Unkari ja Puola jarrumiehinä oikeusvaltioasiassa

Joutaa kaatuakkin koko budjetti.

Kun ottaa huomioon, että Suomessa poliitikot paitsi nimeää henkilöt, niin osallistuu perustuslain ylimpään tulkintaan, niin on hurskatelua arvostella muita maita samasta asiasta.

Korona-aika on osoittanut ettei meilläkään hallitus noudata lakeja. Meidän järjestelmässämme ei ole myöskään ketään epäpoliittista auktoriteettia, jolla olisi valta puuttua siihen.

Kiitokset aloituksesta. Se oli kyllä monelle jo tuttu, mutta aina se kertaus on hyvä.
Varsinkin kun se tuo esille valtajärjestelmän syvimmät vahvuudet ja heikkoudet. Aloituksessa tuotiin ansiokkaasti ja idealistisesti esille ihanteita ja vahvuuksia. Onkuitenkin sanottava yksi perustavaalaatua oleva ongelma.

"Oikeusvaltiossa noudatetaan perustuslakia, suojataan yksilön oikeuksia ja oikeus säännöksiä noudatetaan."

-Kaikkia oikeussäännöksiä ei noudateta. Otan esimerkin. Kuten kirjoitit, oikeusvaltioperiaatteen oikeudellisen ajattelun keskiössä pitää olla yksilön ja kansalaisten oikeusturva mm. institutionaalista diktatorismia ja mielivaltaa vastaan.
Vastapainona on tuomioistuinlaitosten riippumattomuus.

Nuo kaksi ulottuvuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ovat ristiriidassa keskenään. Nimittäin, ehdoton valta, diktatorinen päätöksenteko, joka riippumattomuudesta väistämättä seuraa, ohjaa päättäjät käyttämään ylimielisesti valtaa yksilöä ja kansalaisia vastaan. Riippumattomuus on valtajärjestelmänä lähtökohtana diktatorisen vallan ydin. Yksilöt alistetaan mielivallalle. Se on tosiasia, joka avautuu erityisesti kun oikeusvaltioajattelun määrittelyissä ja perusteluissa korostetaan vain tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta, eikä vastapainona viitata lainkaan itse vallankäytön objektiin, eli vastaajaan ja hänen oikeusturvaansa ja oikeushyväänsä. Se sisältä sen lähtökohta-ajattelun, jossa aivan yleisesti vastaajan oikeusturvanormeista, yleisistä oikeusperiaatteista, kansainvälisistä ihmisoikeuksista, perustuslain suojanormeista, eikä prosessioikeuden vastaajaa suojaavista säännöksistä, säädöksistä ja normeista ole tarvinnut välittää. Eikä vastaajan oikeuturvan loukkauksia ja laittomuuksia ole otettu edes puheiksi, puhumattakaan niiden avomesta käsittelystä ja tutkimisesta. Kun kaikki juristit esimerkiksi Suomessa kuuluvat lakimieslittoon, voidaan aiheellisesti haastaa oikeusvaltioperiaatteen, mielivallan ja korruption suhde tarkasteltavaksi todellisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen näkökulmista niin rakenteellisen korruption, kuin oikeusvaltioajattelun soveltamisen oikeusfilosofisena ja oikussosiaalisena kysymyksenä.

Tosiasiassa mielivallan uhreja on olemassa runsaasti. Mutta se, joka hallitsee riippumattoman pakkovallan intituutiot, väkivaltakoneiston ja maksetut mediat, hallitsee valikoitua mielivaltaista totuutta ja siitä johdettua mielivaltaista päätöksentekoa ja yksilöiden kohtaloita.

Pahansuovat ja hegemoniallisesti vinoutuneet yhteiskunnalliset aatevirtaukset saavat päätöksillään pahaa aikaan juuri mielivallan kohteiden elämässä ja kohtaloissa. Sen toteutettuaan voi mielivaltainen instituutio juhlia riippumattoman vallan hedelmiä, jotka eivät kummunneet oikeasta oikeudesta, eikä vastaajan oikeusturvasta tarvinnut välittää.

Ps. Oletko muuten törmännyt puheisiin vastaajan oikeusturvanormien noudattamatta jättämisestä ja kuinka se on tuhonnut monien syyttömien elämän ja kohtalon? Oletko lukenut vastaajan oikeusturvan loukkauksista ja. mm. prosessioikeusrikkomuksta tehtyä tutkimusta? Oletko lukenut mahdollisista vastaajan oikeusturvan ja oikeudenkäytön objektiviteettiperiaatteen noudattamisessa muutoksista ja tehdyistä johtopäätöksistä?

Niistä ovat pahoillaan vain mielivallan ja väkvaltakoneiston uhrit ja heidän omaisensa ja ystävänsä. Muut voivat mennä ideologioidensa, yhteiskunnallisten hegemoniodensa, vahingonilonsa ja riippumattoman mielivaltansa taakse ja vangonilosta hykerrellä uhrien tuhotuilla elämillä ja haudoilla.

Kirjoitusvirheitä korjattu:

Kiitokset aloituksesta. Se oli kyllä monelle jo tuttu, mutta aina se kertaus on hyvä.
Varsinkin kun se tuo esille valtajärjestelmän syvimmät vahvuudet ja heikkoudet. Aloituksessa tuotiin ansiokkaasti ja idealistisesti esille ihanteita ja vahvuuksia. On kuitenkin sanottava yksi perustavaa laatua oleva ongelma.

"Oikeusvaltiossa noudatetaan perustuslakia, suojataan yksilön oikeuksia ja oikeus säännöksiä noudatetaan." -kirjoitit

-Kaikkia oikeussäännöksiä ei noudateta. Otan esimerkin. Kuten kirjoitit, oikeusvaltioperiaatteen oikeudellisen ajattelun keskiössä pitää olla yksilön ja kansalaisten oikeusturva mm. institutionaalista diktatorismia ja mielivaltaa vastaan.
Vastapainona on tuomioistuinlaitosten riippumattomuus.

Nuo kaksi ulottuvuutta oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa ovat ristiriidassa keskenään. Nimittäin, ehdoton valta, diktatorinen päätöksenteko, joka riippumattomuudesta väistämättä seuraa, ohjaa päättäjät käyttämään ylimielisesti valtaa yksilöä ja kansalaisia vastaan. Riippumattomuus on valtajärjestelmänä lähtökohtana diktatorisen vallan ydin. Yksilöt alistetaan mielivallalle.

Se on tosiasia, joka avautuu erityisesti kun oikeusvaltioajattelun määrittelyissä ja perusteluissa korostetaan vain tuomioistuinlaitoksen riippumattomuutta, eikä vastapainona viitata lainkaan itse vallankäytön objektiin, eli vastaajaan ja hänen oikeusturvaansa ja oikeushyväänsä. Se sisältä sen lähtökohta-ajattelun, jossa aivan yleisesti vastaajan oikeusturvanormeista, yleisistä oikeusperiaatteista, kansainvälisistä ihmisoikeuksista, perustuslain suojanormeista, eikä prosessioikeuden vastaajaa suojaavista säännöksistä, säädöksistä ja normeista ole tarvinnut välittää. Eikä vastaajan oikeusturvan loukkauksia ja laittomuuksia ole otettu edes puheiksi, puhumattakaan niiden avoimesta käsittelystä ja tutkimisesta.

Kun kaikki juristit esimerkiksi Suomessa kuuluvat lakimieslittoon, voidaan aiheellisesti haastaa oikeusvaltioperiaatteen, mielivallan ja korruption suhde tarkasteltavaksi todellisen oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen näkökulmista niin rakenteellisen korruption, kuin korruptiivisen oikeusvaltioajattelun soveltamisen oikeusfilosofisena ja oikeussosiologisena kysymyksenä.

Tosiasiassa mielivallan uhreja on olemassa runsaasti. Mutta se, joka hallitsee riippumattoman pakkovallan instituutiot, väkivaltakoneiston ja maksetut mediat, hallitsee valikoitua ja manipuloitua, mielivaltaista totuutta ja siitä johdettua mielivaltaista päätöksentekoa ja yksilöiden kohtaloita. Pahansuovat ja hegemoniallisesti vinoutuneet yhteiskunnalliset aatevirtaukset saavat päätöksillään pahaa aikaan juuri mielivallan kohteiden elämässä ja kohtaloissa.

Sen toteutettuaan voi mielivaltainen instituutio juhlia riippumattoman vallan hedelmistä, jotka eivät kummunneet oikeasta oikeudesta, eikä vastaajan oikeusturvasta tarvinnut välittää. Tarvitsi noudattaa vain keinotekoisesti luotua ns. prosessuaalista totuutta, jonka syvimmät motiivit ja juuret tulivat poliittisista, henkilökohtaisista ja muista riippuvista ambitioista ja vaikuttimista.

Oletko muuten törmännyt puheisiin vastaajan oikeusturvanormien noudattamatta jättämisestä ja kuinka se on tuhonnut monien syyttömien elämän ja kohtalon? Oletko lukenut yhtään tai kuullut vastaajan oikeusturvan loukkauksista ja. mm. prosessioikeusrikkomukista tehtyä tutkimusta? Oletko lukenut mahdollisista vastaajan oikeusturvan ja oikeudenkäytön objektiviteettiperiaatteen noudattamisessa tehdyistä muutoksista ja tehdyistä johtopäätöksistä?

Niistä, oikeudenkäytön ja lain ja oikeuden varjolla tuomittujen mielivallan uhrien, ihmisten, surulliset kohtalot ahdistavat rehellisiä ja oikeamielisiä, joille oikeus ja kohtuus ovat kirjoitettuna ennen kaikkea oikeusvaltioperiaatteessa vastaajan oikeusturvan takeisiin, objektiviteettiperiaatteen noudattamiseen ja mm. näyttötaakkana vastaajan oikeusturvan kannalta laillisiin argumentaatioihin ja käytänteisiin.

Tehdyistä mielivataisista prosesseista ja ratkaisuista ovat pahoillaan vain mielivallan ja väkivaltakoneiston uhrit ja heidän omaisensa ja ystävänsä. Muut voivat mennä ideologioidensa, yhteiskunnallisten hegemoniodensa, vahingonilonsa ja riippumattoman mielivaltansa taakse ja nautiskellen hykerrellä uhrien tuhotuilla elämillä ja haudoilla.

Riippumattomuudesta

Jos puhutaan oikeuslaitoksen riippumattomuudesta, puhutaan käytännössä institutionaalisen vallan riippumattomuudesta. Tässä katsannossa riippumattomuusvaatimukset lähtevät ajattelussa vallanperimysjärjestysajattelusta, eikä oikeudellisesta ajattelusta. Oikeuslaitoksen riippumattomuus on verrattavissa esimerkiksi diktaattorin vallan sementoimiseen muita vastaan. Siinä ei tavoitella yksilön oikeuksien toteutumista. Kuvaavaa on se, että monissa jutuissa vastaajan oikeusturvasta ei ole huolehdittu, eikä välitetty. Väite ei ole kohdistettu lähtökohtaisesti Unkaria tai Puolaa vastaan, vaan se on havaittavissa myös hyvinkin itseään oikeusvaltioiksi väittävissä maissa, eli näennäisoikeuvaltioperiaatetta noudattavissa maissa. Joissa oikeusvaltioperiaate on kategorisesti valtaan kytkeytyvä määre.

Oikeuslaitos sen kaikissa toimissa ja rakenteissa, institutionaalisestikin määrittyy niiden ihmisten toiminnasta, jotka niissä, eri rooleissa toimivat, työskentelevät, suhteuttavat ja määrittävät ja lopulta soveltavat, tulkitsevat ja ratkaisevat. On 2020 -luvulla elävien ihmisten väitteiksi paksua kuulla väitteitä oikeuslaitoksen tai tuomioistuinlaitoksen riippumattomuudesta väitettynä vaateena suhteessa yksilön oikeusturvaan.

Olen usein pohtinut riippumattomuuden luonnetta oikeusfilosofian, oikeusteologian, oikeuspsykologian, oikeussosiologian ja oikeusdogmatiikan näkökulmista sekä myös epistemologian ja ontologian näkökulmista. Oikeudellisessa ajattelussa on täysin mahdotonta olla riippumaton. Voin helposti luetella satoja tekijöitä, muuttujia; niin riippuvia muuttujia kuin riippumattomia muuttujiakin, joista oikeudellinen ajattelu, mallintaminen, tutkiminen ja johtopäätökset muotoutuvat ihmisten päissä, intersubjektiivisissa, ei siis objektiivisissa, totuutta muokkaavissa prosesseissa.

Lähimmäs riippuvuuden käsitettä päästänee kun puhutaan riippumatosta. Siinäkin, esimerkiksi väite, Heikki Tuomiovalta makoilee kuumana kesäpäivänä kotinsa pihapuiden väliin kiinnitetyllä nurmimatolla voi olla vale tai totuus, riippuen lukemattomista eri asiaan ja ilmiöön vaikuttavista tekijöitsä.

Muissa kaikissa yhteyksissä myös oikeuslaitos ja tuomioistuinlaitos ovat riippuvaisia mm. niissä toimivien ihmisten tahdosta, motiiveista, intresseistä, sidos- ja viiteryhmistä ja ambitioista. Taustalla vaikuttavat myös poliittiset ja muut sitoumukset, ihanteet, valta-atraktio-kommunikaatio -suhteet ja vaikuttimet. Monesti silkka vallanhimo tai kosto tai leimaamistarkoitus, syrjäyttämis- tai estämishalu, taloudelliset tms. ktkennät ohjaavat ajattelua. Tuo on helppo näyttää toteen hyvinkin lyhyen tarkastelun perusteella. Tuomioistuinlaitos on aina riippuvainen jostakin. Kun vaaditaan tuomioistuinten vallana sementoimista ja samalla ei lainkaan olla kiinnostuneista edes puhumaan vastaajan oikeusturvakysymyksistä, on kysymys joko tahallisesta tarkoituksenmukaisuudesta ja pyrkimisestä sementoida mielivaltainen yksinvalta koko Euroopan Unioinin alueella.

Jos vaatimusten keskiöön asetetaan oikeuslaitoksen vallankäytön monopoli tuomiovallan sijasta vallankäytön objektien oikeusturva, näkymä oikeusvaltioajatteluun ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen ja -vaatimuksiin on aivan erilainen. On oireellista, että vastaajan oikeusturvasta ei edes keskustella, sen noudattamista menneisyydessä, nyt ja tulevaisuudessa ei nähdä tärkeäksi ja tarpelliseksi oikeusvaltiovaateita perusteltaessa. Jokainen asioihin perehtynyt tietää ne ongelmat, joita tuomiovallan kammareissa näiltä osin on ollut.

Ylimielisyys syntyy, kehittyy ja tuottaa pahaa jälkeä juuri siellä, missä ihmisten kohtalot ovat mielivallan ratkaistavissa ja väkivaltakoneiston yksipuolisissa manöövereissä.

Nykyisin ihmiset ovat päivä päivältä oivaltavampia ja näkevät joko piilotajuisesti tai avoimesti vallankäytön ongelmat myös vastaajan oikeusturvan kannalta. Mielivalta kanavoituu kansalaisten ja yksilöiden pahaksi oloksi, selittämättömäksi tai avoimen ymmärtäväksi. Väärät pelit ja prosessit yksittäisiä ihmisiä vastaan ilmentyvät myös kansalaistottelemattomuutena, vieraantumisena, masentumisena, alakulttuureina, yhteiskunnallisesti vahingollisina liittoutumisina jne. jne.

On hyvin tärkeää ottaa aktiiviseen pohdintaan, tutkimukseen ja yhteiskunnalliseen kehittämiseen se vaade, että ihmiset tarvitsevat oikeusturvaa ennen muuta mielivaltaista institutionaalista toimintaa ja ratkaisuja vastaan. Se olisi hyvä olla kaikkien oikeuden soveltajien tärkein päämäärä. Samalla kuitenkin muistaen yksilön tavoitteet oikean ja väärän näkemisestä ja kaiken väärän ja pahan välttämisessä.

Me olemme kaikki, myös oikeuslaitos vastuussa ensi kädessä siitä, että kanssaihmisemme eivät joudu väärien ja vahingoittamistarkoituksessa tehtyjen prosessien ja monööverien mielivaltaisiin puristuksiin ja ahdinkoon ja negatiiviseen leimaamiseen sekä yhteiskunnalliseen eristämiseen.

Onnea ja siunausta kaikille, joille totuus, kohtuus ja hyvyys ovat elämää ohjaavia määreitä.

Meillä ei ole sitoutumatonta perustuslain tulkintaa.

Sen huomaa, kun hallitus voi mielinmäärin antaa perustuslain vastaisia määräyksiä eikä kukaan puutu lehdistöä lukuunottamatta.

Kun ylimmän oikeuden käyttö on vahvasti politisoitunutta, ei ole aitoa demokratiaa. Se pätee niin Puolaan kuin Suomeenkin.

Merkillistä ajojahtia joka johtuu Unkarin ja Puolan mallin pelosta. Tekosyyksi valittiin: ”̇Pitää noudattaa EU:n oikeusvaltio sääntöjä”, mutta esim Schengen -sääntöä saa vapaasti rikkoa.

Meillä on Koiviston konklaavi joka on poliittisesti määrännyt tuomioistuinten päätökset. Englantilaisilla on hyvä sanonta : Lasitalossa asuvien ei kannattaisi heitellä kiviä.

Kun kansan valitsema hallitus suojelee kansan tahdon mukaan maataan laittomalta kansainvaellukselta, se on oikeusvaltion idean vastaista?

Kun puolue, joka sai vaaleissa (olipa vaalit sitten rehelliset tai ei) pari prosenttia äänistä, haluaa avata rajat laittomalle siirtolaisuudelle, se on oikeusvaltion toimintaa?

Ymmärsinkö oikein, mitä aloittaja tarkoittaa? Ymmärsinkö oikein, että näin isänmaallisia valtioita kiristetään? Miksei niiden anneta vapautua liittovaltiosta? Tietysti se olisi globalismin vastaista, mutta se olisi vapautta.

Euroopan unionista tehdyn perussopimuksen 2 artiklassa oikeusvaltio on listattu yhdeksi EU:n perusarvoista. Se tarkoittaa sitä, että jäsenmaiden hallitusten tulee noudattaa lakia, että ne eivät saa tehdä mielivaltaisia päätöksiä ja että kansalaisten tulee voida haastaa niiden päätökset itsenäisissä tuomioistuimissa. Oikeusvaltioperiaatteeseen kuuluu myös korruption vastainen toiminta sekä lehdistönvapauden puolustaminen, jotta kansa saa tietoa hallituksen toimista.

Puola ja Unkarivastustavat näitä arvoja...ja Suomen persut kannattavat heitä avoimesti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio etunenässä. Jos kannattaa oikeusvaltiota, tietää varmasti mitä puoluetta ei kannata äänestää.

Hallitus velvoitti yli 70-vuotiaat karanteeniin ja pysymään loitolla muista ihmisistä.
Perustuslaissa ja tartuntatautilaissa ei ole ikäperusteista karanteenia. Oikeuskansleri totesi ettei hallituksella ollut oikeutta velvoittaa ikäperusteiseen karanteeniin.
Perustuslaissa on turvattu yhdenvertaisuus jota hallitus ei kunnioittanut.
Valekuollut irakilainen osoitti kuinka väärennetyllä kuolintodistuksella rahastetaan EU:n tuomioistuimessa, vai olisiko niin että uskonto menee faktojen edelle?
Unkarissa ja Puolassa ei ilmeisesti harjoiteta ikärasismia ja pystytä rahastamaan valekuolemilla, siksi rikkovat oikeusvaltio periaatetta.

Oikeusvaltioperiaatteen mukaan, myös erimieltä olevat saavat tuoda mielipiteensä julki!
Hollannissa oli rajoituksiin kyllästyneiden mielenosoitus, jossa poliisit hakkasivat ja purettivat koirillaan ihmisiä, osoitti heidän oikeusvaltion tilansa! Eu ilmeisesti hyväksyy menetelmän, kun ei ole reagoinut mitenkään! Sellaista on eu oikeusvaltioperiaate ja demokratia!!