Valtiopäivät vs maapäivät 1809

Professori Osmo Jussila kertoi vuonna 2007 julkaisemissaan teoksissa Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917 ja Suomen historian suuret myytit jälleen kerran, että myytti Porvoon "valtiopäivistä" syntyi vasta Krimin sodan jälkeen 1850-luvun jälkipuoliskolla.


https://sananvapauteen.fi/artikkeli/171


Hallitsijan ja säätyjen tapaamisia kutsuttiin nimellä lantdag, maapäivät. Ruotsinkielisille Porvoon maapäivät ovat edelleen lantdag.

Myöhemmin 1800-luvulla suomen kielessä tulivat käyttöön sanat valtio ja valtiopäivät (ruotsiksi riksdag). Fennomaanit alkoivat rakentaa Suomelle valtiollista historiaa, jonka mukaan Porvoon "valtiopäivillä" katsottiin tehdyksi valtioliitto Venäjän ja Suomen välillä.



Otava julkaisi kirjat Suomen historian dokumentteja 1 vuonna 1968 ja Suomen historian dokumentteja 2 vuonna 1970. Jälkimmäisen osan ensimmäisten asiakirjojen julkaisutapa oli kylmäverinen historian väärennös.

https://sananvapauteen.fi/artikkeli/349

Aleksanteri I piti ranskankielisen puheen säätykokouksen päättäjäisissä 19.7.1809. Vuonna 1970 julkaistussa "suomennoksessa" puheessa esiintyy sana "valtiopäivät". Niin Aleksanteri I:lle kuin Aleksanteri II:llekin Suomen säätykokoukset olivat "maapäiviä".


Aatelissäädyn valankaava 29.3.1809 on "suomennos" ruotsin kielestä. Alkuperäisen tekstin "lantdag" (maapäivät) on vuoden 1970 julkaisussa "valtiopäivät" (ruotsiksi "riksdag"). Vuonna 1809 säätyjen kokouksesta käytettiin suomeksi nimitystä "herrain päivät".