidät ravitaan. Autuaita ovat laupiaat, sillä he saavat laupeuden. Autuaita ovat puhdassydämiset, sillä he saavat nähdä Jumalan. Autuaita ovat rauhan tekijät, sillä heidän pitää Jumalan lapsiksi kutsuttaman. Sananl.12:20

Nykykristillisyys suomennoksineen on patologisessa lakihenkisyydessään sitä veikeää, että aina kun koittaa tilaisuus määritellä jonkin käsitteen avulla toinen käsite tyhjäksi ja tarkoituksettomaksi, se tehdään. Tässä tapauksessa pelastua-ilmauksella tehdään vanhurskaus/vanhurskautuminen-ilmaus täysin tyhjäksi ja mitättömäksi. Jos nimittäin vanhurskautuminen ei merkitse täydellistä syyttämyyttä ja kelvollisuutta Jumalan edessä, se ei tarkoita yhtikäs mitään. Ja tähänhän avauksen kysymys nimenomaan tähtää.
Alkukielen pelastumiseksi suomennettu sana tarkoittaa myös paranemista ja eheytymistä. Ja juuri tämä, että tuota sanaa EI ole käännetty paranemiseksi eikä eheytymiseksi, pilaa koko jakeen. Jos kerran sydämen usko tuo täydellisen syyttömyyden ja kelvollisuuden Jumalan edessä, on mieletöntä suomentaa jakeen jälkimmäisen osan alkukielinen ilmaus ilmauksella "pelastua", ikään kuin vanhurskautuminen eli täydellinen syyttömyys Jumalan edessä ei nimenomaan MERKITSISI SITÄ.
Täysin sama ilmiö esiintyy 2 korinttolaiskirjeen 5. luvussa, jossa Paavali toteaa, että Jumala oli Kristuksessa ja SOVITTI MAAILMAN ITSENSÄ KANSSA. Ja sitten suomentaja menee ja räjäyttää koko Paavalin sanoman taivaan tuuliin suomentamalla myöhemmän jakeen seuraavasti: "Antakaa sovitttaa itsenne Jumalan kanssa", kun sen tulisi kuulua: "Antakaa tämän tosiasian iskostua mieleenne: teidät ON JO SOVITETTU Jumalan kanssa."
Tämä sama järkyttävä ilmiö esiintyy myös sovitus- ja pelastumis-käsitteiden yhteydessä. Pelastumis-suomennoksella tai -tulkinnalla tehdään sovitus-sana täysin tyhjäksi; kyseinen ilmaus väännetään/typistetään/pakotetaan viittaamaan johonkin täysin teoreettiseen ja ehdonvaraiseen asiaan, joka on tuotu ihmiskunnalle pelkästäään tarjolle ja joka astuu voimaan eli konkretisoituu/TODELLISTUU ainoastaan siinä tapauksessa, että ihminen "ottaa Kristuksen vastaan".
Saatetaan toimia jopa niin kierosti tai ymmärtämättömästi, että myönnetään sovituksen tapahtuneen "objektiivisesti" mutta että kyseinen objektiivinen fakta astuu yksilön kohdalla "voimaan" subjektiivisesti (tarkoittaen: konkreettisesti) vasta uskoon tultaessa. Ja näin on samalla onnistuttu tyhjentämään myös sana "objektiivinen" kaikesta merkityksestä. Tämän merkityksen tyhjentymisen voi todeta seuraavalla ajatuskokeella: kun normaalissa eli terveessä kielenkäytössä jonkin asian tai ilmiön sanotaan olevan OBJEKTIIVISESTI totta, silloin se on totta kaikkialla ja kaikkien kohdalla yksilöllisistä näkökannoista ja kokemuksista RIIPPUMATTA. Jos vaikkapa kaikki Suomen kansalaiset jotakin ilmaan erittynyttä kemikaalia hengitettyään kuvittelisivat harhoissaan olevansa Bolivian kansalaisia, se ei tekisi tyhjäksi suomalaisten suomalaisuutta. Sama pätee, tietenkin, myös sellaisissa tapauksissa, joissa noita mieleltään harhautuneita olisi VÄHEMMÄN (tai ENEMMÄN - esim. että sama harha olisi vallannut myös muut Pohjoismaat). Kun kemikaalin vaikutus lakkaa, yhä useampi suomalainen harhaisuudesta vapautuessaan tajuaa olevansa suomalainen eli tulee kansalaisuutensa suhteen järkiinsä eli alkaa uskoa harhan eli VALHEEN sijasta TOTUUTEEN. Tämä on näin SEN VUOKSI, ETTÄ KANSALAISUUS ON OBJEKTIIVINEN FAKTA - ja objektiivisena faktana kansalaisuus on ja pysyy ihmisten harhaisuudesta tai todellisuudentajusta riippumatta.

"Onko mielestäsi usko Jeesukseen tunnustaminen oltava jatkuvaa tunnustamista ihmisten edessä?"

Ei tietenkään ole. Jeesuksen sovitustyö ja Jumalan armo riittävät. Pelastusta ei tarvitse yrittää ansaita pakkotodistamisella.

"Entäpä sellainen asia jos näin teet tunnustat uskosi Jeesukseen ja joku toinen uskova jatkuvasti kumoaa uskoasi "ettet ole uskossa pelastuaksesi".

Tuollainen käytös on saatanasta itsestään ja kertoo lähinnä henkilön omista ongelmista.

Voi tomumaja tuota sinun syvä sokeuttasi !

Kuvitteletko sinä, että nämä eivät tunnustaneet suullaan ???

21 Ei jokainen, joka sanoo minulle: 'Herra, Herra!', pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
22 Moni sanoo minulle sinä päivänä: 'Herra, Herra, emmekö me sinun nimesi kautta ennustaneet ja sinun nimesi kautta ajaneet ulos riivaajia ja sinun nimesi kautta tehneet monta voimallista tekoa?'
23 Ja silloin minä lausun heille julki: 'Minä en ole koskaan teitä tuntenut; menkää pois minun tyköäni, te laittomuuden tekijät'.

Tässä jopa siis sanotaan, että he hokivat Herra Herra, mutta koskaan he eivät olleet oikeasti syntyneet uudesti !!!

Joten sinuakaan ei pelasta sinun oma "suun tunnustuksesi", vaan siihen tarvittaisiin siis Hengestä syntyminen eli uudestisyntyminen !!!