Kunnallisveroa olisi pitänyt pikemminkin laskea kuin nostaa Lappajärvellä.
Kunnan hyvän kilpailukyvyn kannalta tavoiteltava veroaste olisi korkeintaan
n. 18-19 % paikkeilla.
Kunnallisveroaste on hyvin tärkeä tekijä sille, että
"Lappajärvestä Voidaan Tehdä Suuri Jälleen"
Alhainen kunnallisvero lisäisi Lappajärven verokilpailukykyä huomattavasti siellä kotipaikkaansa pitäville naapurikuntiin ja koko muuhun maahan verrattuna.
Paluumuuttoa jo pitkään suunnitelleet(heitä on paljon ;) voisivat muuttaa nopeutetussa aikataulussa Lappajärvelle halvan kunnallisveron houkuttelemina, kun voisivat käyttää säästyvät veroeuronsa paikkakunnan palveluihin ja muihin tärkeisiin menoihinsa.
Monet muualla asuvat saattaisivat laittaa asuntonsa myyntiin ja muuttaa Lappajärvelle veroparatiisiin saadessaan lisäetuna vielä luonnonkauniin asuinpaikan kaupan päälle.
Veron laskun myötä asuntojen ja tonttien kysyntä sekä hinnat lähtisivät paikkakunnalla nousuun.
Myös tyhjillään olevat vuokra-asunnot täyttyisivät uusista iloisista veronmaksajista ja Nissin tyhjillään olevien liikkeiden vuokratilat saisivat uudet yrittäjät ja palveluntuottajat kilpailemaan niistä keskenään, josko kaikille kysyville riittäisivätkään nousevista hinnoista huolimatta.
Kunnallisveron lasku saisi aikaan saman ilmiön kuin pääomaveron tai autoveron lasku tietyissä ajoneuvotyypeissä ja romutuspalkkio vaikuttivat aikanaan.
Verojen kokonaistuotto kasvoi, vaikka veroastetta laskettiin, kun ihmiset olivat valmiita maksamaan enemmän veroja voidessaan nostaa palkkaa yrityksestään pääomatuloina tai vaihtaa suunniteltua aiemmin vanhan autonsa uuteen.
Samoin kävisi pidemmällä aikavälillä halvemman kunnallisveronkin kanssa. Nouseva asukasluku toisi leveämmillä hartioilla kunnalle suuremman veropotin ja yleinen hyvinvointi kasvaisi vetovoimaisen elinkeinoelämän piristymisen myötä.
Samalla toki tulisi pakottavaa tarvetta infran kehittämiseen ja palvelutuotannon kasvullekin, mutta sehän olisi sitten vain pelkästään itseään ruokkiva positiivinen vetovoima-kasvukierre ylöspäin, toisin kuin nyt veroruuvia kiristeltäessä.
Lisävelkakaan kehittämiseen ei haittaisi, kun sen suhteellinen määrä väkilukuun on hallittavissa verotulojen kasvaessa.
Kunnan hyvän kilpailukyvyn kannalta tavoiteltava veroaste olisi korkeintaan
n. 18-19 % paikkeilla.
Kunnallisveroaste on hyvin tärkeä tekijä sille, että
"Lappajärvestä Voidaan Tehdä Suuri Jälleen"
Alhainen kunnallisvero lisäisi Lappajärven verokilpailukykyä huomattavasti siellä kotipaikkaansa pitäville naapurikuntiin ja koko muuhun maahan verrattuna.
Paluumuuttoa jo pitkään suunnitelleet(heitä on paljon ;) voisivat muuttaa nopeutetussa aikataulussa Lappajärvelle halvan kunnallisveron houkuttelemina, kun voisivat käyttää säästyvät veroeuronsa paikkakunnan palveluihin ja muihin tärkeisiin menoihinsa.
Monet muualla asuvat saattaisivat laittaa asuntonsa myyntiin ja muuttaa Lappajärvelle veroparatiisiin saadessaan lisäetuna vielä luonnonkauniin asuinpaikan kaupan päälle.
Veron laskun myötä asuntojen ja tonttien kysyntä sekä hinnat lähtisivät paikkakunnalla nousuun.
Myös tyhjillään olevat vuokra-asunnot täyttyisivät uusista iloisista veronmaksajista ja Nissin tyhjillään olevien liikkeiden vuokratilat saisivat uudet yrittäjät ja palveluntuottajat kilpailemaan niistä keskenään, josko kaikille kysyville riittäisivätkään nousevista hinnoista huolimatta.
Kunnallisveron lasku saisi aikaan saman ilmiön kuin pääomaveron tai autoveron lasku tietyissä ajoneuvotyypeissä ja romutuspalkkio vaikuttivat aikanaan.
Verojen kokonaistuotto kasvoi, vaikka veroastetta laskettiin, kun ihmiset olivat valmiita maksamaan enemmän veroja voidessaan nostaa palkkaa yrityksestään pääomatuloina tai vaihtaa suunniteltua aiemmin vanhan autonsa uuteen.
Samoin kävisi pidemmällä aikavälillä halvemman kunnallisveronkin kanssa. Nouseva asukasluku toisi leveämmillä hartioilla kunnalle suuremman veropotin ja yleinen hyvinvointi kasvaisi vetovoimaisen elinkeinoelämän piristymisen myötä.
Samalla toki tulisi pakottavaa tarvetta infran kehittämiseen ja palvelutuotannon kasvullekin, mutta sehän olisi sitten vain pelkästään itseään ruokkiva positiivinen vetovoima-kasvukierre ylöspäin, toisin kuin nyt veroruuvia kiristeltäessä.
Lisävelkakaan kehittämiseen ei haittaisi, kun sen suhteellinen määrä väkilukuun on hallittavissa verotulojen kasvaessa.
Vastaukset 25
Vanhimmat
eläkeläiset mitää kilipaile
Totta, veroäyrin nosto oli huono tervetulotoivotus niille, jotka on harkinneet muuttoa tänne.
Kirjoittajalta pilvilinnoja hamuavaa haihatusta. Kaukana , tavoittamattoman kaukana on se todellisuus, jossa jo nyt Lappajärvellä ollaan. Ja vielä: mikä olisi muka Lappajärven hyvä kilpailukyky, olkoon veroprosentti vaikka 10,0.
Kunnan taloutta ei ole sopeutettu suhteessa tuloihin. Teknisessä toimistossa tulevaisuudessa purettaviin rakennuksiin syydetty rahaa. Kunnan omistama vuokratalo laitettava saneeraukseen, turhaa verovaroja syytää kannattomaan toimintaan.
Saisivat tehä jotain muuta kun veroja korottaa. Onko tosiaan niin ettei menojen puolelta oo mitään säästettävää vaan tuloja pitää nostaa?
Onko hallituksella tai virkaihmisillä jotain muita ehotuksia?
On tässä päättäjillä mahdoton yhtälö.Veroa ei saisi korottaa,kyläkoulut ja päiväkodit pidettävä kaikki(Lappajärvellä 3kpl,Evijärvi ja Vimpeli 1 kpl) perusturvan kulut 1.1 milj.enenmän kuin Vimpelillä(laitospaikkoja enenmän) tuulimyllyjä ei sasii rakentaa .Tämä ei toimi,rakenteisiin on pakko puuttua
Erinomainen analyysi.
Olen ymmärtänyt, että osa päättäjistä on jo turhautunut puhumaan rakenteiden uudistamisesta,koska aina tällaiset ehdotukset tulee jostain käsittämättömästä syystä vesitetyksi eli torpatuksi. Mikään ei mene Lappajärvellä perille tietylle porukalle.
Typeryyttä pitää kiinni kyläkoulusta kun tulevaisuudessa ei sinne ole lapsia, eikä ole kunnalla rahaakaan.
Kyläkoulut pitää kylän elinvoimaisena ja houkuttelevana. Paikkakuntaa tuntematon ei erota kirkonkylää muista kylistä, niin vähän palveluja missään kylässä enää on. Valtuutettujen ja virkamiesten tehtävä on pitää yllä palveluja eikä levitellä käsiä ja keksiä selityksiä. Eikös kouluihin ja terveydenhuoltoon tule valtioltakin rahallista tukea.
Ei tule mitään eritystä tukea kyläkouluihin.Kyläkoulut loppuvat viimeistään silloin kun kaikki mahtuvat uuteen kouluun.Minusta kyläpolitikointi pitää lopettaa se ei palvele kuntalaisia millään muotoa.
Kyläkoulut pitävät koko kunnan elinvoimaisena ja luovat yleistä optimismia sekä kehityskelpoisuutta.
Kyläpahanenhan se on kirkonkyläkin. Hädin tuskin saadaan yksi luokallinen oppilaita 4 koulupiirin alueelta (tarvola, kärnä, lamminkylä, kirkonkylä ja taisi ennen olla korrikin koulu). Itäkylässä ei ole yhdistetty kuin kaksi koulupiiriä. Kyllä sitä kyläpolitikointia löytyy kirkonkylästäkin.
Piä vaan faktana sitä yleistä optimismia. Kyläkouluissa ei kuitenkaan ole kohta oppilaita ja kunnan rahat on menneet kankkulan kaivoon. Toivottavasti et ole valtuutettu, sillä sinun kaltaisten takia kunnalla ei ole mahdollisuutta pysyä itsenäisenä.
Lakatkaa äänestämästä sitä Keskustaa joka vaaleissa , mikäeli haluatte muutosta. Kyllä kestää valittaa jos äänestyskäytös jatkuu ehdollistuneena.
Suomi takaisin= Suomi sekaisin.
Golfia pelaavat hyvinvoivat eläkeläispäättäjät ovat valmiita laittamaan kaikki palvelut ja toiminnot kiinni, koska eivät niitä tarvitse ja tarvittaessa on massii hankkia itselle palvelua
Saunoja ei sitten kunnan rahoilla tarvi rakentaa lisää, eikä tontuista haaveksia
Kyllä tuolla on turha houkutella. Mikä kilpailukyky ? No joo saisihan sieltä hienon tuvan yksiön tai kaksion hinnalla, ei juuri työpaikkoja koska itse olette kuolettaneet paikkakunnan käymällä muualla kaupassa jne. Ihmiset erittäin sisäänpäinlämpeneviä ellei osa jopa vähän vittumaisia palaajia tai uusia tulijoita kohtaa, että ihan voitte syyttää itteänne. Siellä nyt olette sitten ihan omassa seurassa ja me mökkiläiset vaan kävästään.
Ja ihan vaan vinkkiä pönkätyt infrat ja palvelut ei kauan toimi jos niillä ei ole käyttäjiä.
Tuo mitä esität olisi pitänyt hoksata jo viimeisestään 80- luvulla, nyt on jo myöhäistä . Olette vakkanne valinneet.
Lappajärvelle pitäisi saada jokin uusi teollisuudenala juurtumaan, samoin kuin aikanaan tuli ensin turkistarhaus ja sitten mattoteollisuus alkutuotantoa paikkaamaan, jolloin kuntamme oli merkittävä kasvuveturi laajemmallekin alueelle muuttovoiton kera.
Täällä kävi silloin paljon ihmisiä töissä muualtakin.
Missä ovat innovatiivisuus ja yritteliäisyys, minne ne ovat hävinneet ?
Tuskin ovat minnekään hävinneetkään, mutta miten ne saataisiin piiloistaan esiin kaikkia hyödyttävään käyttöön ?
Samoja kasvutarinoita ei ole ollut havaittavissa enää aikoihin samassa mittakaavassa kuin satunnaisesti hiipuakseen pian syystä tai toisesta.
Eikö kukaan enää nykyään keksi mitään uutta, vaikka luulisi maailman olevan edelleen tekemätöntä työtä täynnä ja tilaisuuksia ruokkia loputtomasti kasvavia globaaleja maailmanmarkkinoita, jos Suomi kävisi pieneksi ajan oloon.
Muualtahan näitä menestyksellisiä uusia kasvutarinoita löytyy vähän väliä, täältä harvoin, jos lainkaan.
Aivovuoto taitaa olla sittenkin se suurin ongelma, eivät niinkään ajankohtaiset rakenteelliset ongelmat, jotka konkretisoituvat mm. veroäyrin korotustarpeen muodossa.
Korotustarve on kuitenkin vain oire jostain kroonisesta, joka vaatisi toimia.
Se on tekohengitystä, kun muita keinoja ei enää ole käytettävissä.
Tai sitten se on vain niin, että mitään ei kannata tänne perustaakaan, kun muualla sen tekeminen on niin paljon helpompaa tai kannattavampaa.
Tyydytään siis kohtaloomme ja otetaan mitä annetaan. Voihan se joskus onnistuakin.
Odotusaika voi vain olla koko lailla pitkä tällä metodilla, ellei sittenkin jo lopun alkua.
Jos veronkorotuksilla maksukykyisille selviää parempia aikoja odotellessa, niin hyvä niinkin, kunhan hyvätuloisia riittää. Pakenevat mokomat vain valitettavan usein korkeaa veroastetta, jos vaihtoehtoja on.
Matkailuelinkeinokin kärsii koronakriisistä, mutta sen menestyksen eväät syntyvät ihan muualla, elinkeinotoiminnassa ja sen perässä seuraavassa palveluiden kysynnässä eikä sen osuus ole kuitenkaan erityisen merkittävä näillä leveyksillä, josko harvassa paikassa muuallakaan samantyyppisillä alueilla.
Kuntaan pitäisi rakentaa ensi alkuun muutama iso teollisuushalli kasvun tietä tasoittamaan pienellä riskilläkin, sillä se olisi vahva signaali tulijoille, teitä me tarvitsemme työpaikkoja luomaan ilman kuluttavia ja aikaa vieviä pakollisia byrokratian kiemuroita sekä vailla suuria sijoittamisen riskejä tuottavan toiminnan käynnistämiseksi verotuloja kerryttämään.
Parhaimmillaan siten voisi mahdollistua ja kehittyä näihin olosuhteisiin soveltuva kasvava tuotannonala, joka ei tarvitsisi enää veroeuroja tuekseen vaan se alkaisi itse tuottamaan niitä nousujohteisesti.
Miksi ihmeessä et perusta yritystä. Palkkaa aluksi vaikka 50 ihmistä töihin. Kyllä kunta sulle hallia rakentaa tarpeen mukaan. Kuten muillekin yrittäjille on rakennettu.
Lappajärvi on vihoviimeinen paikkakunta mihin yrityksen perustaa.
Täällä on pääomatulot lähes 6 t per asukas, lähes kaksinkertainen vimpeliin verrattuna, jossa vero prosentikin on lähes suomen korkeinpia. Täällä kannataisi pohtia verotoksen laskua.
Tässäkö syy ja seuraus samassa lauseessa, että hyvä pöhinä loistaa poissaolollaan.
Sen mitä näkee ympärillään, löytää itsestään.
Kiljupönttö pöhisöö
Kunnallisvero reilusti vaan alas, niin ihmisten tulot kasvavat ja muuttovoitto kuittaa kassavajeen muutamassa vuodessa.
Miksi näin yksinkertaista kaavaa ei ymmärretä käyttää hyväksi, vaikka se on ihan laillinen keino nostaa ihmisten elintasoa ja kunnan vetovoimaa ?
Ihmiset äänestävät kuitenkin ensisijaisesti lompakollaan ja vasta toiseksi eniten jaloillaan, jotka nekin suuntaisivat Lappajärveä kohden.
Yritykset, jotka suunnittelevat toimipaikan rakentamista tai siirtoa, selvittävät aina etukäteen kunnan veroasteen. Se vaikuttaa paljon siihen, onko mahdollista saada kunnollista työvoimaa muuttamaan paikkakunnalle töihin tuotantoa kehittämään.