Tämä todetaan yhteneväisesti mm. seuraavissa Vaasan, Tampereen ja Helsingin yliopistoissa tehdyissä selvityksissä.
4/2020 Tampereen yliopiston kasvatustustieteen Pro gradu -tutkielma,Tuuli Kortesalmi, Kielikylpytutkimus Suomessa ja Kanadassa 2015-2020:
Suomessa kielikylpytutkimuksessa on aukkoja. Kielikylpyoppilaiden kirjoittamista ja ymmärtämistä ei ole viimeisen viiden vuoden aikana tutkittu laajassa mittakaavassa.
5/2015 Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten yksikkö, selvityksiä ja raportteja, Mari Bergroth, Kotimaisten kielten kielikylpy:
Kielikylpyoppilaiden monikielisen kielenkehityksen vaiheista ja oppimisprosesseista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa opetusmenetelmien ja arviointioeriaatteiden kehittämistyön ohella.
2/2004 Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos Pro gradu -tutkielma, Helena Antola, Yläasteen kielikylpyoppilaiden kokemuksia ruotsinkielisestä kielikylpyopetuksesta Helsingissä:
Kielikylvyistä ei ole yleisellä tasolla kattavaa tutkimusta. Kielivyistä ei voi varmuudella sanoa puolesta eikä vastaan. 23 % oppilaista piti ruotsin kielikylpyjä hyödyllisinä, 20 % ei löytänyt niistä positiivista sanottavaa.
4/2020 Tampereen yliopiston kasvatustustieteen Pro gradu -tutkielma,Tuuli Kortesalmi, Kielikylpytutkimus Suomessa ja Kanadassa 2015-2020:
Suomessa kielikylpytutkimuksessa on aukkoja. Kielikylpyoppilaiden kirjoittamista ja ymmärtämistä ei ole viimeisen viiden vuoden aikana tutkittu laajassa mittakaavassa.
5/2015 Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten yksikkö, selvityksiä ja raportteja, Mari Bergroth, Kotimaisten kielten kielikylpy:
Kielikylpyoppilaiden monikielisen kielenkehityksen vaiheista ja oppimisprosesseista tarvittaisiin lisää tutkimustietoa opetusmenetelmien ja arviointioeriaatteiden kehittämistyön ohella.
2/2004 Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos Pro gradu -tutkielma, Helena Antola, Yläasteen kielikylpyoppilaiden kokemuksia ruotsinkielisestä kielikylpyopetuksesta Helsingissä:
Kielikylvyistä ei ole yleisellä tasolla kattavaa tutkimusta. Kielivyistä ei voi varmuudella sanoa puolesta eikä vastaan. 23 % oppilaista piti ruotsin kielikylpyjä hyödyllisinä, 20 % ei löytänyt niistä positiivista sanottavaa.
Vastaukset 154
Vanhimmat
Kaikenlaista ympäripyöreää voidaan toki todeta mistä tahnansa asiasta, kuten sinäkin nyt teet.
Tällä palstalla on väitetty, että kielikylpy aiheuttaa oppimis- ja kehityshäiriöitä. Tällaisesta ei ole mitään näyttöä tutkimuksissa.
Luepa tarkemmin.
Palstalla pyörii keskusteluketju, jonka aloituksessa todetaan:" Lapsen mahdollinen puolikielisyys on vaiettu asia paitsi kielikylpyjen kohdalla, myös kaksikielisille perheille suunnatussa markkinoinnissa".
Puolikielisyys johtaa usein lapsen myöhempiin yleisiin oppimisvaikeuksiin.
Esim. yllä mainitussa Helsingissä tehdyssä selvityksessä todettiin kielten sekoitusvaikutus selvästi- asiat osattiin vain suomeksi tai ruotsiksi, ei molemmilla kielillä.
Tämä tiedetään kokemuksesta monissa perheissä. Kuten aloituksessa mainittiin, tutkimuksia ei ole tehty. Mahdollisista ongelmista vaietaan.
Puolikielisyyden ongelma on olemassa riippumatta siitä, ollaanko kielikylvyssä vai ei.
Nyt odotan sinulta linkkiä tutkimukseen, jossa esitetään aukottomasti, että nimenomaan kielikylpy aiheuttaa kehityksen ja oppimisen häiriöitä.
Osoita linkki, joka aukottomasti toteaa yleisellä tasolla, että ruotsin kielikylpy edistää oppimista.
Luulisi+kertovan+jotain:
Onko+pakkoruotsia+peesaava+kielikylpyjankuttaja++sokea?
Nyt ruotsin sekaista opetusta haikaillaan peruskouluihin lisää?
Ruotsihörhöillä on kumma tarve inttää, vaikka silmien eteen asetetaan faktat ja lähteet.
Kielikylpyjä on järjestetty yli 30 vuotta. Niistä ei kuitenkaan tiedetä tarpeeksi.
Myös kielikylpyjen toteutustavat ovat hajanaisia.
Näyttää olevan maaninen tarve markkinoida myös s24:ssä.
Helsingin kielikylpyopetuksessa todettiin kielten sekoitusvaikutus jo 2004.
Sekoitusvaikutus haittasi oppimista. Selvä enemmistö peruskoulun yläasteen oppilaista halusi jatkossa yksinomaan suomenkieliseen opetukseen, koska sen katsottiin helpottavan oppimista.
"Huonoo kielikylvyssä on se, että ei tiedä kaikkee suomeks mitä tietää ruotsiks ja sama toisin päin".
Tämä korostui varsinkin matemaattisissa käsitteissä (siis abstraktit asiat).
Kaikille yhteistä oli myös kieliopillisten asioiden puutteellinen hallinta. Kieliopin osaaminen koettiin huonommaksi kuin tavallisessa (suomenkielisessä) luokassa.
Fil.tri Marika Tandefelt on toiminut Åbo Akademin kasvatustieteen kaksikielisyystutkimuksen ruotsin kielen dosenttina vuodesta 1990 alkaen.
HBL 16.8.2020 Marika Tandefelt:
Vaikka asuisin Suomen ruotsinkielisimmässä kunnassa Korsnäsissä, en panisi lastani suomenkieliseen kouluun. On riski, että lapsi kadottaa keskeiset osat sanavarastostaan (Käännös, ei suora lainaus).
Onko niin, että näitä ongelmia ei synny, jos suomenkielinen lapsi kylvetetään ruotsilla?
Niin, miten on?
Tandefeltin Uppsalassa v. 1988 tarkastettu ruotsinkielinen väitöskirja oli tapaustutkimus, jossa hän tarkasteli äidinkielen säilymistä ja kielen vaihtamista Suomessa.
Suomenkieliset lapset on pakkoruotsalaistettava hinnalla millä hyvänsä.
Tulee kyllä vahvasti sellainen vaikutelma.
Itseäni hieman vanhempi, nuori pätevä opettaja, teki psykologian lisensiaattityötä ja piti ohella opettajan sijaisuuksia vieraskielisessä koulussa.
Hän totesi, että oppilaissa oli jotain "erikoista, erilaista", jonka huomaa välitunneilla, jolloin oli aikaa tarkkailla oppilaita.
Hän ei osannut määritellä "erikoista" tarkemmin, mutta sanoi, että ei pistäisi lapsiaan vieraskieliseen kouluun.
Siihen aikaan kielikylvyistä ei Suomessa vielä puhuttu juuri mitään.
Omat lapseni olisivat aikanaan voineet mennä englanninkieliselle rinnakkailuokalle, mutta viime kädessä em. opettajan kokemuksen perusteella pidättäydyin siitä.
En ole katunut eivätkä lapsetkaan ole ottaneet asiaa koskaan puheeksi.
Olisiko se kuuluisa identiteetti hiukan hukassa?
Luulisi, että kodin, sukulaisten, kavereiden ja harrastusten ohella äidinkielen ja historian opetus tukevat identiteetin muodustumista?
Harmillista!
Kielikylpyjä, pääosin suomenruotsilla, on toteutettu jo yli 30 vuotta, mutta siltikin niistä tiedetään liian vähän.
Eikä sitä edes myönnetä.
Toimintatavat eivät vakuuta.
Ruotsin kielikylvyistä ei kuulemma edes tarvitse tehdä kattavampaa tai väitöskirjatasoista tutkimusta, koska ne ovat niin hyviä (! ! ! ).
Uskotellaanko vanhemmille, että kieliä voi oppia loputtomasti ja ruotsi tulisi kielikylvyssä jotenkin extrana eikä ole poissa jostain muusta myöhemmin?
Rapataan vaan, viis siitä miten roiskuu?
Tietysti monet, ainakin suomenkielisten enemmistö näkee panostukset suomenruotsiin ylipäätään hukkainvestoinniksi ja kielikylvyt arveluttavaksi keinoksi pönkittää ja ylläpitää suomenruotsalaisen vähemmistö etuja.
Pakkoruotsin vapaaehtoisia kielikylpyjä ja hukkaruotsin pakko-opetusta.
Se on Suomen linja.
Muualla maailmassa ja Ahvenanmaalla keskitytään tärkeiden maailmankielten opiskeluun.
Ahvennanmaalla pakkosuomesta luovuttiin, koska sen katsottiin syövän nuorten kielitaidon. Tilalle tuli pakollinenn englanti. Voimavaroja riittää myös saksalle, ranskalle, espanjalle.
Suomessa pitäisi siis pärjätä pakkoruotsilla yhä globaalimmassa maailmassa?
Pakkoruotsissa ei ole mitään järkeä eikä pakkoruotsin kielikylvyissäkään.
Todistettavasti ruotsin kielikylpyjä ei edes ole juurikaan tutkittu.
Muutamia maisterintutkinnon lopputöitä löytyy sekä yksittäisiä raportteja ja heppoisin perustein laadittuja julkaisuja.
Pakkoruotsi-svekomaanit jopa väittävät markkinoinnissa käytettäviä kielikylpyesitteitä tutkimuksiksi.
Edellä mainitussa Helsingin selvityksessä enemmistö ruotsin kielikylpyoppilaista halusi jatkossa yksinomaan suomenkieliseen opetukseen, koska uskoivat oppimistulosten sillä paranevan.
He kertoivat osaavansa ruotsin sanoja enemmän, mutta kieliopissa oli ongelmia ja oppilaat pitivät kieliopin osaamisen osalta itseään tavallisia luokkia heikompina.
Erityinen huolenaihe oli matematiikan käsitteiden sekavuus.
Viikinkijutut ja yhteinen perimä on jo todistettu humpuukiksi.
Keinotekoinen kaksikielisyys ja pakkoruotsin kielikylpyjen hyödyt ovat seuraavina vuorossa.
Diplomaattisesti ilmaistu:
1. Kielikylpytutkimuksessa on aukkoja.
2. Kattavaa tutkimustietoa ei ole puolesta eikä vastaan.
Ei varmuutta puolesta tai vastaan.
Ruotsitrollit hakkasivat tämän ketjun hetkessä piiloon monen sivun taakse.
Mistä se kertoo?
Ruotsin kielikylpyjen markkinointiesitteet eivät ole tutkimusta.
Kielipalstalla esiintyvistä kielikylpykeskusteluista tulee vahva vaikutelma, että Suomessa ruotsin kielikylpyjä markkinoidaan ja toteutetaan poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Miksi keskitytään pääosin ruotsin, pienen vähemmistökielen kielikylpyihin enemmistölle?
.
Koska RKP. Ruotsinkielinen säätiöraha onrahoittanut ruotsin kylpytutkimusta ja taustatahot markkinoivat niitä.
.
Pakkoruotsia pönkitetään tsaarinvallan asenteilla.
Eittämättä niin.
Rahoitus on kaiken A ja O.
Määrääkö rahoituksen saatavuus sen, mitä tutkitaan?
Ainakin kielikylpyjen kohdalla siltä vaikuttaa.
RKP ja taustavoimat pitäkööt näpit irti suomenkielisistä lapsista ja keskittykööt omiinsa!
Jos ruotsin kielikylpyjä halutaan järjestää, ne sopivat parhaiten ruotsinkielisille opettamaan ja vahvistamaan heille vanhempien rekisteröimää äidinkieltä.
Puhuttu suomenruotsi on todella heikossa kantimissa jopa ruotsinkielisillä lukiolaisilla.
Näin on ainakin pääkaupunkiseudulla.
Silläkö suomenruotsalaisten oman kielen hallinta paranee, että suomenkielisiä pakkoruotsitetaan?
Pian 50 vuotta ruotsipakotusta - tulosten pitäisi näkyä.
Ainoa tulos on naapurimaita suppeampi tärkeiden maailmankielten varanto ja sen seurauksena viennin alisuoriutuminen laajemmassa mittakaavassa.
Ruotsin kielikylvyissä on lähtökohtaisesti arveluttavaa asenteellisuutta.
Miten asenteet ja piiloasenteet vaikuttavat lapsiin?
Helsingissä v. 2004 tehdyssä selvityksessä ruotsin kielikylpyoppilaat eivät tunteneet itseään kaksikielisiksi.
Enemmistö halusi jatkossa yksinomaan suomenkieliseen opetukseen, koska he arvelivat sen parantavan opintomenestystä.
Moni olisi vaihtanut heti suomenkieliseen opetukseen, jos vanhemmat olisivat suostuneet.
Ruotsin kielikylpyjä on järjestetty yli 30 vuotta.
Tavoitteet ovat poliittiset. Muusta viis.
Muutakaan ei voi väittää.
Kaikki ruotsin kielikylpyjä puoltavat "asiantuntijoiden" väitteet on todettu yksisilmäiseksi propagandaksi.
Ruotsifanaatikot väittävät vaikka vihreän punaiseksi.
Puun ja kuoren välissä ei aaltoile. Iskikö jyväshyväkäs vai koskitylli.
Pelleily on syytä lopettaa.
Valtion ja kuntien varoja ei tule suunnata pienen vähemmistökielisen väestönosan myötäilyyn.
Kyseessä on lastemme ja maamme tulevaisuus.
Helpommin hallittavia?
Ruotsin kielikylvyt eivät ratkaise mitään. Niiden ovat kyseenalaiset myös lapslle ja nuorille.
Ei mitään varmuutta puolesta eikä vastaan.
Ongelmista on raportoitu, mutta siihen se on jäänyt, roskat maton alle.
Pakkoruotsittajat käänsivät alkuperäisen kielikylpyidean päälaelleen.
Kanadassa lähdettiin tarjoamaan kielikylpyjä vähemmistökielisille, Suomessa enemmistökielisiä kielikylvetetään vähemmistökieleen, jota harvemmin edes kuulee arjen tilanteissa.
Kielikylpyidea tuotiin Vaasan yliopiston Pohjoismaisten kielten laitokselle 1970-luvun lopulla.
Kesti kuitenkin kymmenisen vuotta ennen kuin ylösalaisin käännettyä ruotsin kielikylpymallia uskallettiin aloittaa.
Ruotsinkieliset kielikylvyt on alkuperäisen kanadalaisen mallin irvikuva.
Asiasta ei ole nyt viime aikoina elämöity edes S24-palstalla.
Ruotsin kielikylvyt ovat osa pakkoruotsittajien kielistrategioita.
Rehellistä tutkimusta on turha odottaa. Tutkimusrahoitus tulee tietyiltä tahoilta...
Arki ja kaksikielisyysnäytelmä eivät tue toisiaan.
Viimeisimpien+arvioiden+mukaan+30.000+ruotsinkielistä+ei+osaa+suomea.+Nämä+ovat+pääosin+ikäihmisiä.
Ruotsin kielikylvyt - Kanadan mallista ylösalaisin käännetty versio.
Pakkoruotsihyeenat keksivät, miten päästään suomenkielisten lasten kimppuun - suoraa toimintaa.
Kun vielä kaikki oppilaat laitetaan samaan tilaan... Sellainen on suunnitteilla ja kokeiluasteella.
Siitä tulee sekametelisoppaa.
Miksi Suomen maailmallakin kiiteltyä koulujärjestelmää on alettu murentaa?
Koska ruotsinkieliset ovat jatkuvasti suoriutuneet PISA-testeissä suomenkielisiä heikommin?
Näyttää siltä, että ruotsin kielikylpyjä aiotaan laajentaa perusopetuksen puolelle lisää.
Nyt pakkoruotsittajien piirissä haikaillaan ruotsin kielikylpyjä esikouluun.
Kaksikielisten perheiden lasten puolikielisyys on vaiettu ongelma.
Ruotsinkielisille ei järjestetä suomen kielikylpyjä. RKP on kieltänyt.
Vielä vuonna 2014 suomen kielikylpyjä oli "några få", pari - kolme ryhmää ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Samaan aikaa ruotsin kielikylpyryhmiä oli noin 200.
Suomenkielisistä täytyy tehdä puolikielisiä, joka saattaa haitata myöhempiä oppimistuloksia.
On myös todettu, että suomenkielisten ruotsin kielikylpyoppilaiden ruotsin ääntäminen ei ole natiivin normien mukaista.
Helsingin selvitys 2004 toi esille myös sen, että vastaavan ikäiset ruotsinkieliset koululaiset käyttävät mieluummin suomea, koska se on heille vaivattomampaa. Näin ollen kielikylpyoppilaat eivät pystyneet harjaannuttamaan ruotsia käytännössä.
Kanadan+Quebecissä+ranska+on+ainoa+virallinen+kieli.+Väestöstä+ranskankielisiä+on+noin+80+%+.+Englanninkieliset+on+suurin+vähemmistö.
On surullisen tyypillistä, että nöyristelevä opetushallinto tuputtaa RKP:n käskystä ruotsin kielikylpyja suomenkielisille lapsille, joiden äidinkieli suomi ei ole vielä täysin kehittynyt.
Rinnakkaisesti tälle RKP on kieltänyt ja saanut estettyä suomen kielikylvyt ruotsinkielisille lapsille ja nuorille. Sama nöyristelevä opetushallinto on kiittäen toteuttanut tämänkin RKP:n käskyn?
Kaikki suomenkieliset on kielikylvetettävä ruotsalaisiksi, se on rkp:n tavoite.
Pakkoruotsinatsit keskuudessamme.
Kaikki suomenkieliset lapset ja nuoret on kielikylvetettävä vähintään puolikielisiksi, koska puolikielisyyden on todettu heikentävän ajattelun taitoja ja myöhempää opintomenestystä.
Suomenkielisten on hyvitettävä omien lastensa kustannuksella ruotsinkielisen vähemmistön puolikielisyyden ongelma.
Pakkoruotsi on poliittinen oppiaine.
Suomalaisten+koululaisten+PISA-tulokset+ovat+heikentyneet+vuosi+vuodelta.+
Ruotsinkielisistä+50+%+saa+yliopistopaikan,+jos+haluaa+ottaa+sen+vastaan.
Ruotsinkielisen opiskelupaikka, esim. Helsingin yliopiston suosikkilinjojen suomenkielisiä heikommilla pisteillä, edellyttää ruotsinkielisen lukion käyntiä ja ruotsinkielistä ylioppilastodistusta.
Åbo Akademi ja Svenska Handelshögskolan edellyttävät suomenkielisiltä erillistä ruotsin kielikoetta, jonka vaikeusastetta säädellään tilanteen mukaan, vaikka ylioppilastodistuksessa oli ruotsista laudatur.
Ruotsinkielinen voi hakea suomenkieliseen yliopistoon ilman muuta ja voi jopa vaatia koekysymykset ruotsiksi..
Puolikielisyyttä, kielten sekoitusvaikutusta ja monesti heikompia ajattelun taitoja kompensoidaan helpotetulla pääsyllä yliopistoihin.
Näitäkö on opetusministeriössä ja oikeusministeriössä korkeissa virka-asemissa?
Avainvirkojen ns. kielitaitovaatimukset.
Ei jokaista virkapaikkaa tarvitsekaan miehittää ruotsinkielisillä. Vaikutusvaltaiset avainpaikat riittää.
Ei ruotsinkielisiä kannata tuhlata miin tahansa nippeli-virkaan.
Kun ruotsinkielisiä on niin vähän , pakkoruotsitetut suomenkieliset ja maahanmuuttajataustaiset koulutetaan lähihoitajiksi vaihtamaan ruotsinkielisten vanhusten kakkavaipat.
Bembölessä on vapaa konstaapelin pesti, Korsnäsissä keinosiementäjän ja Lappfjärdissä posteljoonin jne. Niihin rengin ja piian tehtäviin ruotsia tankkavat suomenkieliset ja matut ovat haluttuja. Sammuttamaan katuvalotkin aikanaan.
Tammisaaaressa, nyk. Raaseporissa irtisanottiin lääkäri, kun tämä ei paikallisten mielestä osannut paikallista murretta riittävän hyvin. Tilalle valittiin ruotsinkielinen ja vähemmän pätevä.
Itse ottaisin sen pätevämmän ja tulkin.
Pietarsaari+on+palkannut+useiden+vuosien+ajan+suoraan+Ruotsista+ummikkolääkäreitä.
Pietarsaari nostaa kyllä kaksikielisyyslisät. Ne pitäisi palauttaa valtion kassaan.
Korkoineen ja sakot päälle.
Pitäisi selvittää onko valtion varoja käytetty väärin ja ketkä ovat siitä vastuussa.
Viikareita?
Kaikkein koomisinta asiassa on se, että Tammisaaressa = Raaseporissa ruotsinkieliset kyllä osaavat myös suomea ehkä joitain ikäihmisiä lukuun ottamatta.
Raaseporissa kyllä saa pullat ja kukat suomen kielellä.
Marketeissa suomenkielinen jää palvelussa jonon hännille, mutta niissä ei ihan kieltäydytä myymästä suomeksi.
Purjehtijoilta toivotaan rahat paikallisille yrittäjille.
Silloin kyllä osataan suomea.
Suomi on pelastettava viikareilta ja pakkoruotsittajilta.
Tähän+täsmennys.+Suomenkielisistä+40+%+ei+ole+saanut+Pietarsaaressa+etukäteen+varattavia+lääkäriaikoja+edes+suomea+auttavasti+puhuville+lääkäreille+ja+47+%+ei+ole+saanut+ensiapua+suomen+kielellä.
Eli ruotsikylpyjen hyödyt pelkästään kuplia
Kuplan ulkopuolella avautuu todellisuus.
Kaksikielisyyttä ja kielen vaihtoa tutkinut ruotsinkielinen professori on todennut, ettei ikinä pistäisi lastaan suomenkieliseen kouluun edes Suomen ruotsinkielisimmässä kunnassa Korsnäsissä. On riski, että lapsi kadottaa keskeiset sanastot ja kielen rakenteet.
Sama ei siis koske suomenkielisiä lapsia?
Ruotsinkielisille ei ole meneillään suomen kielikylpyjä. Ennen vuotta 2014 lienee ollut pari-kolme sellaista päiväkotia. RKP:n väitetään kieltäneen suomen kielikylvyt.
Pietarsaaressa+on+jonkin+aikaa+toiminut+suomen-+ja+ruotsin+kielikylpypäiväkotiryhmät.+Ne+toimivat+saman+katon+alla++ja+myös+piha+on+yhteinen.++Nämä+"kielikylvyt"ovat+käytännössä+kaksikielisiä+kielisuihkuja.+Ruotsia+kuulee+enemmän,+koska+suomenkielisiä+on+Pietarsaaressa+enää+noin+35+%.+
Tosiasia on siis, että Suomessa ei ole suomen kielikylpyjä ruotsinkielisille, mutta monissa heikostikin kaksikielisissä ruotsin kielikylpyjä yritetään lisätä jopa verovaroilla.
Ruotsin kielikylpyjen haitoista on tiedetty pitkään, mutta niitä lakaistaan maton alle.
Yksittäisiä onnistumisia tuodaan julkisuuteen. Silti mitenkään ei voi osoiittaa, että joidenkin ylioppilastutkinnon hyvät kielten arvosanat johtuvat kielikylvystä. Samalla unohdetaan, että matematiikassa onnistutaan heikommin.
Kuuden laudaturin ja useammankin laudaturin ylioppilaita tulee täysin suomenkielisistä lukioista jatkuvasti. Suomenkieliset lukiot ovat aina olleet kärjessä, kun tarkastellaan ylioppilaskirjoitusten pakollisia aineita.
Koronavuoden 2020 haasteellisissa oloissa Turun ruotsinkielinen katedraalikoulu oli kuitenkin poikkeus.
Ruotsin kielikylpyihin satsataan massiivisesti jopa verovaroilla. Silloin ns. kaksikieliset kunnat eivät ole köyhiä ja kipeitä.
Mehän bättre folk satsaamme suomenkielisten kielikylpyihin, koska me voimme.
Ei siihen sen kummempia tutkimusta tarvita.
Salavaikuttamista ja salailua.
Nämä+100-%+ruotsin+kielikylvytkin+lanseerattiin+hiljaa+ja+matalalla+profiililla,+vaikka+ne+toteutetaan+verovaroilla.
Ja vaikka kunnolla ruotsia puhuvia opettajia on entistä vaikeampi löytää.
Suomenkieliset on pakkoruotsalaistettava hinnalla millä hyvänsä. Eihän muutoin voida palata läntisen monarkian osaksi taas.
Maailmalla esitetään huvittuneita kommentteja sosialistisen maan kuningasperheestä.
Ruotsinkieliset ovat aina menestyneet PISA-testeissä suomenkielisiä heikommin, ja ruotsalaiset vielä suomenruotsalaisiakin heikommin.
Ruotsinkielisillä on oma ylioppilastutkintolautakunta. Ruotsinkielisten opettajat siis arvioivat ruotsinkielisten ylioppilaskokelaiden ylioppilaskirjoitukset.
Perinteisesti suomenkieliset lukiot ovat olleet kärjessä verrattaessa neljää pakollista ainetta.
- Nyt kahtena perättäisenä vuonna ylioppilaskirjoitusten pakollisia aineita onkin verrattu kokelaiden peruskoulun päättötodistuksen arvosanoihin! Näin on saatu turkulainen Åbo Katedral lukio kärkeen = arvosanat ovat nousseet peruskoulun jälkeen eniten.
- Lisäksi yo-arvosanat määräytyvät Gaussin käyrän prosenttiosuuksien sisään. Esim. laudaturia tulee tietty prosenttimäärä olipa joukossa täydellinen tai heikompia suorituksia. Kun suomenkielisiä kirjoittajia on paljon enemmän, laudatur-arvosanaan vaaditaan käytännössä täydelliset suoritukset.
Huomasin, että eräässä eteläsuomalaisessa kaksikielisessä kunnassa esitettiin virheellistä ja yksipuoluisen valikoitua informaatiota ruotsin kielikylpyjen eduista.
Aika erikoista, että sellaiseen täytyy ryhtyä.
Jo vuonna 2004 jo todettiin, että kielikylpytutkimuksessa on aukkoja. Haittoja on lakaistu maton alle. Sama todettiin edelleen vuonna 2020.
MUTTA ruotsin kielikylvyt jatkuvat ja niitä on lisätty ankaran lobbauksen seurauksena.
Veronmaksaja kustantaa, pakkoruotsittajat taputtavat nurkan takana käsiään.
Pakkoruotsi tukee keinotekoista kaksikielisyyttä.
Kaksikielisyys on silmänkääntötemppu, jolla ylläpidetään ruotsinkielisten erioikeuksia.
Suomessa aatelisilta pouistettiin verovapaus ja muut etuoikeudet sata suotta sitten, mutta ruotsinkieliset ovat onnistuneet kähmimään koko ajan etuoikeuksia lisää.
Se on tapahtunut hiljaisuudessa, puolisalaa asetuksilla, joita ei tarvitse viedä eduskuntaäänestyksiin.
Koulujen rehtorit ovat äimistelleet useammin kuin kerran.
Enin osa kansanediustajistakin kuulee vasta jälkikäteen.
Asetukset ovat tsaarinvallan ukaasien vastine.
Tai ei kuule ollenkaan.
Omituista valikoivaa sokeutta.
Kielikylpytutkimuksen rahoitus on valikoivaa.
Tutkimusta ei juurikaan ole. On vain selvityksiä ja raportteja.
Yksi asia toistuu: Ruotsin kielikylvyistä ei ole aukotonta, kattavaa tutkimusta.
Tämä todetaan miltei jokaisen selvityksen johdanto-osassa,
Näin myös vertailevassa kielimaisematutkimuksessa. Jo on aiheet tohtorin väitöskirjalle. Ruotsinkielinen säätiöraha tukee.
Rahaa löytyy muka-tutkimukseen, mutta ongelmat painetaan villasella.
Tosi vastenmielistä.
Iljettävät Nasse-tädit.
Kaksinaamaista ja ala-arvoista.
Ongelmista kyllä tiedetään.
Vaikuttaa siltä, että suomenkielisille yritetään jo varhaislapsuudesta ujuttaa saman tyyppisiä kielellisiä ongelmia. Samalla tulee muitakin ongelmia. Kolme kärpästä yhdellä iskulla?
Jokainen suomenkielinen syrjäytynyt nuori on pakkoruotsittajille voitto.
Suomalaisten koululaisten PISA-tulokset ovat heikentyneet, kun pakkoruotsi pakotetiin alkamaan ala-asteella, jopa 1. luokalle.
RKP:n v. 2012 masinoimalla asetuksella pakkoruotsi varhaistettiin ala-asteelle. Pakkoruotsia, kirjainten ja numeroiden ja lukemisen opettelua samaan aikaan. Peruskoulusta tulee ulos yhä enemmän nuoria, jotka eivätedes osaa lukea tai lukutaito on heikko.
Pakkoruotsittajat tahtovat syrjäytyneitä lisää.
Yhden ikäluokan verran alle 30-vuotiaita on jo lopullisesti syrjäytynyt.
Varsinkin viime vuosina on panostettu voimakkaasti puolikielisyyden kasvuun.
Tietysti epäsuorasti.
Harmillista, jos pikkulapsilla politikoidaan.
ups - ettei totuus unohtuisi
Sitten kielikylvystä inkluusioon.
Inkluusio on varsinaisesti säästökeino.
Vanhemmat tietysti päättävät itse vievätkö lapsensa ruotsin kielikylpyyn, mutta vanhemmille tarjottavan tiedon tulisi olla luotettavaa.
Nykyiset markkinointiesitteet eivät ole tutkimusta, pikeminkin manipulointia.