Unkari ja Puola ulos elvytyksestä?

Somen pelätyin ja samalla suosituin eurooppalainen on tällä viikolla ollut Unkarin pääministeri Viktor Orbán. Yhdessä Puolan kanssa Unkari ilmoitti, että se ei hyväksy oikeusvaltioperiaatteen sitomista EU-tukien saamiseen. Orbánilla oli vastustukselleen hyvin erikoinen peruste: hänen mielestään EU:n tavoite on vain pakottaa kaikki maat ottamaan lisää maahanmuuttajia.

Jo etukäteen tiedettiin, että Puola ja Unkari eivät tyydy "trilogin" eli jäsenmaiden ministerineuvoston, parlamentin ja komission vastikään neuvottelemaan sopuun. Vaikka maat lietsovat kriisitunnelmaa, todellisuudessa niillä – ja keskiviikkona porukkaan liittyneellä Slovenialla – on pelissä paljon enemmän kuin muilla EU-mailla, koska ne ovat erittäin suuria EU-rahan saajia.
Puolan elinkeinoelämä vetoaakin, että maa lopettaa ryppyilyn. Puolan ja Unkarin hallitukset ovat kovimpia demokratian pelisääntöjen rikkojia, joten uhitella pitää, kun rahavirrat uhkaavat hyytyä oikeusvaltioperiaatteen myötä.

Muilla EU-mailla ei selvästi ole aikeita antaa kiristää itseään: nyt valmistellaan jo vaihtoehtoa, että kaksikko tai kolmikko jätetään sitten EU-elvytyspaketin ulkopuolelle. Saksa ja Ranska selvittävät, miten se teknisesti toteutettaisiin. EU:lla on keinoja edetä ilman näitä maita, pohdittiin Twitter-keskusteluissa.
Ehkä EU voisi myös käyttää tilaisuutta hyväkseen ja luoda nyt kunnollisen oikeusvaltioperiaate-mekanismin ilman vastarannankiiskiä.

Ristiriitaista on se, että Orbánin Fidesz-puolueen annetaan yhä keikkua parlamentin suurimman, konservatiivioikeiston EPP-ryhmän jäsenenä. Yllä ekonomisti tiedustelee twiitissään ihan oikeutetusti ryhmän johtajalta, miksi Orbánia ei ole pantu kuriin aiemmin. Saksan liittokansleri Angela Merkel kuuluu EPP:hen, samoin Suomen kokoomus ja kristillisdemokraatit.